Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
Kuntoutusta hakeneiden määrä on laskenut, ja vielä selkeämmin on pudonnut myönteisten päätösten määrä. Kuntoutujia on nyt aiempaa vähemmän sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja kaikissa ikäryhmissä.
Työeläkekuntoutujien määrä kääntyi vuonna 2022 selkeään laskuun, ja sama kehitys jatkui ainakin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Vuonna 2022 työeläkekuntoutushakemuksista hyväksyttiin reilut puolet; toisin sanoen lähes puolet hakemuksista hylättiin.
Hylkäysmäärät kasvaneet vaikka kriteerit ennallaan
Yleisin syy hylkäämiseen oli, ettei työkyvyttömyyden uhka ollut todennäköinen. Työeläkevakuuttajat eivät pidä esimerkiksi ahdistuneisuutta niin vakavana sairautena, että se uhkaisi työkykyä. Yleinen syy hylkäämiselle on myös hakemuksen lähettäminen liian aikaisin eli siinä vaiheessa, kun tutkimukset ja hoito ovat vielä kesken. Mielenterveysongelmien vuoksi tehtyjä hakemuksia hylätään osin tästä syystä selvästi useammin kuin tuki- ja liikuntaelinongelmien perusteella tehtyjä hakemuksia. Nämä kaksi terveysongelmaa ovat ylivoimaisesti yleisimmät uhkat työssä selviytymiselle.
Teknisempi syy hylkäysprosentin kasvulle on työeläkevakuuttajien paluu tarkempaan lain kirjaimen noudattamiseen. Työeläkekuntoutukseen pääsy edellyttää nimittäin lakisääteisesti työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa, mutta kriteerejä sovellettiin 2010-luvulla lakiin kirjattua väljemmin.
Kuntoutujan keski-ikä oli 47 vuotta
Työeläkekuntoutukseen osallistui vuoden 2022 aikana 15 500 henkeä. Heistä noin kolme neljäsosaa oli hakenut kuntoutusta itse ja noin neljännes saanut päätöksen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Kuntoutujan keski-ikä oli 47 vuotta, ja 77 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Naisia oli kuntoutujista hieman yli puolet. Yrittäjien osuus oli muita hakijoita pienempi. Vuotta aiemmin kuntoutukseen osallistuneita oli 18 400.
Kuntoutuksen päättäneistä työhön palanneiden osuus on viime vuosina vakiintunut reilun 60 prosentin tasolle. Työhön paluu on yleisempää kuntoutusta itse hakeneilla.
– Motivaation lisäksi tähän vaikuttaa työkyky, joka on yleensä selvästi heikompi siinä vaiheessa, kun on jo päädytty hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, perustelee eroja erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.
Kuntoutuksen vaikuttavuusarviot maltillisia
Kuntoutujista noin 10 prosenttia siirtyy kuntoutuksesta huolimatta joko osa- tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen jälkeen. Noin 10–15 prosentilla kuntoutus keskeytyy, ja osa jatkaa opiskelua tai jää työttömäksi.
Kuntoutusta vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeelle tuskin kukaan kyseenalaistaa, mutta vaikuttavuutta on pidetty vaatimattomana. Mikko Laaksonen kertoo, että vaikuttavuutta koskeneiden tutkimusten perusteella on arvioitu, että työeläkekuntoutus lisää työelämässä jatkajien määrää noin 10:llä prosenttiyksiköllä verrattuna siihen, että kuntoutusta ei järjestettäisi.
Sinulla on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos:
- Olet alle alimman vanhuuseläkeikäsi.
- Sinulla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla.
- Sinulla on viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 taso).
- Sinulla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tai olet hoitanut alle 3-vuotiasta lastasi viimeisen 36 kuukauden aikana.
Työeläkekuntoutukseen ei ole oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Päätös kuntoutushakemukseen tulee yleensä nopeasti, noin kahdessa viikossa.
1 Tukea työssä selviytymiseen rajoitteet huomioiden
Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työntekijän työssä selviytymistä terveydentilan rajoitteista huolimatta. Työssä selviytyminen voi koskea joko nykyisiä tai uusia tehtäviä osa- tai täysiaikaisesti.
Yleisin kuntoutusmuoto on työkokeilu pitkän sairausloman jälkeen. Kuntoutus voi olla myös uudelleen koulutusta, työhönvalmennusta tai esimerkiksi elinkeinotukea.
Työelämässä olevien tai suhteellisen vähän aikaa työttömänä olleiden työeläkekuntoutuksen tarpeesta ja tuesta päättää työeläkevakuuttaja. Jos työttömyys on kestänyt pitkään, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa Kela.
2 Keskustele vaihtoehdoista lääkärin kanssa
Työeläkekuntoutusta voi hakea, kun epäilee, ettei selviä työtehtävissä, vaikka jaksamisongelmia aiheuttavaa sairautta tai vammaa on hoidettu asianmukaisesti.
Keskustele tilanteesta tuolloin työterveyslääkärisi ja esihenkilösi kanssa. Jos työtehtävien keventäminen tai työskentelytapojen muutos ei riitä, selvittäkää kuntoutuksen mahdollisuudet. Jos et ole työssä tai toimit yrittäjänä, keskustele hoitavan lääkärisi kanssa ja ota sen jälkeen yhteyttä eläkevakuuttajaasi.
Kuntoutushakemukseen tarvitaan aina lääkärin lausunto, mutta kuntoutussuunnitelma on laadittava itse. Suunnitteluun voi pyytää apua omasta työeläkelaitoksesta.
3 Kuntoutuspäätös eläkepäätöksen yhteydessä
Työeläkekuntoutus voi tulla eteen työeläkevakuuttajan aloitteesta työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä. Se tarkoittaa, että työeläkevakuuttaja näkee kuntoutuksen toimivana keinona henkilön jatkamiselle työelämässä eli vaihtoehtona osa- tai kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työeläkekuntoutusta voi hakea oma-aloitteisesti myös tilanteessa, jossa työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, vaikka työeläkevakuuttaja ei kuntoutusta ehdottaisikaan.
4 Kuntoutusraha riippuu tulevan eläkkeen määrästä
Työeläkevakuuttajat tukevat ammatillista kuntoutusta korvaamalla kuntoutuksesta aiheutuneita kuluja ja maksamalla kuntoutusajalta kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan suuruus riippuu laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeesi suuruudesta. Jos olet samaan aikaan töissä, voit saada osakuntoutusrahaa. Kuntoutusta hoitavan työeläkevakuuttajan tulee olla ajan tasalla kuntoutujan tilanteesta koko kuntoutuksen ajan.
Työeläkekuntoutuksen kustannuksista ylivoimaisesti suurin osa muodostuu toimeentulokorvauksista eli kuntoutusrahasta. Varsinaisten toimenpidekustannusten osuus on vain noin 12 prosenttia.