Palveluasenteella

Tulokselliseen työskentelyyn orientoitunut Karoliina Kiuru uskoo yhdessä tekemisen voimaan. Hän aloitti työt Eläketurvakeskuksessa (ETK) elokuussa. Kiurun johtaman lakilinjan noin 130 asiantuntijan työtehtävät koostuvat lakiasioista, kansainvälisistä eläkeasioista, vakuuttamisen valvonnasta ja neuvonnasta.

Kiuru tuntee toimialan. Laajan eläkejuridiikan osaamisensa hän haluaa valjastaa osaksi eläketurvan tietotaloksi kutsutun Eläketurvakeskuksen osaamista. Osaltaan hän vahvistaa ETK:n roolia alan yhteisten palveluiden tuottajana eläketurvan toimeenpanossa.

Kiurun mukaan ei riittävästi ehkä muisteta korostaa, että eläkejärjestelmä toiminnallaan turvaa yhteiskunnan toimivuutta ja tuottaa kansalaisille luotettavia palveluita.

– Eläketurvan kerryttämisen helppous, luotettavuus ja toimivuus hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Luottamus tekemiseemme lopulta mitataan juuri näissä asiakkaidemme palvelutilanteissa ja kohtaamisissa, hän sanoo.

Työeläke-etuudet tulevat työn tuomiin ansioihin ja työuran pituuteen perustuen työntekijöille turvaksi joko vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenjäsenen kuoleman varaksi. Myös työnantajille palvelut on järjestetty vakuuttamisen helppoutena.

Työeläjärjestelmä on alun perin luotu kuusikymmenluvun tilanteeseen. Yhteiskunnassa syntyy aika ajoin ilmiöitä, jotka pistävät muutoksia liikkeelle. Myös eläkelainsäädäntöä on pystyttävä silloin muuttamaan.

Muutosvaiheissa Kiuru korostaa huolellisen valmistelun merkitystä ja tietopohjaan perustuvaa päätöksentekoa.

– Mitään ei muuteta mielijohteesta. Muutokseen meneminen, valmistelu ja lopulta lainsäädännön muuttaminen vie aikaa. Kestää usein vuosia ennen kuin mikään nytkähtää liikkeelle, hän sanoo.

Eduskunta saa tänä syksynä perhe-eläkeuudistusta koskevan hallituksen esityksen. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi purkaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinloukkuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen ns. lineaarinen malli. Sen eduskuntakäsittely ajoittuu ensi vuodelle.

Mutta ei siinä kaikki. Isoimpana 2020-luvun uudistuksena on toteutumassa kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistäminen. Toteutuessaan sen vaikutukset yltävät eläketurvan rahoituspohjan yhdenmukaistumiseen kuntapuolella ja yksityisaloilla.

– Järkisyyt löytyvät rahoituspohjan leveämmistä hartioista ja varautumisesta ylipäätään riskeihin, Kiuru sanoo.

Myös sote-uudistus tuo mukanaan monia muutoksia. Kuntapuolella on jo näköpiirissä kasvavia rahoituspaineita ja siksi on tarkoituksenmukaista, että työansion voi vakuuttaa ja vakuutuksen antaman turvan rahoittaa samojen periaatteiden mukaisesti sektorirajoista riippumatta.

– Vakaampi ja eheämpi kokonaisuus on lainsäätäjän tavoitteena, Kiuru sanoo.

Aikataulua yhdistymiselle ei ole vielä lyöty kiinni. Sen uskotaan tapahtuvan jo ennen vuotta 2027. Parhaillaan yhdistymistä selvittelevä työryhmä tekee valmisteluja. Työryhmän toimikausi jatkuu vielä vuoden 2021. Vuonna 2022 laki voisi olla jo hahmollaan.

– Hallituksen esitys valmistuu näillä näkymin reilun vuoden kuluttua ja sen jälkeen alkavat isot lausuntokierrokset ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnit eri tahojen näkökulmasta, Kiuru sanoo.

Kevasta irtautuu TyEL-Kevan osuus omakseen yhtiökseen. Näin yhdistyminen synnyttää yhden uuden työeläkevakuutusyhtiön, joka aiheuttaa vipinää kilpailukentälle. Nyt jo arvuutellaan, minkä pelipaikan uusi yhtiö ottaa työeläkejärjestelmässä.

– Sinne se asettuu suurimpien lähettyville. Yhtiöön siirtynee lähtötilanteessa kuntasektorin vakuutetut, reilut puoli miljoonaa vakuutettua, Kiuru sanoo.

