Alustatalouden rengit

Tavallisesti työskentelen 10–12 tuntia joka päivä, maanantaista sunnuntaihin, sanoo Nigeriasta kotoisin oleva Woltin ruokalähetti, Felix Okany.

Aikaisemmin Okany oli töissä Sodexolla kokkina, mutta nyt hän on päätoiminen lähetti.

Työstä ei jää paljoa käteen. Viime aikoina Okany ei ole pystynyt hankkimaan perheelle elantoa lainkaan, koska auto on rikki. Se ja muut tulonhankkimiskulut ovat yrittäjän vastuulla, samoin vakuutukset, kuten eläketurva. Työsuhteen etuja, kuten irtisanomissuojaa, palkallisia lomia tai työterveyshuoltoa, ei ole.

Lähettien vaikea tilanne kärjistyi entisestään viime keväänä. Wolt ilmoitti uudesta palkkiomallista, joka lähettien mukaan pienensi heidän tulojaan merkittävästi.

– Pettymys oli kova, lähetit lakkoilivat ympäri Suomea. Lähetit olivat meihin yhteydessä ja perustivat ammattiosaston, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puheenjohtaja, Annika Rönni-Sällinen.

Uniossa on voimaa

Pam Couriers Finland on valtakunnallinen ammattiosasto, joka kokoaa ruokalähetit yhteen ja pyrkii parantamaan heidän asemaansa PAMin hartiavoimin.

Parhaillaan PAM ja ammattiosasto neuvottelevat Woltin kanssa työn teettämisen ehdoista.

– Tavoitteena on säällinen toimeentulo ja turvallisempi työelämä. Kollektiivisopimustahan tässä haetaan, Rönni-Sällinen sanoo.

Toiveena läheteillä on myös toimeentulon ennustettavuus. Se, että sopimuksia ei muutettaisi kuulematta toista osapuolta.

Rönni-Sällisen mukaan parasta olisi, jos lähetit olisivat työsuhteessa ja saisivat siihen kuuluvat edut.

– Se on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta PAM ajaa lähettien haluamia asioita, ja osa läheteistä haluaa olla yrittäjiä.

Mitä yrittäjän vapaus tarkoittaa heille?

– Se liittyy työaikoihin, etenkin siihen, että voi tehdä työtä silloin kun itse haluaa. Luulen, että moni ei ajattele työntekijä- ja yrittäjästatuksen eroa oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuuden kautta.

Rönni-Sällinen ei pidä mahdottomana, että lähetin työtä voisi tehdä sekä yrittäjänä että työsuhteessa. Foodorallahan on työsuhteessa toimivia lähettejä, myös Wolt on palkannut muutaman lähetin osana pilottihankettaan.

– Mutta me emme ole se taho, joka tästä päättää. Työsuhteen tunnusmerkit joko täyttyvät tai eivät. Me olemme vieneet yhden lähetin osalta asian käräjäoikeuteen jo melkein kaksi vuotta sitten, valitettavasti asia ei ole siellä edennyt lainkaan.

Alustatalous paisuu

Suomessa alustatalouskeskustelu pyörii pitkälti ruokalähettien ympärillä.

Euroopan mittakaavassa kyse on valtavasta ilmiöstä, alustatyön murroksesta, jonka epäselviin työehtoihin pitäisi saada selkeyttä.

Euroopan neuvoston mukaan EU:ssa työskentelee jo 28 miljoonaa Felix Okanyn kaltaista alustatalouden renkiä (2022).

Trendi on vahvasti nousujohteinen: määrän arvioidaan kasvavan 43 miljoonaan vuonna 2025.

Se, ovatko nämä ihmiset työntekijöitä vai yrittäjiä, on iso poliittinen kysymys, josta on väännetty EU:n laajuista lainsäädäntöä jo pitkään.

Ilmiöön liittyy paljon intohimoja ja intressejä, jotka vaikeuttavat sovun syntymistä.

– Monet alustatalouden yritykset lobbaavat tosi kovaa Brysselissä. Niillä on valtavat resurssit, huomauttaa Rönni-Sällinen.

EU-sopu kaatui jo toistamiseen

Helmikuussa EU-parlamentin ja komission neuvottelijat saavuttivat jo toistamiseen sovun alustatalouden säännöistä. Myös se hylättiin EU-maiden äänestyksessä.

Ensimmäisen neuvottelutuloksen mukaan alustatalouden itsensä työllistäjät tulkittiin lähtökohtaisesti työntekijöiksi. Toisen, laimennetun esityksen mukaan jokainen maa olisi saanut itse päättää työsuhdeolettaman kriteerit.

Uusi kompromissiesitys on vielä teoriassa mahdollinen, mutta aika käy vähiin, koska europarlamenttivaalit lähestyvät.

Vaikuttaa siltä, että lähettien työoikeudellinen asema jatkuu epämääräisenä vielä pitkään.

– Wolt on kannattanut selkeitä sääntöjä neuvotteluiden alusta lähtien, ja toivomme näiden selkiytyvän neuvotteluiden jatkuessa. Meille tärkeintä on, että lähettikumppaneillamme on edelleen haluamansa joustavuus ja vapaus sekä ansaitsemansa oikeudenmukainen palkkio ja turvaverkot, kertoo Woltin maajohtaja Joel Järvinen.

PAMin näkökulmasta neuvottelutuloksen kaatuminen on pettymys. Olisi varmasti kaikkien etu, jos työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto selkiytyisi.

– Toivon edelleen, että sopu EU-tasolla löytyisi. Asia on koko työmarkkinoiden kannalta merkittävä, eikä sitä pitäisi jättää vain kansalliseen päätöksentekoon. Eri EU-direktiivienkin tuoma vähimmäissuoja työntekijöille pitäisi taata samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa, sanoo Rönni-Sällinen.

Usean kerroksen työmarkkinat

Työ ei muutoinkaan ole loppumassa PAMin edunvalvonnassa. Ammattiyhdistysliikkeen taistelu Orpon hallituksen työelämäuudistuksia vastaan kiihtyy ja saa yhä kovempia kierroksia.

Rönni-Sällisen mukaan työntekijöiden asema on heikentynyt monilla aloilla jo pidemmän aikaa. Epäselvää lainsäädäntöä venyttämällä tai kiertämällä maahan on muodostunut usean kerroksen työmarkkinat, jossa heikossa työmarkkina-asemassa olevia hyväksikäytetään.

Huolestuttavaa kehityksessä on se, että siltä suljetaan silmät, koska hyötyjiä ovat yritysten lisäksi myös halpojen palvelujen käyttäjät.

– Aina on joku, joka hyötyy siitä, että toinen tekee halvemmalla duunia.