USA:ssa rahat loppumassa, Chilessä uudistus etenee
Ulkomaanpalstalla kerromme ajankohtaisia eläkeuutisia muista maista.
Miten muualla -osiossa paneudumme eri maiden indeksitarkistuksiin. Suurimmat korotukset tehtiin Virossa, prosentuaalisesti lähes puolet enemmän kuin Suomessa.
Yhdysvallat: Rahat eivät riitä eläkkeiden maksuun
Yhdysvaltalaisten eläkkeitä ei voida maksaa täysimääräisinä ilman tuntuvaa veronkorotusta. Sosiaaliturvahallinnon ennusteiden mukaan vuosikymmenen päästä eläkkeistä voidaan maksaa vain osa.
Vuodesta 2010 lähtien liittovaltion eläkejärjestelmän menot ovat olleet tuloja suuremmat, eikä eläkemaksua nosteta automaattisesti eläkkeiden maksamisen varmistamiseksi. Arvion mukaan sosiaaliturvan reservirahasto on kulutettu loppuun vuonna 2034, jolloin työeläkemaksuilla pystyttäisiin kattamaan vain noin 80 prosenttia luvatuista eläkkeistä.
Järjestelmä olisi taloudellisesti tasapainossa, jos palkoista perittävä eläkemaksu olisi 3,6 prosenttia korkeampi. Työeläkemaksu on ollut vuodesta 1990 lähtien 12,4 prosenttia.
Toissavuonna liittovaltiossa maksettiin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä reilulle 70 miljoonalle henkilölle yhteensä 1,2 biljoonalla dollarilla, mikä on noin viisi prosenttia suhteessa BKT:hen.
Chile: Kiistelty eläkeuudistus nytkähti eteenpäin
Chilen parlamentin alahuone äänesti eläkeuudistuksen puolesta, vaikka se hylkäsikin osan hallituksen ehdotuksista. Se ei esimerkiksi hyväksynyt vasemmistolaisen hallituksen kaavailemaa solidaarisuusrahastoa, johon olisi ohjattu uusi työnantajien maksama kuuden prosentin lisämaksu. Hallituksen mukaan rahaston tarkoitus olisi ollut korottaa eläkkeitä oikeudenmukaisesti.
Hallitus näkee maan ongelmaksi alhaiset eläkkeet. Yli 70 prosenttia eläkeläisistä saa vähimmäispalkkaa pienempää eläkettä. Maan työeläke muutettiin sotilasdiktatuurin aikaan vuonna 1980 yksilöllisten tilien järjestelmäksi. Työssäkäyvät valitsevat itse eläkerahaston, joka sijoittaa henkilön puolesta työeläkemaksut finanssimarkkinoille. Uudistuksessa hallitus toisi yksityisten eläkerahastojen rinnalle myös julkisen vaihtoehdon.
Seuraavaksi uudistusehdotus siirtyy senaatin käsittelyyn.
El Pais 24.1.2024, Financial Times 24.1.2024
Norja: Eläkeikä halutaan sitoa elinajanodotteeseen
Norjan hallitus pyrkii varmistamaan eläkejärjestelmän taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden pitkällä aikavälillä. Se haluaa sitoa eläkeiät elinajanodotteeseen sekä turvata työkyvyttömyys- ja vähimmäiseläkkeiden tason.
Muutokset koskisivat vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneitä. Muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2026, jolloin 1964 syntyneet täyttävät nykyisen 62 vuoden vanhuuseläkeiän alarajan.
Lisäksi työkyvyttömien vanhuuseläkkeet halutaan suojata elinajanodotteen muutoksilta ja vähimmäiseläkkeet ehdotetaan sidottavaksi palkkoihin.
Hallitus jatkaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työuraeläkkeenä myönnettävän varhaiseläkkeen selvittämistä. Lisäksi se ehdottaa eläkeuudistuksen säännöllistä arviointia. Esitys tulee parlamentin käsittelyyn maaliskuussa.
Arbeids- og inkluderingsdepartementet (työ- ja sosiaaliministeriö) 15.12.2023
Ruotsi: Työeläkkeiden ja takuueläkkeiden indeksitarkistuksissa suuret erot
Ruotsissa työeläkkeitä korotettiin vuoden alussa yhdellä prosentilla. Työeläkkeiden indeksoinnissa otetaan huomioon edellisvuoden palkkakehitys, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosentin ns. normimäärä.
