Kohu herätti yrittäjät 

Kuumentuneessa YEL-keskustelussa on paljon väärinkäsityksiä. Mutta asiantuntijat löytävät kohusta hyviäkin puolia. Se herätti yrittäjät ottamaan selvää omasta eläketurvastaan.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula on käynyt syksyn aikana puhumassa YEL-asioista kymmenissä tilaisuuksissa ja tavannut satoja huolestuneita yrittäjiä. Hänen mukaansa YELiin liittyy valtavia tunteita ja paljon väärinkäsityksiä.

– Yrittäjät ovat olleet huojentuneita, kun he ovat saaneet oikeaa tietoa ja pystyvät arvioimaan uudistusta sen pohjalta, Makkula sanoo.

YELiin liittyy valtavia tunteita ja paljon väärinkäsityksiä.

Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ry

Etenkin pientä yritystoimintaa pyörittävät kokevat huolta tulevasta.

Toisen äänekkään ryhmän muodostavat yrittäjät, jotka eivät lähtökohtaisesti luota tehottomaksi koettuun eläkejärjestelmään.

– Nämä yrittäjät eivät halua laittaa järjestelmään euroakaan nykyistä enempää. He näkevät YEL-järjestelmän vakuutuksen sijaan sijoituksena, joka tuottaa heikommin kuin saman rahan laittaminen itse vaikkapa osakkeisiin.

Uhkakuvia väärien tietojen pohjalta

Myös työeläkeyhtiö Elon vakuutusjohtaja Harri Kangaskoski harmittelee, että julkisessa keskustelussa uhkakuvia on rakennettu väärien tietojen pohjalta. Suurin väärinymmärrys on ollut, että eläketurvan tasoon vaikuttava työtulo määriteltäisiin yksioikoisesti alan mediaanipalkan mukaan.

Helpotusta YEL-työtulon arviointiin tuovat Eläketurvakeskuksen ja eläkeyhtiöiden kehittämät digitaaliset laskurit.

Harri Kangaskoski, työeläkeyhtiö Elo

– Yrittäjän yksilökohtaiset erot on otettu tähänkin saakka huomioon, mutta lakiuudistus velvoittaisi tähän entistä painokkaammin, Kangaskoski sanoo.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jaana Rissanen muistuttaa, että lakiuudistuksessa on kyse ennen muuta tarkennuksista YELin soveltamiskäytäntöihin. Näin käytännöt saadaan vastaamaan sitä, mitä niiden tulisi jo nykyisen lain mukaan olla.

– Mediaanipalkka on saanut käsittämättömän suuren merkityksen julkisessa keskustelussa, vaikka työtulon arvioinnin perustana on ollut keskipalkka koko järjestelmän olemassaolon ajan 1970-luvun alusta.

Rissasen mielestä myönteistä on, että väärinkäsitysten oikaisussa on ainakin osittain onnistuttu. YEL-järjestelmän kritiikissä on kuitenkin myös periaatteellista vastustusta.

– Osa yrittäjistä pitää tiukasti kiinni siitä, että heidän pitäisi saada määritellä työtulonsa vapaasti itse.

Mediaanipalkka on saanut käsittämättömän suuren merkityksen julkisessa keskustelussa.

Jaana Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö

Rissanen muistuttaa, että lain mukaan tätä vapautta ei ole kuitenkaan koskaan edes ollut.

– Sillä työtulon vahvistamisesta lainmukaisena vastaa aina eläkeyhtiö, hän sanoo.

Tarkennuksia työtulon määrittämiseen

Finanssivalvonta havaitsi viime vuoden teema-arviossaan, että eläkeyhtiöt ovat lähes poikkeuksetta vahvistaneet yrittäjän työtulon määräksi yrittäjän oman arvion mukaisen työtulon ilman tapauskohtaista harkintaa.

Menettely ei Finanssivalvonnan mukaan täytä sääntelyn vaatimuksia työtulon määrittämisestä.

Yleistä alivakuuttamisen ongelmaa on lähdetty korjaamaan työeläkeyhtiöissä muun muassa lisäämällä työtulon harkintavaiheen resursointia ja ilmoitettuun työtuloon liittyvää harkintaa.

