Palvelut sujuviksi myös ulkomaantyössä
Nesteläiset reissaavat työkomennuksille ympäri maailmaa. Taskussaan heillä on Eläketurvakeskuksen myöntämä A1-todistus osoituksena Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Muuttokuorma saapui toissa päivänä takaisin kotiin, kertoo Annukka Tarvainen. Hän on juuri palannut vajaan parin vuoden työkomennukselta Hollannista.
Tarvainen toimii projektipäällikkönä Nesteen Rotterdamin uusiutuvan lentopolttoaineen sekä uuden jätevesilaitoksen projektissa.
– Hollannin komennusta edelsi noin kahden vuoden komennus Italiassa, joka tosin keskeytyi muutamaksi kuukaudeksi koronapandemian vuoksi. Projekti jatkuu edelleen, mutta teen nyt noin puolet työajasta Suomessa ja puolet Hollannissa, Tarvainen kertoo.
Todistus vaivattomasti
A1-todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvaan henkilö kuuluu ulkomaan työn aikana ja mihin maahan työnantaja maksaa vakuutusmaksut. Ja se on syytä olla mukana komennukselle lähdettäessä. Tämän Tarvainen tietää hyvin, sillä kulkulupaa ei Nesteen Rotterdamin jalostamolle saa ilman sitä.
Tarvaisen mukaan A1-todistuksen saaminen on hoitunut vaivattomasti. A1-todistuksen myöntää Suomessa Eläketurvakeskus (ETK), mutta tätä Tarvaisen ei ole tarvinnut miettiä. Nesteen komennuslaisia auttaa oma Global Mobility -tiimi, joka hoitaa todistukset.
– Työnantaja on pitänyt huolen myös tarvittavista muutoksista. Esimerkiksi nyt tarvitsen itselleni uuden A1-todistuksen, kun työskentelyni muuttuu yhden komennuspaikan työskentelystä useassa maassa työskentelyksi.
Repussa tuliaisina Tarvaisella on oppeja työskentelystä monikulttuurisessa työympäristössä. Sen sijaan eläkettä repussa ei ole.
– Vaikka työskentelin ulkomailla komennuksen aikana, eläketurvani on kertynyt Suomeen, Tarvainen tietää.
Kansainväliset työskentelytilanteet tulevat entisestään monipuolistumaan.
Liikkuvuudesta helppoa
Johanna Peura johtaa Nesteen Global Mobility -tiimiä, jonka tehtävänä on hallinnoida kansainvälisen liikkuvuuden asioita.
Neste on globaali toimija ja henkilöstö liikkuu erilaisten töiden perässä ulkomaille: komennuksille, työmatkoille ja etätöihin. Jotta kaikki sujuisi vaivattomasti, tarvitaan laajaa osaamista ja monen palan yhteensovittamista.
Nesteellä on kattava kumppaniverkosto, jolta he saavat neuvoja ja apua käytännön asioihin. Esimerkiksi A1-todistuksen hakemisen ETK:lta hoitaa ulkopuolinen kumppani.
– Saimme juuri Annukalle uuden A1-todistuksen usean maan työskentelyä varten. Se tuli todella nopeasti, kolmessa päivässä, Peura kertoo.
Nopea A1-todistuksen hakemisprosessi on äärettömän tärkeä niin työnantajalle kuin myös komennukselle lähtevälle ja hänen perheelleen.
– Kela ratkaisee komennukselle lähtevän, kuten myös hänen perheenjäsentensä, oikeuden sairaanhoitoon ulkomailla vasta sen jälkeen, kun A1-todistus on ratkaistu.
Kehitettävää Peura löytää pitkiksi venyneissä A1-todistusten poikkeuslupaprosesseissa. Poikkeuslupaa haetaan yleensä tilanteessa, jossa komennus jatkuu yli kaksi vuotta.
ETK:n mukaan A1-todistuksen saaminen näissä tilanteissa edellyttää aina myös työskentelymaan viranomaisen suostumusta, ja sen vuoksi monissa tapauksissa todistuksen saaminen kestää.
