Näin rakennetaan lapsiystävällinen Suomi

Petteri Orpon hallitus lupaa laatia väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhdistämistä sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta.

Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta kiirehtii poliittisia päätöksiä, joilla syntyvyyttä ja lapsiperheiden asemaa parannetaan.

Katse tulisi kuitenkin olla nykyistä hallituskautta pidemmällä.

– Lyhyessä ajassa ei saada tuloksia aikaan, vaan väestöpolitiikkaa tulee tehdä pitkällä tähtäimellä. Nyt tulisi investoida rohkeasti, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin.

Koivurannan mielestä Suomen tulee lähteä toteuttamaan entistä voimakkaammin toivotun lapsiluvun politiikkaa eli sitä, että ihmiset rohkenevat toteuttaa lapsitoiveensa.

– Nyt moni toivottu lapsi jää syntymättä eri syistä.

Oleellisia asioita ovat Koivurannan mielestä yhteiskunnan perhemyönteinen ilmapiiri ja arvopohja.

– Yhteiskunnassa tulisi antaa tilaa erilaisille elämänmuodoille ja tukea jokaisen omaa lapsilukutoivetta, myös nollaa lasta toivovia.

Vanhemmuudella vaikutuksia eläketurvaan

Suomessa on tehty pitkään politiikkaa, jossa työuria pyritään pidentämään työuran alusta, keskeltä ja lopusta. Huoltosuhteen ja eläkekertymien parantaminen on Koivurannan mielestä hyvä asia. Samalla voi kuitenkin kysyä, onko työurien pidentämiseen keskitytty liikaakin perhemyönteisten päätösten kustannuksella.

Radikaalejakin uusia vaihtoehtoja tulisi selvittää. Sellainen olisi esimerkiksi malli, jossa syntynyt lapsi huomioitaisiin tulevassa eläkkeessä.

Eija Koivuranta
Väestöliitto

–Radikaalejakin uusia vaihtoehtoja syntyvyyden nostamiseksi olisi syytä selvittää. Sellainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa syntynyt lapsi huomioitaisiin jollakin tavalla tulevassa eläkkeessä.

Nykyisessä työeläkejärjestelmässä vanhemmuuteen on pieni kannustin, jossa vanhempainpäivärahan laskennassa eläkkeen perusteena olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosenttia. Eläkettä kertyy myös alle kolmevuotiaan lapsen kodinhoidon ajalta.

Koivuranta huomauttaa, että vanhemmuudella on todistetusti selvä vaikutus etenkin naisten työuriin ja palkkatasoon.

– Lasten saannin myötä ansiotulojen kehitys heikkenee. Silloin myös tuleva eläke jää pienemmäksi.

Työpaikoille lisää perheystävällisyyttä

Koivuranta toivoo muutoksia myös työpaikoille, joissa erilaiset elämäntilanteet tulisi ottaa huomioon osana työntekoa. Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat esimerkiksi liukuva työaika, mahdollisuus vaikuttaa loman ajankohtaan tai mahdollisuus etätyöhön.

– Perheystävällisessä työpaikassa löytyy joustavuutta. Se tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä joustojen mahdollisuuksista.

Koivuranta huomauttaa, että myös työnantaja hyötyy, kun lisääntyvä työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tuottavuutta. Samalla rakennetaan myönteistä työnantajakuvaa.

Kontiolahti houkuttelee lapsiperheitä

Kunnissa tehdään iso osa lapsia ja perheitä koskevista päätöksistä. Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla Kontiolahdella on tehty jo pitkään määrätietoista työtä lapsiperheiden houkuttelemiseksi.

Tulokset näkyvät, sillä sekä syntyneiden lapsien että kuntaan muuttaneiden määrä on ollut vuosia selvästi korkeampi kuin Itä-Suomessa keskimäärin.

– Kasvu on ollut jo pitkään Kontiolahden strateginen valinta, joka vaikuttaa kunnan tarjoamiin palveluihin. Meillä on esimerkiksi ainutlaatuisen kattava kyläkoulu- ja päiväkotiverkosto, kunnanjohtaja Jari Tuononen kertoo.

Kasvukuntien erityistarpeet tulisi huomioida valtionosuusjärjestelmässä. Väestörakenteeltaan nuorten kuntien taloutta painavat investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin.

Jari Tuononen
Kontiolahden kunta

Runsaan 15 000 asukkaan Kontiolahdella on kymmenen alakoulua ja kaksi yläkoulua, kun monessa väestökadosta kärsivässä kunnassa kyläkoulut on lakkautettu ja opetus on keskitetty keskustataajamaan.

Elävät kylät houkuttelevat muuttamaan

Tuonosen mukaan Kontiolahti on myös määrätietoisesti rakentanut myönteistä imagoaan, jossa painotetaan esimerkiksi monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.

– Haasteena toki aina on, että kunnan pitää olla mainospuheidensa arvoinen.

Myös kunnan kaavoituksella ja maankäyttöä koskevilla päätöksillä on Tuonosen mielestä merkitystä.

– Periaatteemme on tarjota asumiseen monipuoliset mahdollisuudet. Taloja rakennetaan paljon myös haja-asutusalueelle.

Maaseudun pitäminen asuttuna on Tuonosen mielestä tärkeä vetovoimatekijä. Kylien elinvoimaa vahvistaa vapaaehtoistoiminta. Kyläyhdistykset ja urheiluseurat tarjoavat kontiolahtelaisille monenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia.

Muuttovoitto saa aikaan positiivisen kierteen

Kontiolahden väkiluku kasvoi viime vuonna 122 henkilöllä. Perheystävällisen kuntapolitiikan ohella myönteiseen väestökehitykseen vaikuttaa kunnan sijainti maakuntakeskus Joensuun naapurissa.

Kuntien kannattaa omaksua toisiltaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla lasten etu huomioidaan päätöksenteossa. Tässä voi hyödyntää Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia.

​Timo Aro
Turun kaupunki

– Vastaavia muuttovoittoisia kuntia löytyy muidenkin kasvukeskusten kehyskunnista, väestö- ja aluetutkijana tunnettu Timo Aro sanoo. Hän on Turun kaupungin tutkimusjohtaja.

Esimerkkeinä tällaisista kunnista hän mainitsee Siilinjärven Kuopion, Eurajoen Porin ja Kempeleen Oulun naapurissa. Myös suurin osa Uudenmaan kunnista on ollut muuttovoittoisia.

Väestömääräänsä kasvattavia kuntia yhdistää Aron mukaan positiivinen kierre.

– Tällaiset kunnat voivat luottaa siihen, että uusia lapsiperheitä muuttaa sinne. Se rohkaisee tekemään lapsiystävällisiä päätöksiä ja kiinnittämään huomiota perheiden palveluihin ja viihtyvyyteen. Tämä lisää entisestään kunnan houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä.