Työterveyslääkäri pysäytti – kuntoutuksella uusi ura

Rakennusalan töissä kroppa voi joutua todella koville. Sen tietää omakohtaisesti hyvinkääläinen Markku Hotakainen, 58, jonka yli kolme vuosikymmentä jatkuneen työuran vaikutukset alkoivat tuntua koko ajan pahenevina fyysisinä vaivoina.

– Eniten raskas työ tuntui niskassa, hartioissa ja käsissä. Myös lonkkakivut olivat päivittäisiä.

– Hampaat irvessä jouduin viimeiset vuodet menemään töihin. Työpäivän aikana paikat hieman vetreytyivät, mutta töiden jälkeen kroppa oli taas aivan juntturassa. Välillä tuntui, että pystynkö ajamaan autolla edes kotiin. Viikonloppunakaan ei enää palautunut työviikon rasituksesta.

Hotakainen kävi vuonna 1985 armeijan ja työskenteli sen jälkeen rakennustyömailla yrittäjänä ja palkansaajana. Uraan mahtuu kaksi pitkää työsuhdetta, ensin 13 vuotta pienessä rakennusyhtiössä ja viimeksi kuluneet 16 vuotta rakennusyhtiö YIT:ssä.

– Olen tehnyt vuosien aikana kaikkea, mitä kirvesmies voi uudisrakentamisessa ja saneeraustöissä ylipäätään tehdä. Viime vuodet tein anturointeja ja elementtiasennuksia pääkaupunkiseudun kerrostalokohteissa.

Kohtalokas terveystarkastus

Sisukkaana miehenä Hotakainen ei hakeutunut vaivojensa vuoksi sairauslomille, vaan hän jatkoi töissä hammasta purren. Seuraava työterveystarkastus oli kuitenkin pysäyttävä kokemus.

– Lääkäri pyysi nostamaan kevyehköjä painoja, mutta en pystynyt tekemään sitä toisella kädellä.

Työterveyslääkäri kirjoitti Hotakaiselle lähetteen tarkempiin tutkimuksiin, jotka paljastivat pahoja kulumia niskan, käsien ja lonkkien nivelissä. Lääkäri suositteli Hotakaista hakeutumaan fyysisesti vähemmän rasittaviin töihin.

– Otin asian puheeksi työnantajan kanssa. Sovimme työkokeilusta, jossa siirryin uudisrakentamisesta fyysisesti hieman kevyempiin töihin vastuukorjauksiin. Työeläkeyhtiön tuen turvin tein lyhyempää työviikkoa.

Työeläkeyhtiöltä tuntuvaa apua

Työn keventäminen ei kuitenkaan auttanut, joten uusia vaihtoehtoja lähdettiin hakemaan työterveysneuvottelussa. Palaveriin osallistuivat Hotakaisen lisäksi työnantajan ja työterveyshuollon edustajat.

– Totesimme yhdessä, että paras vaihtoehto olisi kouluttautuminen uusiin työtehtäviin. Kun työnantajan ohella myös työeläkeyhtiö näytti tälle vihreää valoa, päätin hakea itselleni koulutuspaikan. Ajatuksena oli pysyä rakennusalalla, joka oli vuosikymmenien aikana tullut tutuksi.

Hotakaisen uudelleenkoulutus täytti työeläkeyhtiöiden tukeman työeläkekuntoutuksen myöntökriteerit. Hän kiittelee Ilmarisen kuntoutusasiantuntijalta saamastaan asiantuntevasta ja sujuvasta palvelusta. Työeläkeyhtiöltä tuli myös vinkki hänelle mahdollisesti sopivasta koulutuspaikasta.

– Lähdin Rastor-instituuttiin suorittamaan työnjohdon erikoisammattitutkinnon ja sen päälle vielä työteknikon koulutusohjelman.

Hotakainen suoritti kahdessa vuodessa työn ohessa opinnot, jotka sisälsivät teoriaopetusta ja työnjohtoharjoittelua työmailla. Koulutuksen aikaisen toimeentulon turvasi työeläkekuntoutuksen kuntoutusraha.

Parannus elämänlaatuun

Harjoittelujakso päättyi vuodenvaihteessa. Nyt Hotakainen jatkaa työnjohtajana YIT:n vastuukorjaustiimissä, joka vastaa uudisrakennusten puutteiden ja vikojen korjauksesta takuuaikana.

– Työtehtävien vaihto on tuonut huomattavan parannuksen elämänlaatuuni.

Hotakaisen kroppa on kiittänyt työtehtävien vaihdosta. Nikamien kulumisesta aiheutuva paine niskassa on vielä jäljellä, mutta esimerkiksi lonkkakivut ovat helpottaneet.

Hotakainen myös viihtyy hyvin uusissa työtehtävissä. Uudet haasteet motivoivat, ja työssä voi hyödyntää 38 vuoden työuralla kertynyttä osaamista ja kokemusta rakennustöistä.

– Haasteellisinta on ollut tietokoneen ja ohjelmistojen käytön opettelu, sillä suorittavissa tehtävissä työmailla en ollut tietotekniikan kanssa tekemisissä. Pikkuhiljaa Excel-taulukoiden ja muiden ohjelmistojen pyörittäminen alkoi kuitenkin sujua.

Rakennusalalla raskaita töitä riittää

Hotakainen tuntee kollegoita, jotka ovat työeläkekuntoutuksen turvin siirtyneet kevyempiin työtehtäviin ja välttäneet näin uhan joutua työkyvyttömäksi.

– Rakennusalan työt kuluttavat ihmistä monella tapaa. Töitä tehdään säässä kuin säässä, välillä polvillaan ja välillä kädet kohollaan. Työ vaatii hyvää peruskuntoa ja voimaa.

Hotakainen arvelee, että hänellä paikkojen kulumista vauhdittivat uran alkuajat, jolloin oikeisiin työskentelytapoihin ja työergonomiaan kiinnitettiin huomattavasti vähemmän huomiota kuin nykyisin. Fyysistä ja henkistä rasitusta lisäsi entisestään urakkatyön kova tahti.

– Onneksi alan työolosuhteet ovat vuosien varrella parantuneet. Työturvallisuuteen ja henkilökohtaiseen suojautumiseen kiinnitetään paljon enemmän huomiota, mutta fyysisesti rasittavia työtehtäviä rakennuksilla riittää.

Hotakaisesta on tärkeää, että työkykyä uhkaavat ongelmat havaitaan varhain ja niihin lähdetään hakemaan apua riittävän varhain.

– Parempi ryhtyä ajoissa toimiin ennen kuin joutuu kulkemaan loppuelämänsä kepeillä tai pyörätuolissa.

Vielä monta vuotta työelämässä

Hotakaisen suunnitelmissa on jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka, jos terveys antaa tähän suinkin mahdollisuuden.

Hän on tyytyväinen työeläkekuntoutuksen mahdollistamaan muutokseen ja suosittelee muillekin hakeutumista samalle polulle, jos terveysongelmat eivät enää mahdollista täysipainoista työskentelyä nykyisissä tehtävissä.

Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai työhönvalmennusta. Ammatillista kuntoutusta tuetaan myös yrittäjälle.

Työeläkekuntoutuksen hyviin puoliin Hotakainen laskee myös varsin hyvän taloudellisen turvan, jonka kuntoutusraha esimerkiksi työkokeilun tai koulutuksen aikana tarjoaa.

– Kuntoutusrahalla tulee hyvin toimeen, jos takana on pitkä työura ja kohtuullisen hyvät ansiot. Toki nuoremmat joutuvat pohtimaan ja laskemaan, tuleeko kuntoutusrahalla toimeen.