Luottamuksen rakentaja

Ensi parvi, neljäs rivi, päätypaikka. Tämä on Eläketurvakeskuksen (ETK) johtajan Allan Paldaniuksen kausikorttipenkki Kansallisoopperassa. Täältä näkee koko näyttämön, suurimman osan orkesteria ja tekstityksen tarvittaessa – ja jaloille jää hyvin tilaa.

Paldanius sai kulttuurikipinän jo nuoruudessaan Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kävi vanhempiensa kanssa Oulun kaupunginteatterissa. Ensimmäinen musikaali, Annie mestariampuja, on jäänyt mieleen.

Lukiossa Limingassa puolestaan musiikinopettajan sijainen sai oppilaat innostumaan klassisesta musiikista.

– Minulla oli jo lukioiässä hyvin laaja musiikkimaku. Kuuntelin klassista yhtä paljon kuin rockiakin. Lempiyhtyeeni on Rush, hän paljastaa.

Lavea näköala työeläkealaan

Kuten oopperaan myös työeläkealaan Paldaniuksella on lavea näköala. 90-luvun alussa hän tuli valituksi matemaatikoksi Ilmariseen.

– Tajusin nopeasti, että tämähän on yhteiskunnallisesti merkittävä juttu. Eläkkeen saa jokainen, joka selviää hengissä aikuisiän loppuun asti. Meillä on hyvin hoidettu systeemi.

Suurimman osan urastaan hän on tehnyt Kevassa, missä työskenteli eri tehtävissä 90-luvun puolivälistä aina vuoteen 2021, jolloin hän siirtyi Eläketurvakeskuksen suunnittelulinjan johtoon.

ETK:n tehtävä on moninainen: tuottaa ”konepellin alla” yhteisiä palveluita alan toimijoille, mutta myös varmistaa, että päättäjillä on käytössään oikea kuva eläkejärjestelmästä ja sen tulevaisuudesta.

Tärkeintä työssä on Paldaniuksen mielestä ymmärtää palvelujen käyttäjiä ja muita sidosryhmiä. Keskeiseksi omassa roolissaan hän kokee luottamuksen rakentamisen.

– Kuuntelemme asiakkaitamme. Mitä he tekevät ja toivovat meiltä? Miten voimme parhaiten olla apuna asioiden edistämisessä?

Hoitokulut noin 100 euroa vuodessa per nuppi

Työeläkejärjestelmän toimintakulut olivat viime vuonna noin 500 miljoonaa euroa. Eläketurvan hoitaminen maksaa noin 100 euroa vuodessa per nuppi.

– Eläketurvan hoitamiseen kuluu alle 10 euroa kuukaudessa vakuutettua ja eläkkeensaajaa kohden, hän laskee.

– Summa ei ole kovin iso, jos sitä vertaa vaikkapa Netflixin tai pankkipalvelujen kuukausimaksuihin. Kyse on kuitenkin loppuelämän turvasta, joka aikanaan hoidetaan vakuutetun kannalta hyvinkin vaivattomasti.

Paldaniuksen mukaan työeläkejärjestelmän toimintakulut ovat olleet laskussa, vaikka kustannuspaineet ovat kasvaneet muun muassa inflaation kiihtymisen vuoksi.

It-kulut lohkaisevat ison osan toimintamenoista, noin 220 miljoonaa euroa. Eläkealan it-järjestelmät ovat monimutkaisia ja vaativia, ja jatkuvaa kehittämistä tarvitaan. Mittakaavaa antaa se, että järjestelmissä säilytetään jokaisen suomalaisen ansiohistoriaa noin 40–50 vuoden ajalta.

Entä miksi eläketurvan hoitamiseen tarvitaan iso hajautettu työeläkejärjestelmä? Paldaniuksen mukaan yhtenä tarkoituksena on varmistaa juuri koneen tehokkuutta.

– Systeemistä puuttuu seisova vesi. Jokainen toimija sparraa toistaan tarjoamaan yhä parempia palveluja ja lisäämään kustannustehokkuutta.

