Kuinka paljon työeläkkeet maksoivat vuonna 2021?

Vuonna 2021 työeläkkeiden rahoittamiseen kerättiin 29,0 miljardia euroa. Tästä valtaosa, eli noin 24 miljardia euroa, oli varsinaisia eläkemaksuja. Lisäksi valtion ja Työllisyysrahaston osuudet olivat merkittäviä rahoituksen lähteitä. Suhteessa vakuutettuihin työtuloihin kerätty rahamäärä oli noin 30 prosenttia (taulukko). Tämä on suuri rahamäärä ja ehkä enemmän kuin yleensä tulemme ajatelleeksi. Kokonaismaksutasomme on kuitenkin matalampi kuin useissa Euroopan maissa, kuten tuore maksutasoraporttimme kertoo.

TyEL:n kokonaismaksutulo oli 25,2 prosenttia suhteessa vakuutettuihin ansioihin. Valtion eläketurvan piirissä olevilla (JuEL valtio, alempana lyhyesti valtio) vastaava suhdeluku oli 71,4 prosenttia. Toisaalta tiedämme, että TyEL:n ja valtion eläkkeet määräytyvät jokseenkin samoin säännöin. Niinpä kustannuksen tulisi olla likimäärin sama. Silti maksumittarilla valtion eläkkeiden hinta näyttäisi lähes kolminkertaiselta TyEL:n eläkkeen hintaan verrattuna. Yhden vuoden maksutaso ei kerro paljoakaan eläkkeiden hinnasta.

Hinta-arvioita vuoden 2021 työeläkkeille

	TyEL	Valtio	Kaikki
Työtulosumma, mrd. €	63,9	6,2	96,7
Kokonaismaksutulo, mrd. €	16,1	4,4	29,0
Kartutetut eläkkeet, korko 0 %, mrd. €	29,8	2,9	47,0
Kartutetut eläkkeet, korko 3 %, mrd. €	11,2	1,3	18,2
Prosenttia työtulosummasta
Kokonaismaksutulo	25,2 %	70,4 %	30,0 %
Kartutetut eläkkeet, korko 0 %	46,7 %	46,1 %	48,6 %
Kartutetut eläkkeet, korko 3 %	17,5 %	20,8 %	18,8 %

Sitoumus maksaa vastainen työeläke syntyy työeläkelaitoksille silloin, kun eläke karttuu. Sen sijaan eläkkeiden maksaminen tarkoittaa vastuun purkautumista. Asiallisesti eläkelaitokset lyhentävät velkaansa maksaessaan eläkkeitä.

Kun eläkkeiden maksaminen ymmärretään velan lyhentämisenä, TyEL:n ja valtion eläkkeiden vertailu palaa ymmärrettäväksi. Korkealla kokonaismaksullaan valtio lyhentää velkaansa, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana. Myös TyEL-laitokset lyhentävät velkaansa maksaessaan eläkkeitä, mutta suhteessa palkkasummaan tätä velkaa on vähemmän.

Entä eläkekustannus, mitä se oli viime vuoden osalta? Kyseinen kustannus on sitoumus maksaa vuonna 2021 karttuneet eläkkeet tulevaisuudessa. Vuoden 2021 vakuutettu työtulosumma sekä tietyt sosiaalietuusjaksot määrittävät tämän sitoumuksen suuruuden. Vuotuisen eläkekustannuksen näkeminen sitoumusten kasvuna on lopultakin varsin kiistatonta, kun asiaa pysähtyy ajattelemaan.

Vaikka tämä idea on kiistaton, hintalapun suuruudesta voidaan kiistellä. Hintalapun suuruuden kannalta keskeistä on se, miten muutamme tulevien vuosikymmenien aikana maksettavat eläkkeet vuoden 2021 kustannukseksi. Tämä muunnos tehdään diskonttaamalla tulevat suoritukset jollain korolla vuoteen 2021. Koron tasolla on dramaattinen vaikutus hintalappuun.

Tulevat maksusuoritukset voidaan diskontata kartutushetkeen riskittömällä pitkäaikaisen lainan korolla. Ranskan valtion 10 vuoden lainan reaalikorko on likimäärin nolla prosenttia. Kyseessä on siis laina, jonka tulevat suoritukset on suojattu hintatason muutoksilta.

Nollan prosentin reaalisella diskonttokorolla vuonna 2021 karttuneiden työeläkkeiden hinta olisi ollut 47 miljardia euroa. Tämä on 49 prosenttia suhteessa vakuutettuun työtuloon ja selvästi enemmän kuin vuonna 2021 kerätty maksutulo. Suhteessa työtuloihin TyEL:n ja valtion eläkkeiden hinta näyttäytyy kuitenkin jokseenkin samana kuten pitääkin (taulukko).

Nähtävästi valtion lainakorko on kuitenkin liian matala diskonttokorko. Eläkkeet seuraavat talouskehitystä indeksoinnin vuoksi. Jos talous kasvaa vahvasti, karttuneisiin eläkkeisiin tehdään isoja korotuksia ja päinvastoin. Lisäksi lakimuutoksilla on vaikutettu jo karttuneisiin eläkkeisiin. Oletettavasti vastaisuudessakin voidaan tehdä näin. Karttuneet työeläkkeet siis joustavat tietyssä määrin talouskasvun ja eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksien mukaan.

Diskonttokoroksi toinen ääripää on eläkevarojen odotettavissa oleva tuotto. Eläketurvakeskuksen (ETK) pitkän aikavälin laskelmissa perusoletuksena on 2,5 prosentin reaalituotto seuraavalle 10 vuodelle ja 3,5 prosenttia tämän jälkeen. Yksinkertaisuuden vuoksi tuotto-oletuksen käyttö on tietyissä yhteyksissä perusteltua, mutta yksinkertaistus on syytä huomata. Yksinkertaistetaan tuotto-oletusta vielä hivenen ja asetetaan reaaliseksi diskonttokoroksi 3,0 prosenttia vuodessa. Tällöin vuoden 2021 työeläkkeiden hintalapuksi saadaan 18,2 miljardia euroa, joka on noin 19 prosenttia suhteessa vakuutettuun työtuloon.

Suomalaisen työeläkkeen yhteydessä eläkemaksun näkeminen vuotuisen eläkkeen hintana on hieman takaperoista. Eläke kartutetaan työansioiden perusteella eli vakuutetulle syntyy oikeus tulevaan eläkkeeseen. Vakuutetun oikeus luo eläkelaitoksille maksuvelvollisuuden. Tämä velvollisuuden syntyminen on siis eläkkeen hinta. Pitkä aikaväli eläkkeen kartutuksen ja maksamisen välillä ei muuta periaatetta. Hintalapun suuruuteen se kuitenkin vaikuttaa.