Kiuru nojaa näkemyksessään työryhmän raporttiin, jossa todetaan, että TyEL-Kevan alkuhetken vakavaraisuuspääomaksi määriteltäisiin yhdistymistä edeltävän vuoden lopun työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuusasteiden mediaania vastaava määrä. Näin meneteltiin myös silloin, kun edellisen kerran eläkejärjestelmiä yhdistettäessä työeläkevakuutusyhtiö Etera aloitti toimintansa. Eteraa ei enää ole, sillä se fuusioitui 2018 Ilmariseen.

TyELin piiriin saadaan yhdistymisessä suurempi kokonaisuus, mutta ei kaikkea kuitenkaan. Julkisten alojen eläkelain piiriin jää valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan hoitaminen. Näiden henkilöiden eläketurvaa hoidetaan Julkis-Kevassa, jollei jatkovalmistelussa muuta päätetä.

Yleensä eläkeuudistukset ovat etuuksiin perustuvia muutoksia. Mutta ei tämä.

– Metatason muutoksena järjestelmien yhdistyminen vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen, joten alan sisällä tämä on iso muutos, Kiuru sanoo.

Kiuru korostaa muutoksien valmistelun syklisyyttä. Oli muutos sitten suuri tai pieni, aina tietojärjestelmät ja rekisterit on nivottava mukaan valmisteluun. Työmarkkinajärjestöjen muutoshalukkuus tai ministeriössä lainsäätäjän aikataulu eivät ainoastaan vaikuta eläkejärjestelmän muokkautumiseen.

– Usein reunaehdon asettavat tietojärjestelmämuutokset, sillä niitä tarvitaan toimeenpanossa, Kiuru toteaa.

– Valmistelukoneistossa on tietyt resurssit ja yhtä aikaa on hallittava sekä lainsäädännön kehittäminen että tietojärjestelmämuutokset. Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa, vaan työtä on rytmitettävä riittävällä ajallisella jänteellä, hän painottaa.

Ensi töikseen Eläketurvakeskuksen johtoryhmässä lakilinjan johtaja pääsee osallistumaan organisaation ja työkulttuurin kehittämiseen. Edessä on työntäyteinen syksy. Eläketurvakeskus on siirtymässä Pasilan virastotornista Helsingin Kalasatamaan ensi vuoden alussa. Tekemisen kulttuuri ja työtilat muuttuvat toimitusjohtaja Mikko Kauton luotsaamana ETK:n tarpeisiin räätälöidyssä monitilatoimistossa Kalasataman Kampuksella.

– Pidän ajatuksesta, että voimme työskennellä osaavien asiantuntijoiden joukossa rennossa ja välittömässä ilmapiirissä. Eläketurvakeskuksen tulevan uuden toimipaikan tilat tuovat siihen hyvät puitteet, Kiuru sanoo.

Asiantuntijatalon voimavara on ihmisissä. Mutta se ei Kiurun mukaan yksin riitä. Täytyy nähdä myös sidosryhmien tarve ja tuottaa palvelut heitä hyödyttävällä tavalla.

– Haluamme kehittyä ja vastata palveluidemme käyttäjien ja sidosryhmiemme odotuksiin, Kiuru sanoo.

Joukkuepelaajan tausta nopeatempoisessa salibandyssä on kehittänyt Karoliina Kiurun pelisilmää ja yhteistyötaitoja. Hän pitää toimintakulttuurista, jossa arvostavassa ilmapiirissä voi kehittyä ja jakaa osaamista yhtenä joukkueessa.

Aina ei syöttö osu lapaan työelämässäkään.

– Mutta jos on intoa ja valmis oppimaan, työelämässä pärjää kyllä.

Hän painottaa, että olipa rooli työyhteisössä mikä tahansa, työssä kehittymiseen pitää jokaisella olla rohkeutta.

– Syventymisen taitoa on myös hyvä kehittää. Silloin näkee ilon ja arjen kauneuden tämän kaiken keskellä. Itselleni perhe merkitsee paljon ja se on tärkein asia työn ulkopuolella, hän sanoo.

Kiuru on jalat maassa kulkevaa lajia.

– Tykkään liikkua edelleen, mutta urheiluksi ei tätä enää voi sanoa. Enimmälti liikkuminen jää lenkkeilyyn ja Luke-koiran ulkoiluttamiseen metsäpoluilla.