Carl Haglund: Vanha narratiivi ei päde enää 

Carl Haglund on politiikan kentiltä tuttu kasvo. Hän on toiminut kansanedustajavuosinaan muun muassa puolustusministerinä.

Maailmantaloutta kurittaneen 2008 finanssikriisin jälkeen europarlamentaarikko Haglund työskenteli Euroopan parlamentissa juuri siinä valiokunnassa, joka muutti sääntelyä vakavaraisuuden turvaamiseksi finanssitoiminnassa.

Tänä keväänä Euroopan vakautta rakennetaan kasvavan epävarmuuden keskellä. Yhtiöt varmistavat jokapäiväisin stressitestein, etteivät sijoitusvarat pääse laskemaan lähellekään niiden vakavaraisuusrajaa.

Eläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana aloittava Haglund kertoo, että he olivat jo alkuvuodesta ryhtyneet ennakoimaan keskuspankkipolitiikan ja inflaation vaikutuksia.

Tosi oli edessä, kun Venäjä tunkeutui Ukrainaan 24. helmikuuta. Tankkien edetessä pörssikurssit vyöryivät alas ja globaalitalouden heijastusvaikutukset ylsivät myös meille Suomeen.

Kriisitilanteissa työeläkeyhtiöissä osakeriskiä seurataan herkeämättä silmä kovana.

– Juuri nyt tilanne näyttää maailmantaloudessa vakavalta inflaation, Ukrainan sodan ja Venäjä-pakotteiden vaikutuksesta, Haglund sanoo.

EU:n Venäjälle asettamat pakotteet työllistävät finanssisektoria ja näkyvät myös eläkeyhtiöiden toiminnassa. Setvitään omistusketjuja, koska pakotelistalla olevien henkilöiden tai pakotteiden kohteena olevien yritysten kanssa toimiminen ei ole mahdollista.

Huomiokyky terästyy tällaisena aikana.

Tulevan toimitusjohtajan ilmeen vetää vakavaksi myös viikko sitten Veritaksessa aloitetut muutosneuvottelut. Tiedossa on tuntuvia henkilöstövähennyksiä ja rakennemuutoksia organisaatiossa. Enimmillään jopa 25 henkilön työsuhde voi päättyä.

– Varautuminen on työeläkevakuutustoiminnan ydintä. Muutosneuvotteluitakin voisi pitää tietynlaisena varautumisena. Kyse on siitä, että pidämme huolta yhtiön toimintakyvystä pitkällä tähtäimellä.

Ratkaisukeskeinen Haglund katsoo kohti tulevaa. 

DEMOGRAFIAKEHITYS haastaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja työeläkejärjestelmää. Se on realiteetti, josta Haglund odottaisi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Sukupolvia kestävän tarinan lähtökohtana on pitkään kerrottu, että jäädessään eläkkeelle saa 60 prosentin tasoisen eläkkeen suhteessa työuran aikaiseen ansiotasoon.

Tämä sukupolvelta toiselle toisteltu narratiivi ei hänen mukaansa enää päde. Tarina on muuttumassa väestönmuutoksen ja työtä tekevien ikäluokkien pienentymisen vuoksi olennaisesti.

Haglund pitää riskinä sitä, että ihmiset eivät ole tietoisia oman eläkkeensä tasosta ja havahtuvat siihen liian myöhään.

– Meidän tehtävänä on lisätä tietoa eläkkeistä ja eläkkeiden tasosta, jotta ihmiset voivat ajoissa miettiä, riittääkö tulotaso eläkkeellä, hän sanoo.

Työperäistä maahanmuuttoa tulisi huomattavasti helpottaa.

Haglund on parhaassa työiässä. Hän täyttää maaliskuussa 43 vuotta, mutta vielä kovempi vaikutus eläketasoon tulisi Haglundin x-ikäpolvea nuoremmille.