– Lakiuudistus selkeyttäisi työtulon arviointia ja antaisi tähän entistä paremmat työkalut.

Helpotusta tuovat myös Eläketurvakeskuksen (ETK) ja eläkeyhtiöiden kehittämät digitaaliset laskurit, joiden pohjalta pystytään mallintamaan entistä paremmin työtulon oikeaa tasoa, Harri Kangaskoski huomauttaa.

Hän on tyytyväinen siihen, että uusi lainsäädäntö toisi aiempaa paremmat mahdollisuudet tarkistaa työtulon oikea taso. Tarkistus tehtäisiin kolmen vuoden välein ja siinä hyödynnetään tietoja yrityksen toteutuneesta liikevaihdosta.

– Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kriteeri. Yrittäjällä on vastaisuudessakin mahdollisuus antaa lisätietoja esitettyyn työtuloon.

Kangaskosken mukaan hyvän viestinnän merkitys korostuu vastedes entisestään, jotta sekä eläkeyhtiöllä että asiakkaalla olisi asioista yhteinen näkemys.

– Toivoisin, että yrittäjät hakeutuisivat oikean tiedon äärelle ja kysyisivät eläkeyhtiöiltä. Me palvelemme mielellämme ja kerromme faktat.

YEL-työtulo

• Yrittäjien keskimääräinen vahvistettu YEL-työtulo oli 21 600 euroa vuonna 2021.
• Naisilla työtulo oli 20 100 euroa ja miehillä 22 400 euroa.
• Yrittäjien työtuloista lähes joka kolmas (29 prosenttia) asettui YEL-alarajalle (8 064 euroa) tai sen tuntumaan. Uusilla yrittäjillä osuus oli 44 prosenttia.

YEL-vakuutetut

• YEL-vakuutettuja yrittäjiä oli yhteensä 215 600, joista naisia 72 800 ja miehiä 142 800.
• Viime vuonna aloitti 24 000 uutta yrittäjää.
• YEL-vakuutettujen määrä on kasvanut useimpina vuosina 2000-luvulla.

Lähde: Eläketurvakeskus

Pienyrittäjät kaipaavat selkeyttä

Myös itsensätyöllistäjiä ja kevytyrittäjiä edustavan Uusi työ ry:n toiminnanjohtaja Jenni Karjalainen näkee YEL-keskustelussa myönteisiä piirteitä. Moni yrittäjä on havahtunut siihen, että kyse ei ole vain eläketurvasta vaan myös omasta sosiaaliturvasta.

Hän toivoo, että päättäjätkin havahtuisivat nyt pohtimaan tosissaan YEL-järjestelmän kipupisteitä ja laajempaa remonttia pitkällä aikavälillä.

– Oleellista on, että järjestelmä olisi mahdollisimman helppo ja yksiselitteinen. Iso osa kevytyrittäjistä kokee esimerkiksi työtulon määrittelyn vaikeaksi. Siksi järjestelmän sisään tarvittaisiin vaihtoehtoinen mahdollisuus vakuuttaa itsensä toteutuneiden ansioiden mukaan, Karjalainen ehdottaa.

Uusi työ ry:n ja työeläkeyhtiö Elon kesällä julkaiseman kyselyn mukaan yli puolet kevytyrittäjistä haluaa, että eläkevakuutus perustuisi työtulon sijaan toteutuneisiin ansioihin. YEL-maksun voisi silloin pidättää suoraan palkanmaksun yhteydessä.

Iso osa kevytyrittäjistä kokee työtulon määrittelyn vaikeaksi.

Jenni Karjalainen, Uusi työ ry

– Erityisen hankalaksi kevytyrittäjät kokevat sitoutumisen kiinteään maksuun, kun tulot vaihtelevat ja niitä on usein vaikea ennakoida.

Karjalaisen mielestä työeläkejärjestelmä on edelleen liian kaksijakoinen. Henkilö on joko yrittäjä tai palkansaaja.

– Yrittäjän eläkejärjestelmä on rakennettu enemmänkin työantajayrittäjien, ei itsensätyöllistäjien ehdoilla. Muutosten tarvetta korostaa se, että sivutoimisen yrittämisen suosio palkkatyön, opiskelun tai eläkkeen ohessa kasvaa.