Taloudellinen huoltosuhde heijastuu rahoitusnäkymiin

Eläkkeiden rahoitusnäkymät olivat ETK:n viime syksynä julkaisemien pitkän aikavälin laskelmien mukaan parantuneet selvästi verrattuna aiempiin laskelmiin.

Silti yksityisen sektorin eläkemaksussa on nousupainetta tulevina vuosikymmeninä, varsinkin jos syntyvyys jatkaa mateluaan historiallisen alhaisissa lukemissa.

– Taloudellinen huoltosuhde on muuttumassa jyrkästi. Tällä hetkellä meillä on kaksi eläkkeensaajaa kolmea työssäkäyvää kohti, mutta muutaman kymmenen vuoden kuluttua jo neljä eläkkeensaajaa viittä työssäkäyvää kohden.

Nykyinen eläkkeiden rahoitusmalli, jossa suuri osa eläkkeistä maksetaan kuluvan vuoden työeläkemaksuista, käy raskaaksi yhä pieneneville ikäluokille. Paldaniuksen mukaan edessä ovat päätökset siitä, miten rahoitus saadaan tasapainoon jatkossa unohtamatta sosiaalista kestävyyttä.

– Eläkejärjestelmä ei voi olla alijäämäinen pitkällä aikavälillä.

Vaihtoehtoina ovat eläkemaksun korottaminen, palkkasumman kasvu, eläkevarojen sijoitustuottojen parantaminen tai eläkemenojen vähentäminen.

– Palkkasumman kasvu edellyttäisi käytännössä voimakasta maahanmuuttoa tai työn tuottavuuden selvää loikkaa, Paldanius huomauttaa.

Mikä rooli julkisella taloudella työeläkkeissä?

Työeläkkeiden rooli osana julkista taloutta ja ehdotukset eläkkeisiin kohdistuvista säästöistä ovat nostattaneet keskustelua hallitusneuvottelujen aikana.

Valtiovarainministeriö arvioi kevättalvella julkisen talouden sopeutustarpeeksi 9 miljardia euroa kahden vaalikauden aikana. Yhtenä säästötoimena ministeriö esitti työeläkkeiden indeksikorotusten määräaikaista leikkausta tai pysyvää muuttamista.

– Säädöspohjaiset etukäteen mietityt ratkaisut ovat parempi vaihtoehto kuin nopeasti tehdyt päätökset, joiden toimeenpanon ajoitus saattaa epäonnistua syystä tai toisesta. Myös eläkejärjestelmän uskottavuuden kannalta olisi parempi, että vakuutetut tietäisivat ennalta, miten järjestelmä joustaa tietyissä tilanteissa, Paldanius kuvaa.

Eläkkeiden rahoituksen tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä on keskusteltu muun muassa uusien automaattisten vakauttajien tarpeesta. Kansainvälisiä esimerkkejä vakauttajista on, mutta Paldaniuksen mukaan toisen maan ratkaisua ei voida suoraan kopioida Suomeen, jokaisessa järjestelmässä kun on omat kiemuransa.

– Eri vaihtoehtoja kannattaisi selvittää. Kolmikanta päättää, mitä niistä lähdetään viemään eteenpäin.

Ennen kuin oma eläkeaika häämöttää, Paldanius toivoo, että saisi olla mukana löytämässä pitkän aikavälin rahoitusratkaisua, joka olisi kestävä sekä talouden että työntekijöiden ja eläkeläisten kannalta.

Työeläkejärjestelmä on hänen mukaansa hyvässä ohjauksessa eikä vakuutettujen tarvitse olla huolissaan tulevista eläkkeistä. Työmarkkinaosapuolet ovat pitäneet huolta siitä, että järjestelmä pysyy kurssissa. Uudistuksia on tehty noin 10 vuoden välein. Vuoden 2017 uudistuksen ensimmäinen arviointi tehdään vuonna 2026.

– Ohjaus toimii, vaikka järjestelmää ei jatkuvasti olla säätämässä, Paldanius vakuuttaa.