Yksityistä vai julkista?
Työeläkejärjestelmäämme voi luonnehtia tyylikkäästi hybridiksi tai nurjemmin sekasikiöksi. Tämä koskee myös sitä, onko järjestelmä osa julkista taloutta vai pääosin yksityissektoria.
Euroopan unionin tilastoviranomaisten virallisessa luokittelussa lakisääteinen työeläkejärjestelmämme sisältyy julkiseen sektoriin. Tämä on parantanut merkittävästi Suomen lukuja EU:n finanssipolitiikan säännöstöä sovellettaessa. Sivutuotteena työeläkemaksujen lukeminen tilastoissa veroihin nostaa veroastettamme monista vertailumaista poikkeavalla tavalla.
Luokittelu nousi pintaan taas Petteri Orpon hallituksen ohjelman yhteydessä. Ohjelman mukaan ”eläkejärjestelmää tulee kehittää osana julkista taloutta”. Monien työeläkeihmisten mielestä tämä oli ikävästi sanottu, koska kehittämisen tulisi perustua eläkejärjestelmän omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.
Tuleeko eläkemaksujen nousupaine padota muiden tavoitteiden vuoksi?
Hallitusohjelmassa sanotaan edelleen, että eläkejärjestelmän kehittämisessä tulee löytää keinot eläkemaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittävään vahvistamiseen. Kysymys eläkepolitiikan ulkopuolisista tavoitteista tiivistyy erityisesti eläkemaksuihin: riittääkö, että huolehditaan rahojen riittämisestä eläkkeisiin vai tuleeko maksujen nousupaine padota muiden tavoitteiden vuoksi?
Eläkejärjestelmäämme on kehitetty varsin taitavasti pitäen yhä vahvemmin silmällä rahoituksen riittävyyttä. Hyvä niin. On silti myös selvää, ettei eläkkeiden rahoituksen hoitaminen yhä korkeammilla eläkemaksuilla olisi tyydyttävä ratkaisu talouden kokonaisuudesta huolehtivien näkökulmasta. Korkeista maksuista on vakavaa haittaa niin työllisyydelle kuin verotuloillekin.
Viime kädessä olennaista ei ole se, mihin työeläkesysteemi karsinoidaan, vaan se, että luokittelusta ei lähdetä tekemään yksiviivaisia päätelmiä. Silloinkaan, kun eläkejärjestelmä nähdään osana julkista taloutta, ei tule unohtaa työeläkevakuutusyhtiöiden – eikä eläkesäätiöiden ja -kassojen – toiminnan luonnetta. Toisin kuin joskus ajatellaan, yhtiöt toimivat tiukasti kilpaillulla markkinalla ja kamppailevat ankarasti sijoitustuotoillaan, hallintokuluillaan ja palveluillaan. Tätä ei poista se, että toimialan päätuote – eläkkeet – on yksityiskohtia myöten lainsäätäjän sanelema.
Timo Viherkenttä Kirjoittaja, OTT Timo Viherkenttä työskentelee Senior Fellow -tehtävässä Aalto-yliopistossa. Hän on myös työeläkeyhtiö Elon hallituksen jäsen.