Ratkaisuja työeläkkeiden rahoituskysymyksiin
Lakimuutos vahvistaa työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusta ja selkeyttää järjestelmää asiakkaiden näkökulmasta.
Työntekijän eläkelakiin ja työeläkkeiden rahoitussäädöksiin tehtiin kesäkuun alussa voimaan astunut uudistus, joka sisältää kaksi eläkejärjestelmään vaikuttavaa muutosta.
Ensimmäinen niistä koskee työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaa, jolla katetaan työeläkeyhtiön vakuutus- ja korvaustoiminnan liikekulut. Uuden lain mukaan se voidaan määritellä tästedes yhtiökohtaisesti.
– Muutoksen myötä hoitokustannusosa vastaa aiempaa paremmin eläkeyhtiön liikekuluja, jolloin hoitokustannusosa pienenisi. Tavoitteena on parantaa työeläkejärjestelmän hoidon tehokkuutta ja edistää kilpailua, sosiaali- ja terveysministeriön ylimatemaatikko Minna Lehmuskero perustelee.
Vertailua palvelevaa läpinäkyvyttä
Lehmuskeron mukaan muutoksen päämääränä on myös tuoda hoitokustannusosaan ja asiakashyvityksiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.
Uudistus lisää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua.
– Tavoitteena on, että työeläkemaksun hoitokustannusosa olisi reaaliaikaisempi ja osuvampi kullekin vuodelle. Näin asiakashyvityksenä palautettava määrä pienenisi. Lisäksi määräytymisperuste olisi läpinäkyvämpi asiakkaalle.
Myös Työeläkevakuuttajat TELA ry:n johtaja Jari Sokka arvioi, että lakiuudistus lisää selkeyttä hoitokustannusosan osalta.
– Työnantajat tietävät vastedes entistä paremmin, kuinka paljon eläkemaksuja tullaan perimään.
Odotuksissa kustannusten säästö
Sokan arvion mukaan uudistus lisää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua. Kustannusten merkittävään laskuun hän ei kuitenkaan usko, sillä eläkeyhtiöt ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa eri tavoin.
– Järjestelmä toimii jo sen verran kustannustehokkaasti, että uudistus tuskin tuo isoja säästöjä. Kyse on ennemminkin järjestelmän selkeyttämisestä asiakkaiden näkökulmasta.
Myös Lehmuskero arvioi, ettei uudistus tuo eläkejärjestelmään merkittäviä kustannussäästöjä. Vuositasolla kokonaissäästö voi olla arvioiden mukaan muutamia miljoonia euroja.
– On vaikea arvioida etukäteen, kuinka paljon työeläkeyhtiöt onnistuvat tehostamaan toimintaansa. Tavoitteena on, että työeläkemaksu tältä osin hieman alenee.
Tavoitteena on lisätä joustavuutta rahastointiin.
Uudistus turvaa vakavaraisuutta
Lakiuudistuksen toinen muutos koskee eläkevastuiden täydennyskerrointa, jonka mukaan työeläkevakuuttajien on vuosittain vahvistettava rahastojaan vanhuuseläkkeitä varten.
Eläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden mukaan laskettavan täydennyskertoimen määräytymistapa muuttuu nyt niin, että poikkeuksellisen heikkojen sijoitustuottojen oloissa se voi saada myös negatiivisia arvoja.
– Tämän tavoitteena on tuoda lisää joustavuutta rahastointiin. Heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa eläkelaitosten vakavaraisuus ei heikkene vastaisuudessa yhtä paljon kuin aiemmin, minkä kautta vältetään sijoitusten epäedullisia myyntejä. Pitkällä aikavälillä tämän on määrä parantaa sijoitustuottoja, Minna Lehmuskero sanoo.
Hänen mukaansa aiemmankin lain puitteissa voitiin tehdä tiettyjä harkinnanvaraisia joustoja sijoitusten tuottovaatimuksiin. Näin tehtiin esimerkiksi silloin, kun 2008 finanssikriisi ja koronakevät 2020 sysäsivät osakemarkkinat jyrkkään laskuun.
– Uudessa laissa joustoon tulee automaattinen mekanismi, mikä nopeuttaa tarvittavia toimenpiteitä.
Sokka uskoo myös, että uusi laki auttaa osaltaan välttämään epäedullisia sijoitusten realisointeja heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Hän huomauttaa, että negatiivisen täydennyskertoimen mahdollistaminen ei ole lopullinen ratkaisu.
– Pitkän aikavälin sijoitustuottojen turvaamiseen tarvitaan lisää keinoja ja keskusteluja eri osapuolten välillä.