Näin rakennetaan lapsiystävällinen Suomi
Suomi-neito ei voi synnyttää, mutta valtio ja kunnat voivat tehdä osuutensa lisäämällä perheystävällisiä päätöksiä. Myös työpaikoilla tarvitaan asenteiden ja käytäntöjen muutosta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Asiantuntijat ja kunnanisä vastaavat.
Petteri Orpon hallitus lupaa laatia väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhdistämistä sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta.
Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta kiirehtii poliittisia päätöksiä, joilla syntyvyyttä ja lapsiperheiden asemaa parannetaan.
Katse tulisi kuitenkin olla nykyistä hallituskautta pidemmällä.
– Lyhyessä ajassa ei saada tuloksia aikaan, vaan väestöpolitiikkaa tulee tehdä pitkällä tähtäimellä. Nyt tulisi investoida rohkeasti, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin.
Koivurannan mielestä Suomen tulee lähteä toteuttamaan entistä voimakkaammin toivotun lapsiluvun politiikkaa eli sitä, että ihmiset rohkenevat toteuttaa lapsitoiveensa.
– Nyt moni toivottu lapsi jää syntymättä eri syistä.
Oleellisia asioita ovat Koivurannan mielestä yhteiskunnan perhemyönteinen ilmapiiri ja arvopohja.
– Yhteiskunnassa tulisi antaa tilaa erilaisille elämänmuodoille ja tukea jokaisen omaa lapsilukutoivetta, myös nollaa lasta toivovia.
Vanhemmuudella vaikutuksia eläketurvaan
Suomessa on tehty pitkään politiikkaa, jossa työuria pyritään pidentämään työuran alusta, keskeltä ja lopusta. Huoltosuhteen ja eläkekertymien parantaminen on Koivurannan mielestä hyvä asia. Samalla voi kuitenkin kysyä, onko työurien pidentämiseen keskitytty liikaakin perhemyönteisten päätösten kustannuksella.
Radikaalejakin uusia vaihtoehtoja tulisi selvittää. Sellainen olisi esimerkiksi malli, jossa syntynyt lapsi huomioitaisiin tulevassa eläkkeessä.
Eija Koivuranta
Väestöliitto
–Radikaalejakin uusia vaihtoehtoja syntyvyyden nostamiseksi olisi syytä selvittää. Sellainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa syntynyt lapsi huomioitaisiin jollakin tavalla tulevassa eläkkeessä.
Nykyisessä työeläkejärjestelmässä vanhemmuuteen on pieni kannustin, jossa vanhempainpäivärahan laskennassa eläkkeen perusteena olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosenttia. Eläkettä kertyy myös alle kolmevuotiaan lapsen kodinhoidon ajalta.
Koivuranta huomauttaa, että vanhemmuudella on todistetusti selvä vaikutus etenkin naisten työuriin ja palkkatasoon.
– Lasten saannin myötä ansiotulojen kehitys heikkenee. Silloin myös tuleva eläke jää pienemmäksi.
Työpaikoille lisää perheystävällisyyttä
Koivuranta toivoo muutoksia myös työpaikoille, joissa erilaiset elämäntilanteet tulisi ottaa huomioon osana työntekoa. Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat esimerkiksi liukuva työaika, mahdollisuus vaikuttaa loman ajankohtaan tai mahdollisuus etätyöhön.
– Perheystävällisessä työpaikassa löytyy joustavuutta. Se tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä joustojen mahdollisuuksista.
Koivuranta huomauttaa, että myös työnantaja hyötyy, kun lisääntyvä työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tuottavuutta. Samalla rakennetaan myönteistä työnantajakuvaa.
Kontiolahti houkuttelee lapsiperheitä
Kunnissa tehdään iso osa lapsia ja perheitä koskevista päätöksistä. Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla Kontiolahdella on tehty jo pitkään määrätietoista työtä lapsiperheiden houkuttelemiseksi.
Tulokset näkyvät, sillä sekä syntyneiden lapsien että kuntaan muuttaneiden määrä on ollut vuosia selvästi korkeampi kuin Itä-Suomessa keskimäärin.
– Kasvu on ollut jo pitkään Kontiolahden strateginen valinta, joka vaikuttaa kunnan tarjoamiin palveluihin. Meillä on esimerkiksi ainutlaatuisen kattava kyläkoulu- ja päiväkotiverkosto, kunnanjohtaja Jari Tuononen kertoo.
