Kuntoutuksessa riittää aina parannettavaa
Työeläkekuntoutujista yli 60 prosenttia palaa työelämään. Asiantuntijat ehdottavat parannuksia, joilla järjestelmästä saataisiin vieläkin enemmän irti.
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittämisestä on syytä keskustella, sillä hyvin toimivasta järjestelmästä hyötyvät niin työntekijät, työnantajat kuin koko yhteiskunta.
Tätä mieltä ovat työeläkeyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti ja ammatillisen kuntoutuksen palvelupäällikkö Taina Jaakkola Barona Työkykypalveluista.
Asiantuntijat aloittavat keskustelun työkyvyttömyyttä ehkäisevän kuntoutuksen vahvuuksista.
– Kuntoutus tapahtuu lähellä työelämää ja siinä hyödynnetään kuntoutujan koulutus- ja työhistoriaa. Työllistävä kuntoutuspolku voidaan hakea myös koulutuksesta, jos se on tarpeen ja kuntoutujan oppimisedellytykset ovat riittävät, Haanpää listaa vahvuudet.
Rahaa käytetty aiempaa vähemmän
Vuoden 2023 puolivuositilaston mukaan työeläkekuntoutukseen käytetyt kustannukset laskivat huomattavasti edellisvuoden alkuun verrattuna. Toissavuonna työeläkelaitosten järjestämän ja tukeman työeläkekuntoutuksen kustannukset olivat 169 miljoonaa euroa. Summasta lähes 88 prosenttia oli kuntoutujille maksettavia toimeentulokorvauksia ja loput toimenpidekustannuksia.
– Järjestelmä rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla, joten rahoitus on irti valtion budjetista. Se tuo taloudellista vakautta, Juvonen-Posti huomauttaa.
Keskimääräinen toimeentulokorvaus kuntoutujalle oli 3 005 euroa kuukaudessa.
– Kuntoutusraha esimerkiksi työkokeilun tai koulutuksen aikana tarjoaa yleensä hyvin taloudellista turvaa, sillä se huomioi aiemmasta työhistoriasta kertyneet tulot, Jaakkola toteaa.
Laki määrittää myöntökriteerit
Lain määrittelemät työeläkekuntoutuksen myöntökriteerit perustuvat työkyvyttömyyden uhkaan. Henkilöllä on oikeus saada kuntoutusta, jos todettu sairaus tai vamma johtaisi todennäköisesti lähivuosina vähintään määräaikaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen yleisin syy hakea työeläkekuntoutusta, mutta viime vuosina mielenterveysperusteisten hakemusten osuus on kasvanut merkittävästi.
Mielenterveyshäiriöiden perusteella tehdyistä hakemuksista kuitenkin yhä useampi hylätään.
– Laissa määritellyt myöntökriteerit ovat selkeät, mutta varsin tiukat. Kriteerit on suunniteltu ensi sijassa somaattisista syistä johtuvaan työkyvyttömyyden uhkaan. Sen sijaan soveltuvuus mielenterveyden häiriöissä vaatisi kehittämistä, Haanpää arvioi.
Hänen mukaansa keskeisimpiä syitä hylkäyksiin mielenterveyden häiriöissä on puutteellinen tai keskeneräinen hoito, mikä johtuu terveydenhuoltopalvelujen riittämättömyydestä.
Hylkäysten kasvu huolestuttaa
Hylkäysprosentin kasvuun vaikuttaa myös työeläkevakuuttajien myöntökriteereihin vuonna 2020 tekemä tarkistus, joka aiempaa väljemmän tulkinnan mukaan palauttaa kriteerit vastaamaan lain kirjauksia.
Vuonna 2022 kuntoutushakemuksista lähes puolet hylättiin. Juvonen-Postin mielestä korkea hylkäysprosentti on tällä hetkellä työeläkekuntoutuksen suurin heikkous.
Kuntoutukseen hakemisesta on tullut arpapeliä, jota ei koeta oikeudenmukaiseksi.
Pirjo Juvonen-Posti
Työterveyslaitos
– Huolestuttava kehitys on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Kuntoutukseen hakemisesta on tullut arpapeliä, jota ei koeta oikeudenmukaiseksi. Se alkaa horjuttaa järjestelmän uskottavuutta.
Juvonen-Postin mielestä työeläkekuntoutusta koskevia säädöksiä olisi syytä päivittää. Kuntoutuksen tarpeen määrittelyä olisi hyvä miettiä uudelleen, jotta kuntoutukseen pääsyä olisi tarvittaessa mahdollista aikaistaa.
– Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyysuhan ohella tulisi ottaa huomioon myös työkykyyn vaikuttavat muutokset työelämässä. Henkilön toiminta- ja työkyvyn alentuminen voisi olla syy käynnistää prosessi jo ennen kuin sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä.
Kuntoutujan motivaatio ratkaisevaa
Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että kuntoutuksen onnistuminen edellyttää aina kuntoutujan vahvaa motivaatiota jatkaa työelämässä. Lisäksi tarvitaan yksilöllinen ja toteutuskelpoinen kuntoutussuunnitelma, jonka laatimiseen kuntoutuja saa tarvittaessa apua asiantuntijalta.