– Onko mitään, mitä ETK voisi tehdä, jotta eri maiden välisen yhteistyön saisi jouhevammaksi? Voisiko Suomi toimia esimerkkinä muille maille siinä, miten prosessit saadaan sujuviksi?
Kansainvälinen työ muutoksessa
Yhteydenpito Eläketurvakeskukseen auttaa pysymään kärryillä A1-asioista ja muista ETK:n palveluista.
– Kansainväliset työskentelytilanteet tulevat entisestään monipuolistumaan, Peura uskoo.
Siitä pitävät huolen Nesteen monenlaiset kansainväliset projektit mutta myös ympäröivän maailman kehitys. Esimerkiksi ulkomaan etätyön suosioon vastattiin Nesteellä pari vuotta sitten lanseeraamalla ohjeistus ulkomaan etätyöstä.
– Aiemmin etätyöhön ulkomailla annettiin lupa erikoistapauksissa. Koronapandemia herätteli siihen, että haluttiin tarjota kaivattua joustavuutta työn tekemiseen. Nykyisin etätyö ulkomailla on sallittu tiettyihin maihin ja tietyksi aikaa, Peura kertoo.
Toimivan työeläketurvan puolesta -juttusarjassa on haastateltu Eläketurvakeskuksen palvelujen käyttäjiä. Sarjan jutut on julkaistu tämän vuoden numeroissa ja niissä asiakkaat kertovat ETK:n roolista lakisääteisen työeläketurvan kehittäjänä, asiantuntijana ja yhteisten palvelujen tuottajana.
Palveluja asiakkaiden tarpeisiin
Eläketurvakeskuksen (ETK) ulkomaanpalvelujen osastopäällikkö Max Rönnberg (kuvassa) kertoo, että viime vuoden indeksitilanteesta johtuva eläkkeen hakemispiikki näkyy kasvaneina ulkomaan eläkehakemuksina. Myös A1-hakemusmäärät ovat olleet koronapandemian jälkimainingeissa kasvussa.
– Esimerkiksi etätyötä sekä suomalaisille että ulkomaalaisille työnantajille tehdään aiempaa enemmän, Rönnberg kertoo.
Rönnbergin mukaan asiakkaat odottavat, että heidän asiansa hoidetaan sujuvasti, ammattitaitoisesti ja nopeasti. Tapausten hoitaminen kohtuullisessa käsittelyajassa edellyttää toimivia ja tehokkaita palveluja, riittävää resursointia ja ennen kaikkea osaavaa henkilöstöä.
– Asiakaslähtöinen ja kustannustehokas kehitystyömme on jatkuvaa.
Viime vuonna Eläketurvakeskuksen asiakaspalvelu vastasi noin 20 000 asiakasyhteydenottoon. Asiakkaat kysyvät tyypillisesti Suomen työeläkkeiden ja ulkomaisten eläkkeiden hakemisesta sekä ulkomaantyön vakuuttamisen asioista.
Yli 90 prosenttia ETK:n asiakaspalveluun yhteyksissä olleista asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Etk.fi-palveluun on koottu työnantajia, palkansaajia ja yrittäjiä palvelevat ohjeet ulkomaantyön vakuuttamisesta.
Työeläke.fi-palveluun on koottu kansantajuiset ohjeet eläkkeen hakemiseen ulkomailta sekä maakohtaista tietoa, muun muassa eri maiden eläkkeistä sekä eläkkeen kertymisestä.
ETK tekee ratkaisun sosiaaliturvasta
Eläketurvakeskus (ETK) tekee ratkaisun henkilön Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaantyöskentelyn aikana, kun työ tehdään EU- tai ETA-maissa. Osoituksena tästä ETK antaa hakemuksesta A1-todistuksen. Vastaava käytäntö koskee myös Iso-Britanniaa, Sveitsiä ja niitä 10 maata, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus.
ETK palvelee ulkomaan eläkkeen hakemisessa
Eläketurvakeskus toimii yhteyslaitoksena, kun Suomessa asuva henkilö hakee eläkettä EU- tai ETA-maasta, Britanniasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta.
Eläketurvakeskuksen tehtävänä on toimittaa eläkehakemus ja muut eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot hakemismaahan.