Työstään tykkäävät jatkavat pidempään

Viime vuosina työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden käsitys eläkettä edeltävästä työstä oli lähes kaikilla myönteinen, mutta myös kokemukset kiireestä ja muutoksista olivat yleisiä. Kyselytutkimus paljasti selkeän yhteyden eläkkeelle siirtymisiän ja työelämän kokemusten välillä.

Eläketurvakeskuksen viime vuoden lopulla toteuttamassa laajassa kyselyssä kartoitettiin 2019–2021 työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden näkemyksiä eläkettä edeltävästä työstä ja työoloista sekä työhön, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tekijöiden yhteyttä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen.

Lähestulkoon kaikki (95 prosenttia) viime vuosina työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä arvioivat pitäneensä työstään ja kokeneensa sen merkitykselliseksi. Miltei yhtä moni (87 prosenttia) koki, että heidän työnsä oli ollut heille erittäin tärkeä elämänalue.

Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin ajatteli työnsä olleen liian kiireistä ja lähes yhtä moni arvioi työnkuvassa tai organisaatiossa tapahtuneen liikaa muutoksia. Noin kolmannes vastaajista myös koki osaamisvaatimusten lisääntyneen liikaa ja että työ oli ollut henkisesti liian raskasta.

Kokemuseroja eläkkeelle siirtyneillä ja työssä jatkajilla

Vanhuuseläkeiän alarajalla tai sen tuntumassa eläkkeelle siirtyneiden ja pidempään työssä jatkaneiden kokemusten välillä oli selkeä ero. Myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen näyttää olevan yhteydessä myönteisempään käsitykseen työstä ja vähäisempiin kokemuksiin työn kiireestä, muutoksista ja raskaudesta.

Selvä enemmistö eläkkeelle siirtyneistä arvioi, että heillä oli ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ja yli puolet koki, että heidän työaikansa olivat joustaneet ja että heidän työpaikallaan oli arvostettu ikääntyneiden työntekijöiden osaamista. Vastaajista hieman yli puolet arvioi, että heidän työpaikallaan oli tuettu työntekijöitä jatkamaan vanhuuseläkeikään asti. Myös näitä ominaisuuksia vanhempana eläkkeelle jääneet arvioivat myönteiseen sävyyn useammin kuin vanhuuseläkkeen alaikärajalla eläkkeelle siirtyneet.

Kyselyssä kartoitettiin myös työpaikan sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja niiden vaikutusta eläkkeelle jäämiseen. Joka neljäs vastaajista koki, että työpaikan sosiaaliset suhteet olivat olleet heille erittäin tärkeitä, ja joka toinen arvioi niiden olleen melko tärkeitä.

Valtaosa (83 prosenttia) vastaajista kuitenkin arvioi, että työpaikan sosiaaliset suhteet eivät olleet vaikuttaneet heidän eläkkeelle jäämiseensä. Tosin vanhempana eläkkeelle jääneet arvioivat työpaikan sosiaaliset suhteet keskimääräistä useammin erittäin tärkeiksi. Joka viides 66-vuotiaana tai sitä vanhempana eläkkeelle siirtynyt arvioi myös jääneensä niiden vuoksi myöhemmin eläkkeelle.

Myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen on yhteydessä myönteiseen käsitykseen työstä.

Toive vapaa-ajasta painaa vaakakupissa

Vapaa-aika ja toive viettää läheisten kanssa aikaa oli merkittävässä roolissa eläkkeelle jäämisen taustalla työn, työolojen ja työpaikan sosiaalisten suhteiden lisäksi.

Eniten mainintoja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavina asioina saivat eläkkeelle siirtymisen myötä lisääntyvä vapaa-aika ja harrastusmahdollisuudet (64 prosenttia) sekä halu jäädä eläkkeelle oman tai puolison terveyden ollessa vielä hyvä (54 prosenttia). Näiden tekijöiden merkitys oli korkein vanhuuseläkkeen alaikärajalla eläkkeelle siirtyneillä ja matalin vanhempana eläkkeelle siirtyneiden kohdalla.

Jaksaminen ja terveys painottuivat harvemmin eläkkeelle jäämiseen vaikuttaneina asioina. Vain joka viides vastanneista koki heikentyneen jaksamisen vaikuttaneen paljon tai melko paljon heidän eläkkeelle siirtymiseensä, ja heikentyneen terveyden mainitsi noin 15 prosenttia vastaajista. Sen sijaan noin 60 prosenttia vastaajista arvioi, että heikentynyt jaksaminen tai heikentynyt terveys ei ollut vaikuttanut lainkaan tai oli vaikuttanut vain vähän eläkkeelle jäämiseen. Myös tämän tekijän kohdalla vanhempana eläkkeelle jääneet arvioivat harvemmin vaikutuksen eläkkeelle jäämiseen olleen suuri.

Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kiireen ja muutosten kokemus työstä ovat yhteydessä pidempään työssä jatkamiseen. Myös työpaikan sosiaalisten suhteiden myönteinen merkitys korostuu vanhempana vanhuuseläkkeen aloittaneilla.

Aiemmin eläkkeelle siirtyneillä taas vapaa-aikaan ja läheisten kanssa vietettyyn aikaan liittyvien tekijöiden sekä heikentyneen jaksamisen ja terveyden merkitys eläkkeelle siirtymiseen painottuu eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavina tekijöinä.

Lähde:

Työstä eläkkeelle -kyselytutkimus: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustatekijät, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2023. Tekijä: Sanna Tenhunen, Noora Järnefelt, Satu Nivalainen, Anu Polvinen & Aart-Jan Riekhoff.

Kyselytutkimus lähetettiin 5 000 satunnaisesti valitulle suomalaiselle, jotka olivat siirtyneet työstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021. Yli kaksi kolmesta vastasi kyselyyn, vastauksia kertyi 3 378.

Kyselyaineisto tarjoaa edustavan otoksen palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Kyselyssä ei tällä kertaa ollut mukana täysiaikaisesta yrittäjyydestä tai muulta eläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneitä.

Työllä ja työoloilla on merkitystä

Työstä eläkkeelle -kyselytutkimus tarjoaa laajasti tietoa vastikään eläkkeelle siirtyneiden näkemyksistä eläkepäätöksen taustalla. Tulokset eivät yllättäneet: työn ja työolojen lisäksi myös vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä tekijöitä eläkkeelle siirtymisen takana.

Tuloksissa kiinnitin huomiota eroon vanhuuseläkeiän alarajalla tai sen tuntumassa eläkkeelle siirtyneiden ja pidempään työssä jatkaneiden kokemusten välillä. Pidempään työssä jatkaneet arvioivat lähes kaikkien kysymysten kohdalla työtään ja työolojaan myönteisemmin kuin vanhuuseläkkeen alaikärajan tuntumassa eläkkeelle siirtyneet.

Kyselytutkimuksesta on tulossa loppuvuonna eläkkeen ohella työskentelyä käsittelevä tutkimusraportti. Lisäksi ensi vuonna on odotettavissa tuloksia työolojen ja kannustimien vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen sekä eläkkeelle siirtymiseen liittyvästä elämänlaadun muutoksesta.

Sanna Tenhunen