Myös kuntoutuksen etenemisen seuranta, tuki prosessin aikana ja suunnitelman uudelleenarviointi tarvittaessa ovat tärkeitä.
Lain määrittelemät myöntökriteerit ovat työeläkekuntoutuksessa selkeät. Sen sijaan mielenterveyden häiriöihin kriteerien soveltuvuus vaatisi kehittämistä.
Maija Haanpää
Ilmarinen
– Oleellista on myös oikea-aikaisuus. Kuntoutukseen pääsyn pitkittyminen vieraannuttaa työstä, mikä nostaa kynnystä palata työelämään. Toisaalta kuntoutusta ei tulisi aloittaa liian aikaisin, jos henkilö on vasta toipumassa sairaudestaan, Haanpää korostaa.
Onnistunut kuntoutus vaatii tiivistä yhteistyötä kuntoutujan, työnantajan, työeläkeyhtiön ja palveluntarjoajan kanssa. Myös työpaikan asenteilla on iso merkitys.
Tässä Juvonen-Posti on havainnut myönteistä kehitystä.
– Aiemmin sai käydä tiukkaa vääntöä, että kuntoutujalle saadaan lyhyempää työaikaa tai muutosta työn rakenteeseen. Nyt työnantajat tekevät muutoksia oma-aloitteisesti. He ovat hoksanneet, että näin työ saadaan sujuvaksi ja pidetään ihmiset töissä.
Myös Jaakkola on ilahtunut siitä, että yhä useammat työantajat ovat valmiita vastaanottamaan työkokeiluun kuntoutettavia, joiden työkyvyssä on rajoitteita.
– Osaltaan tähän vaikuttavat monien alojen työvoimapula ja muut muutokset työmarkkinoilla, mutta myös asenteissa on tapahtunut muutosta. Työkokeilun tarjoaminen nähdään osana yrityksen vastuullista toimintaa, Jaakkola sanoo.
Toivon, että työnantajat oppisivat käyttämään ennaltaehkäiseviä keinoja ennen kuin työntekijän on pakko hakea työeläkekuntoutusta.
Taina Jaakkola
Barona Työkykypalvelut
Hän toivoo, että työnantajat oppisivat käyttämään nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviä keinoja ennen kuin työntekijän on pakko hakea työeläkekuntoutusta.
– Osasairauspäiväraha ja työterveyshuollon järjestämä työkokeilu ovat hyviä keinoja nykyiselle työnantajalle palaamiseen silloin, kun henkilö ei vielä täytä työeläkekuntoutuksen kriteerejä.
Tuloksia kannattaa tuoda esille
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työhön palanneiden kuntoutujien osuus on vakiintunut viime vuosina yli 60 prosentin tasolle. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pysynyt selvästi alle 10 prosentin.
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuudesta käydään vilkasta keskustelua, eikä tulosten mittaaminen ole helppoa. Jaakkolan mielestä alan tulisi kuitenkin tuoda yhdessä esille onnistumisia.
– Soitamme vuosi valmennuksen päättymisen jälkeen kaikille kuntoutusasiakkaillemme ja kysymme, mitä heille nyt kuuluu. Yli 60 prosenttia heistä on töissä tai opiskelee. Silloin voi perustellusti sanoa, että teemme merkityksellistä työtä.
Lähes puolet kuntoutushakemuksista hylätään
Työeläkeyhtiöt noudattavat työeläkekuntoutuksen myöntämisessä lakiin kirjattuja tiukkoja kriteereitä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 työeläkelaitokset antoivat 9 400 päätöstä työeläkekuntoutuksesta. Päätöksistä 46 prosenttia oli kielteisiä ja myönteisiä 54 prosenttia. Hylkäysprosentti nousi edellisvuodesta 9 prosenttiyksikköä.
Hylkäysprosentti on noussut viime vuosina. Aiemmin kielteisten päätösten osuus oli pitkään noin 20 prosentissa.
Kuntoutushakemusten hylkäysprosentti oli naisilla jonkin verran miehiä korkeampi. Ikäryhmistä alhaisin hylkäysprosentti oli 55 vuotta täyttäneillä (32 prosenttia). Korkein hylkäysprosentti oli alle 35-vuotiailla (64 prosenttia).
Sairauden diagnoosin mukaan tarkasteltuna tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa hylkäysprosentti oli 39. Mielenterveyden häiriöissä hylättyjen hakemusten osuus nousi 55 prosenttiin.
Korkein hylkäysosuus oli hengityselinsairauksissa (62 prosenttia) ja alhaisin kasvaimissa (25 prosenttia). Näiden sairauksien osuus kuntoutuspäätöksissä oli tosin vähäinen, noin neljä prosenttia.
Keskeinen syy hylkäyksiin oli, että lääketieteelliset löydökset olivat käytettävissä olevien lausuntojen perusteella niin vähäiset, ettei niiden katsottu aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa.
Lähde: Työeläkekuntoutus vuonna 2022. Tekijä: Marjo Kaasila, Eläketurvakeskuksen tilastoja 04/2023. Tilastojulkaisu sisältää keskeiset tiedot työeläkekuntoutuksesta.