Taistelu väärää tietoa vastaan

Eläketurvan tutkimustoiminta on arvioitu. Tulokset ovat ilahduttavan hyviä: tutkimusta tehdään strategiasta käsin, laadukkaasti ja kansainvälisesti. Kehitystoiveitakin tuli: lisää yhteistyötä, tutkimusviestintää ja tutkimussisältöjen kehittämistä. Viestinnän tekijänä huomio kiinnittyy tietysti tutkimusviestintään.

Viestinnällä vuorovaikutukseen

Tärkein tehtävä tutkimusviestinnässä on tarjota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa. Viimeistään korona opetti meille, miten tärkeää tutkimustieto ja sen ymmärrettävä tulkinta on. Pelkkä raportointi ei riitä, vaan tieto pitää tulkita, paketoida ja jaella oikeaan aikaan oikeille yleisöille. Vielä parempi olisi, jos yleisöjen kanssa pääsisi myös vuorovaikutukseen: kuuntelemaan, keskustelemaan ja sovittamaan tietoa osaksi käytäntöjä. Erityisen tärkeää vuorovaikutus ja oikea-aikaisuus on päätöksenteossa, jossa usein rajatussa aikaikkunassa käsitellään laajoja ja monimutkaisia ilmiöitä.

Tutkijat, tutkimusyhteisöt ja tutkimusviestijät eivät ole yksin tiedonvälittäjän roolissaan. Tutkittuun tietoon, asiantuntijatietoon, kokemustietoon tai mihin tahansa parempaan mielipiteeseen voi vedota nykyään kuka vain erilaisilla julkisilla alustoilla. Kaikki voivat tuottaa tietoa, tarkoituksella tai tahattomasti. Tässä hälyssä tutkimuseettisiin periaatteisiin sitoutuneen tehtävä on sitkeästi taistella väärää tietoa vastaan.

Työeläkkeet ja työeläkejärjestelmä ovat viestijälle kiitollinen aihe, sillä niillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys, ja eläkeasiat kiinnostavat myös monia kansalaisia. Toisaalta eläkejärjestelmä on pintansa alla vaikeaselkoinen ja poliittinen kokonaisuus, eläkkeet linkittyvät suoraan kasvavan kansanosan toimeentuloon ja nuorten tulevaisuuden näkymiin. Mielipiteitä on paljon eivätkä kaikki perustu oikeaan tietoon. Aina oikea tieto ole edes löydettävissä, on vain erilaisia näkökulmia katsojasta riippuen.

Tutkittu tieto ansaitsee tulla nähdyksi

Työeläketurvan tutkimusviestinnän vaikeuskertoimia siis riittää, mutta mahdollisuuksiakin on paljon. Tutkija ja viestijä ovat taistelupari, joka voi parhaillaan tuottaa rohkeaa, yllättävää, kiinnostavaa ja ennen kaikkea ymmärrettävää viestintää. Tutkijan tehtävä viestijänä on tulkita tutkimuksen tuloksia ja tarkastella ilmiöitä laajasti ja ennakkoluulottomasti. Viestijän työ on kannustaa, ihmetellä ja kysellä, hioa viestiä, miettiä kohderyhmiä ja lopuksi paketoida tieto jakelua varten.

Vuorovaikutusareenoilla tutkija on työnsä äänitorvi, kun taas viestijä on valmentaja ja kohtaamisten rakentaja. Tärkeitä taitoja ovat maltti kuunnella sekä konfliktien ja erilaisten tunteiden ennakointi ja hallinta.

Tutkittu tieto on yhteiskunnan kantava voima, joka ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tutkimusviestintä on taistelua, jota kannattaa jatkaa.

Tuovi Rautjoki
viestintäjohtaja
Eläketurvakeskus
@TuoviRautjoki