– Nuorten näkökulmasta olisi toivottavaa ja järkevää, että työssä olevilla säilyy myönteinen näkymä myös tulevaisuuden eläketurvasta. Asialla on merkitystä myös järjestelmän legitimiteetin kannalta, hän sanoo.

Suurin syy eläkenarratiivin muuttumiseen on seurausta väestönmuutoksestamme.

– Työperäistä maahanmuuttoa tulisi huomattavasti helpottaa, jotta muualta tulevat pääsisivät jouhevasti mukaan työelämäämme, Haglund sanoo.

– Tällä tavoin myös eläkejärjestelmä vahvistuisi sitä mukaa kun maksajia tulee järjestelmään lisää.

Toimitusjohtajan työhön perehtyjälle on varmasti tullut eteen iso liuta omaksuttavia yksityiskohtia työeläkeyhteisön toiminnassa.

– Eläkeala oli minulle tuttu ennestään. Samalla tässä tietenkin tulee vastaan paljon uuttakin, ja näitä asioita käymme nyt perusteellisesti läpi perehdyttämisjakson aikana.

Veritaksessa työskentelee noin 165 henkilöä, keväällä ehkä huomattavasti vähemmän.

– Juurta jaksain olen tutustunut yhtiömme vakuutustoimialaan ja rakentanut konkretian avulla näkemystä vakuutusasiakkaidemme tarpeista.

VERITAS kuten muut työeläketoimijat vahvisti viime vuonna vakavaraisuuttaan. Veritaksen vakavaraisuuspääoma nousi viime vuoden aikana yli miljardiin euroon ja oli 1,8-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.

– On kaikki syyt olettaa tästä vuodesta matalien tuottojen vuotta, Haglund sanoo.

Hyvinä sijoitusvuosina eläkejärjestelmän puskureita on saatu vahvistettua. Kuluva vuosi poikkeaa epävakaan maailmantilanteen vuoksi hyvin paljon edellisestä.

Jo vuodesta 1905 lähtien toiminut yhtiö perustettiin Turussa alun perin Verdandi-nimisenä. Turun Kupitaalle on äskettäin rakentunut uusi toimitalo, ja nykyään Veritas huolehtii yli 116 000 ihmisen työeläketurvasta. Eläkkeinä se maksaa yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Veritaksen vahvoja asiakkuusalueita pääkaupunkiseudun lisäksi ovat perinteisesti olleet ruotsinkieliset kunnat Uudellamaalla ja länsirannikolla mukaan lukien Ahvenanmaa.

Perinteikäs turkulainen on ainoa eläkeyhtiö, jonka päätoimipaikka ei ole Helsingissä. Yhtiön sijoituspuoli toimii Helsingissä ja siellä Mannerheimintie 4:n tiloissa tapasimme Haglundin.

KOKEMUS POLITIIKASTA vaikuttaa taustalla, kun Haglund sanoo, ettei hän antaisi päätösvaltaa eläkejärjestelmästä yksinomaan poliitikoille.

– Työeläkejärjestelmää ei voida kehittää ilman parttien hyväksyntää. Kulttuurimme on rakentunut sellaiseksi, että työnantajat ja työntekijät yhdessä kokevat omistajuutta.

Vaikka Veritas ei olekaan kolmen muun eläkeyhtiön tapaan keskinäinen, sillä on samaan tapaan palkansaaja- ja työnantajaosapuolien edustus hallinnossaan.

PARTIT ovat Haglundin mukaan vuosikymmenten aikana osoittaneet kykyä kehittää järjestelmää.

– En ole vakuuttunut siitä, että poliitikot tekisivät tämän paremmin. Politiikka on muuttunut yhä lyhytnäköisemmäksi.

Julkisuudessa on jonkun verran käyty keskustelua, olisiko järkevää viritellä neljä eläkeyhtiötä yhteen.

– En usko, että se tulee tapahtumaan. Partit ymmärtävät, ja valtaosa poliitikoistakin sen ymmärtää, että tämä on huono idea.