Öljyrahasto niiasi Norjassa, Keniasta sukeutunut pimeän työn keidas
Ulkomaanpalstalla kerromme ajankohtaisia eläkeuutisia muista maista. Lähemmin paneudumme tällä kertaa Ranskan eläkejärjestelmän yleispiirteisiin.
Iso-Britannia: Huhtikuussa eläkkeisiin 10 prosentin indeksikorotus
Britanniassa lakisääteistä vanhuuseläkettä korotetaan huhtikuussa 10,1 prosenttia. Vanhuuseläkkeen täysi määrä nousee 1 000 euroon kuukaudessa.
Lakisääteisen vanhuuseläkkeen indeksikorotus on vuodesta 2010 lähtien perustunut niin sanottuun paras kolmesta -mekanismiin (triple lock). Eläkkeitä tarkistetaan vuosittain huhtikuussa jollain näistä kolmella: edellisvuoden ansiotason, kuluttajahintojen muutoksen mukaisesti tai vähintään 2,5 prosentilla. Näistä korkein valitaan korotuksen perusteeksi. Vuonna 2022 kuluttajahintojen muutos oli 10,1 prosenttia ja palkkojen nousu 5,2 prosenttia.
Mekanismi oli osittain hyllytettynä viimekeväisten korotusten aikaan, kun silloin ansiotason kasvua ei otettu huomioon pandemian aikana vääristyneiden kasvulukujen vuoksi. Eläkeläisten helpotukseksi hyllytys jäi tilapäiseksi.
Kenia: Kuivuuden keskellä kukoistaa pimeän työn keidas
Kenian tilastoviranomaisen mukaan maan noin 17,4 miljoonasta työntekijästä jopa 83 prosenttia työskentelee pimeästi ja jättää lakisääteiset velvoitteet hoitamatta.
Kuivuuden kiusaamassa maassa ainoastaan noin neljännes työvoimasta on vakuutettuna työeläkejärjestelmässä. Silloinkin eläkemaksut järjestelmään voivat olla matalia, pienimmillään päälle kolme dollaria kuukaudessa.
Maan eläkeviraston johtaja Jackson Nguthu varoitti suuresta ikääntyneiden köyhyysriskistä, jos järjestelmän kattavuutta ei saada nostettua. Jo 73 prosenttia kokee eläketurvansa olevan riittämätön toimeentuloon.
Eläkevirasto aikoo aloittaa kampanjan ja Nguthu myös kehotti yrityksiä tarjoamaan kannusteita lisäeläkesäästämiseen.
The East African 28.1. ja Zawaya 29.1
Norja: Valtion öljyrahasto kirjasi jättimäiset tappiot
Norjan eläkkeiden rahoituksen perustan turvaava valtion kansainvälinen eläkerahasto GPFG teki viime vuonna ennätystappiot. Runsaat 14 prosentin kokonaistappiot kertyivät pääasiassa osakkeista (-15,3 prosenttia) sekä korkopapereista (-12,1).
Alaskirjauksia kertyi yhteensä 1 637 miljardia kruunua (noin 161 miljardia euroa). Aiempi ennätys oli finanssikriisin ajoilta vuonna 2008, jolloin öljyrahastona tunnettu eläkejärjestelmä teki tappiota 633 miljardia kruunua.
Eläkerahaston toimitusjohtajan Nicolai Tangenin mukaan syynä tappioihin olivat Ukrainan sota, korkea inflaatio sekä nousevat korot. Tappioidenkin jälkeen rahaston sijoitusten arvoksi laskettiin vuoden 2022 lopussa noin 12 429 miljardia kruunua (1 223 miljardia euroa).
Tanska: Talouspaketissa kannusteita eläkeläisten työntekoon
Eläkkeensaajan omat työtulot ja avio- tai avopuolison työtulot eivät tämän vuoden alusta enää vähennä kansaneläkkeen perusosaa ja eläkelisää. Uudistus on osa hallituksen ja työministeri Ane Halsboe-Jørgensenin ajamaa Tanskan talouden uudistuspakettia, joka tähtää työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanteen tehostamiseen ja työllisyyden lisäämiseen.
Hallituksen arvion mukaan uudistus parantaa yhteensä 130 000 eläkeläisen asemaa. Mukaan lukien noin 50 000 tanskalaista, joiden ei tarvitse perehtyä eläkkeiden laskentasääntöihin ennen lisätyöhön ryhtymistä.
Uudistuksen on arvioitu lisäävän menoja noin 450 miljoonaa kruunua (noin 60 miljoonaa euroa).
8.2. Beskæftigelsesministeriet
Australia: Ikääntyneitä kannustetaan asunnon vaihtoon
Australiassa kannustetaan eläkeläisiä vaihtamaan pienempiin koteihin. Maassa pidennettiin vuoden alusta aikaa, jolloin asunnon myyntituloa ei huomioida tarveharkintaisen vähimmäiseläkkeen laskennassa. Myös myyntitulolle saatava laskennallinen vuosituotto laskettiin 2,25 prosentista 0,25 prosenttiin.
Aiemmin myyntituloja ei huomioitu ensimmäisen vuoden aikana. Lakimuutoksen myötä jaksoa on pidennetty kahteen tai poikkeustapauksissa jopa kolmeen vuoteen.
Lakimuutoksen toivotaan vapauttavan ikääntyneiltä isompia asuntoja nuorille perheille. Nuorten omistusasuminen on laskenut 66 prosentista 55 prosenttiin viimeisen 30 vuoden aikana.
Aiheesta laajemmin etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät
Ranskan eläkeläisillä hyvä elintaso
Väkiluku: 68 miljoonaa
Odotettavissa oleva elinikä: miehillä 79,7 vuotta, naisilla 85,9 vuotta
Eläkeikä: 62 vuotta.
Ranskassa vanhuuseläke koostuu lakisääteisestä eläkkeestä sekä pakollisesta työmarkkinaeläkkeestä. Poikkeuksellista Ranskassa on rahastoinnin vähyys, sillä molemmat toimivat jakojärjestelmäperiaatteella. Maassa on jonkin verran rahastoituja eläkesäästöjä henkivakuutusyhtiöissä.
Kokonaistyöeläkemaksu on noin 28 prosenttia yksityisellä sektorilla. Yksityisaloilla ei ole varsinaisesti työkyvyttömyyseläkettä, vaan työhön kykenemättömille maksetaan etuuksia ja tukia sairausvakuutuksesta.
Nykyeläkeläisten elintaso on keskimäärin hyvä. Eurostatin mukaan eläkeläisten köyhyysriski on 10 prosenttia, joka on EU:n toiseksi matalin lukema. Eläkemenot ovat korkeat, vuonna 2020 ne olivat vajaat 15 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Lakisääteinen eläkejärjestelmä syntyi heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Sitä ennen oli useita alakohtaisia eläkejärjestelmiä.
Maassa on vieläkin 42 erillistä eläkejärjestelmää eri aloille ja ammattiryhmille. Järjestelmissä on erilaiset etuuden määräytymisperusteet sekä maksut. Noin 70 prosenttia työssäkäyvistä kuuluu kuitenkin yleiseen järjestelmään, régime généraleen, jossa eläke määräytyy 25 parhaan työvuoden perusteella.
Eläkeikä on 62 vuotta ja täyteen eläkkeeseen vaaditaan 42 vuoden työura. Presidentti Emmanuel Macron on viemässä läpi eläkeuudistusta, jossa eläkeikää nostettaisiin asteittain 64 ikävuoteen ja uravaatimusta 43 vuoteen.