Ruotsi ja Suomi erottuvat eläkkeiden hintavertailussa
Eläketurvakeskus vertaili eläkkeiden maksutasoa kahdeksassa Euroopan maassa. Vähiten kokonaiseläketurva maksaa Ruotsissa ja Suomessa, reilut 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eniten eläkkeisiin laitetaan rahaa Italiassa.
Eläketurvakeskuksen maksutasovertailussa on mukana kahdeksan maata: Ruotsi, Suomi, Saksa, Hollanti, Ranska, Norja, Tanska ja Italia.
Vertailu kattaa lähes kaikki työntekijöiden, työnantajien, yrittäjien ja valtion maksamat eläkkeiden maksutulot vuonna 2020.
Vähiten kokonaiseläketurva maksoi Ruotsissa ja Suomessa, missä eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suurin osuus oli Italiassa ja Tanskassa, lähes 17 prosenttia. Keskimäärin eläkkeet maksoivat reilut 14 prosenttia BKT:stä.
– Vertailu antaa hyvän kuvan eläketurvan hinnasta eri maissa. Jos verrattaisiin vain lakisääteisiä maksuja, Suomen maksutaso näyttäisi paljon korkeammalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Pohjolassa varauduttu ikääntymiseen
Maiden maksutasoon vaikuttavat monet asiat: esimerkiksi maiden väestörakenne, eläkevarojen käyttö, eläkkeiden suuruus ja eläkkeelle siirtymisikä.
Ruotsissa ja Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen rahastoimalla eläkemaksuja. Suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla. Lisäksi eläkemenojen kasvua on hillitty sopeuttamalla eläketurvaa elinaikakertoimella.
Ruotsin ja Suomen hintalappua pienentää myös eläkkeiden taso. Maiden eläkkeet ovat suuruusluokaltaan EU-maiden keskitasoa, mutta useimpia vertailun maita pienempiä. Vertailun toisessa ääripäässä ovat Tanska ja Italia.
– Tanskan verovaroin kustannettu kansaneläketurva on antelias, ja sitä maksetaan kaikille. Italian osalta korkeaa maksutasoa selittää ikääntynyt väestö, korkeat etuudet ja vähäinen rahastointi, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Vertailu kattaa maiden kokonaiseläketurvan eli lakisääteiset vähimmäis- ja työeläkkeet sekä työmarkkinaeläkkeet. Tiedot on kerätty kansallisista tilastoista sekä EU:n ja OECD:n aineistoista.