Aikalaishistoriaa Helsingin Hermannista

Miten päädyit Hermanniin?

– Olen kotoisin Hyvinkäältä ja asunut Tampereella ja eri puolilla Helsinkiä, mutta ensimmäisen oman asuntomme ostimme puolisoni kanssa täältä Hermannista vuonna 2015.

– Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

– Hermanni on rauhallinen alue, mutta samaan aikaan kaikki on lähellä. Toisin kuin uudemmilla asuinalueilla, täällä on jätetty näkyviin paljon maata, kallioita ja puita.

– Ylimmän kerroksen asunnostamme aukeavat avarat näkymät: keittiön ikkunasta näkyy vanhoja suuria vaahteroita ja Sörnäisten vankilan piha.

Mikä Hermannissa on erityistä?

– Pidän Hermannin rosoisuudesta; kaiken ei tarvitse olla niin sliipattua.

– Hermanni oli aikanaan melkoinen hökkelikylä, asunnoissa ei ollut sisävessaa tai juoksevaa vettä. Puutalot olivat huonokuntoisia.

– Alue on nimetty vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstamin mukaan, joka oli Kumpulan kartanon omistaja 1880-luvulla.

– Vellamonkadun ja Orioninkadun risteyksestä voi hyvin nähdä alueen eri kerrostumat: on viime vuosisadanvaihteen vanhan Hermannin puutaloja, 1950- ja 1960-luvun kerrostaloja sekä 2000-luvulla rakennettua etelä-Hermannia.

– Oma kotitalomme on valmistunut 1958, ja se oli aikanaan kirvesmiesten itselleen rakentama.

– Talossa on aiemmin asunut Klaus Varvikko, Hermanni-Vallila Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja Hermanni-aktiivi, joka oli tärkeässä roolissa Puu-Vallilan suojelemisessa.

Miten päädyit dokumentoimaan kotikulmiasi?

– Haluan omalta osaltani tallentaa Hermannia ja sen kulttuurihistoriaa. Sain idean siitä, että Hyvinkäästä on tehty samantapainen sivusto, joka on aivan mahtava.

– Perustin Hermannikuvia.fi-sivuston maaliskuussa vuonna 2018 ja olen pitänyt sitä nyt kuutisen vuotta. Sivustolla esitellään 130 kohdetta Hermannista tekstein ja valokuvin.

– Hermannikuvia ei ole taideprojekti, se on dokumentaarinen projekti.

– Kuvaan kohteet järjestelmäkameralla eri kuvakulmista ja useampaan eri kertaan.

– Kirjallisia lähteitäni ovat muun muassa vanhat lehtijutut sekä Helsingin kortteleista kertova kirjasarja.

– Aiemmin kuvasin kohteita summittaisesti, mutta nyt olen tulostanut alueesta kartan, ja yritän kuvata sen mukaan. Toisaalta on aina jätettävä tilaa spontaanisuudelle.

Miten ammattisi vaikuttaa tähän projektiin?

– Olen työskennellyt Eläketurvakeskuksessa koko työurani ajan, noin viitisentoista vuotta.

– Toimin tietoasiantuntijana. Tehtäviini kuuluu verkkosivujen hallintaa, sisällöntuotantoa ja kehittämistä, hakukoneoptimointia ja tiedonhankintaa.

– Omaa sivustoani varten teen paljolti samoja asioita.

– Hermannikuvia on saanut aika hyvin kävijöitä – noin 40 000 tähän mennessä. Selkeästi eniten liikennettä on Sörnäisten vankilasta kertovalla sivulla.

– Dokumentoin Hermannia, koska kukaan muu ei tee niin. Somessa on toki paljon kuvia alueelta, mutta somekuvat ovat katoavaisia.

– Tarkoitus on, että sivustolla tulee olemaan pitkä aikajänne. Jo nyt joissain kuvissa näkyy asioita, jotka ovat maisemasta kadonneet.

Mikä on lempipaikkasi Hermannissa?

– Yksi sellainen voisi olla Agroksenmäen puistoalue. Siellä on hauska istuskella.

– Agroksenmäeltä näkyy kauas, aina rakenteilla olevaan Verkkosaareen ja merelle asti.

– Moni ajattelee, että Teurastamon ja Tukkutorin alue kuuluu Kalasatamaan, mutta se on oikeasti Hermannia.

– Harva tietää sitäkään, miten lähellä Hermannia merenranta on vain sata vuotta sitten ollut – vettä on ollut jo nykyisen Kyläsaaren ja Hermannin rantatien kohdalla. Ne ovat kaikki täyttömaalla.