Kasvukuntien erityistarpeet tulisi huomioida valtionosuusjärjestelmässä. Väestörakenteeltaan nuorten kuntien taloutta painavat investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin.
Jari Tuononen
Kontiolahden kunta
Runsaan 15 000 asukkaan Kontiolahdella on kymmenen alakoulua ja kaksi yläkoulua, kun monessa väestökadosta kärsivässä kunnassa kyläkoulut on lakkautettu ja opetus on keskitetty keskustataajamaan.
Elävät kylät houkuttelevat muuttamaan
Tuonosen mukaan Kontiolahti on myös määrätietoisesti rakentanut myönteistä imagoaan, jossa painotetaan esimerkiksi monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.
– Haasteena toki aina on, että kunnan pitää olla mainospuheidensa arvoinen.
Myös kunnan kaavoituksella ja maankäyttöä koskevilla päätöksillä on Tuonosen mielestä merkitystä.
– Periaatteemme on tarjota asumiseen monipuoliset mahdollisuudet. Taloja rakennetaan paljon myös haja-asutusalueelle.
Maaseudun pitäminen asuttuna on Tuonosen mielestä tärkeä vetovoimatekijä. Kylien elinvoimaa vahvistaa vapaaehtoistoiminta. Kyläyhdistykset ja urheiluseurat tarjoavat kontiolahtelaisille monenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia.
Muuttovoitto saa aikaan positiivisen kierteen
Kontiolahden väkiluku kasvoi viime vuonna 122 henkilöllä. Perheystävällisen kuntapolitiikan ohella myönteiseen väestökehitykseen vaikuttaa kunnan sijainti maakuntakeskus Joensuun naapurissa.
Kuntien kannattaa omaksua toisiltaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla lasten etu huomioidaan päätöksenteossa. Tässä voi hyödyntää Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia.
Timo Aro
Turun kaupunki
– Vastaavia muuttovoittoisia kuntia löytyy muidenkin kasvukeskusten kehyskunnista, väestö- ja aluetutkijana tunnettu Timo Aro sanoo. Hän on Turun kaupungin tutkimusjohtaja.
Esimerkkeinä tällaisista kunnista hän mainitsee Siilinjärven Kuopion, Eurajoen Porin ja Kempeleen Oulun naapurissa. Myös suurin osa Uudenmaan kunnista on ollut muuttovoittoisia.
Väestömääräänsä kasvattavia kuntia yhdistää Aron mukaan positiivinen kierre.
– Tällaiset kunnat voivat luottaa siihen, että uusia lapsiperheitä muuttaa sinne. Se rohkaisee tekemään lapsiystävällisiä päätöksiä ja kiinnittämään huomiota perheiden palveluihin ja viihtyvyyteen. Tämä lisää entisestään kunnan houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä.
Luonnollista väestönlisäystä vain 33 kunnassa
Väestö kasvoi viime vuonna 75 kunnassa ja supistui 234 kunnassa. Väestönlisäys perustuu ennen muuta muuttoliikkeeseen, sillä luonnolliseen väestönlisäykseen ylsi vain 33 kuntaa. Lopuissa kunnissa kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä.
Turun kaupungin tutkimusjohtajana nykyisin työskentelevä väestötieteilijä Timo Aro on pyrkinyt nostamaan jo pitkään hälyttäviä tilastotietoja väestönkehityksestä julkiseen keskusteluun.
– On pakko kysyä, onko vieläkään ymmärretty, kuinka suuresta muutoksesta on kyse, hän kysyy.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan sama kehityssuunta on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022.
Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin.
Matti Remes
Lapsia, rahaa ja ripaus taikaa
Työeläkepäivä pidetään torstaina 30.11. klo 11–19 Marina Congress Centerissä Helsingin Katajanokalla. Päivän toisessa seminaarissa aiheena on väestön kehitys.
Miten vähän lapsia ja työllisiä eläkejärjestelmä kestää?
Heikki Tikanmäki, kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus
Miten syntyvyyttä voisi tukea?
Venla Berg, johtava tutkija, Väestöliitto
Maahanmuuton faktat ja harhat
Pasi Saukkonen, erikoistutkija, Helsingin kaupunki
etk.fi.työeläkepäivä