Matalan korotuksen johdosta työeläkkeiden reaalinen kehitys jää negatiiviseksi, koska korotus jää selvästi hintojen nousuvauhdista. Sen sijaan takuueläkkeiden indeksitarkistus nousee 9,1 prosenttiin, koska sen indeksointi perustuu hintojen kehitykseen.
Takuueläkeoikeuden rajamäärän noustessa hintojen muutoksen verran sekä sen määrään tehtyjen tasokorotusten johdosta vuodenvaihteessa takuueläkettä saavien lukumäärä nousi Pensionsmyndighetenin analyysitoimintojen johtajan Ole Settergrenin mukaan jopa 190 000 henkilöllä.
Pensionsmyndigheten 26.10.2023
Kiina: Väestön määrä laskee – vanhusten nousee
Kiinan väestön määrä laski vuoden 2023 aikana 2,1 miljoonalla ja oli vuoden lopussa 1 410 miljoonaa. Väestön määrä putosi toista vuotta peräjälkeen. YK ennustaa laskun olevan vasta alussa, sillä väkiluvun ennustetaan pienentyvän 109 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä.
Kehityksen taustalla on viimeisten kahden vuoden aikana COVID-epidemian myötä kasvanut kuolleisuus. Pidemmällä aikavälillä syynä on kuitenkin erittäin matalaksi painunut syntyvyys, joka viime vuonna laski ennätysalhaalle, 6,39 lapseen tuhatta henkilöä kohden.
Jos kehitys jatkuu nykyisellään, 60 vuotta täyttäneiden määrä nousee yli 400 miljoonaan nykyiseltä noin 300 miljoonasta. Tämä tarkoittaa valtiollisen Chinese Academy of Sciences -tutkimuslaitoksen mukaan eläkejärjestelmälle vaikeuksia ja varojen ehtymistä jo vuoteen 2035 mennessä.
Reuters 17.1.2024, CNN 17.1.2024
Aiheesta laajemmin Eläketurvakeskuksen Etk.fi-verkkopalvelussa
> Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät
Miten muualla: Virossa suurimmat indeksikorotukset 11 % – maiden välillä suuria eroja anteliaisuudessa
Vuodenvaihde tarkoittaa useassa maassa eläkkeiden osalta indeksikorotuksia. Tosin joissain maissa, kuten Saksassa ja Iso-Britanniassa, indeksitarkistukset tehdään vasta kevätkesällä. Yleisin ajankohta on kuitenkin tammikuussa.
Maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistukset perustuvat yleisimmin hintojen muutoksiin, joskin vaihtoehtoisia menetelmiä on useita. Yleinen menetelmä on esimerkiksi hinta-palkka-yhdistelmäindeksi, jossa komponenteille annetaan tietty paino – Suomessa 80 prosenttia hintojen ja 20 palkkojen muutosta. Virossa painot ovat toisin päin eli 80 palkkojen muutosta ja 20 prosenttia hintojen muutosta.
Joissain maissa on käytössä ns. sopeutusindeksointimenetelmä, jossa eläkkeiden indeksointiin vaikuttaa eläkejärjestelmän taloudellinen tilanne. Ruotsissa ja Saksassa indeksointi perustuu palkkojen kehitykseen, mutta siihen liitetty vakautusmekanismi pitää osaltaan huolen järjestelmän taloudellisesta tasapainosta.
Indeksitarkistuksia voidaan myös rajoittaa koskemaan täysimääräisesti vain tietyn rajan alle jääviä eläkkeitä. Näin menetellään Italiassa ja Itävallassa. Ehkäpä erikoisin menetelmä on kuitenkin Isossa-Britanniassa, jossa lakisääteistä eläkettä tarkistetaan ns. triple lock -menetelmällä. Eläkkeitä indeksoidaan siten joko hintojen, palkkojen tai 2,5 prosentin mukaan riippuen mikä näistä on korkein.
Viime vuosina eläkkeiden indeksitarkistukset ovat olleet monessa maassa ennätyskorkeita. Tähän on ollut syynä korkeaksi kohonnut inflaatio, jonka merkittävänä tekijänä on puolestaan ollut Ukrainan sota ja erityisesti siitä seurannut energian hintojen nopea nousu. Hintoihin perustuvat indeksikorotukset ovatkin joissain maissa ylittäneet palkkakehityksen.
Yllä mittarikuvitukseen on koottu muutamien maiden viimeisimmät indeksitarkistukset. Laajemmin samasta aihepiiristä on kerrottu Etk.fi-verkkopalvelussa eri maiden vertailutietoa indeksiturvasta -osiossa.