Ruotsi painaa indeksijarrun sijaan kaasua
Ulkomaanpalstalla esittelemme eläkeuutisia ja vertailutietoa muiden maiden eläketurvasta. Tällä kertaa paneudumme tarkemmin eläkeikien nousuun Euroopassa.
Peru: Eläkkeisiin kajottiin jälleen etukäteen
Perun kongressi hyväksyi lähes yksimielisesti lakimuutoksen, jonka myötä ihmiset voivat nostaa eläkesäästöjään eläketileiltä. Näin tapahtuu Perussa jälleen kerran.
Perun finanssivalvojan arvion mukaan tämän seurauksena eläkevarojen hoitajat joutuvat myymään noin seitsemän miljardin dollarin arvosta varoja.
Perulaiset ovat saaneet neljän viime vuoden aikana nostaa jo kuusi kertaa varojaan eläketileiltä. Yhteensä varoja on nostettu noin 24 miljardin dollarin edestä.
Nostojen tarkoitus on ollut auttaa rahapulaan joutuneita perulaisia, jotta he saisivat talouteensa lisäpotkua.
Viime aikoina Perun talouskasvu on ollut vaisua, ja harmaa talous on yleistä. Noin seitsemän työntekijää kymmenestä työskentelee harmaassa taloudessa, eivätkä he säästä palkastaan eläketileille.
Espanja: Suurituloisille uusi solidaarisuusmaksu
Espanjassa kerätään uudenlaista solidaarisuusmaksua ensi vuoden alusta lähtien. Maksua peritään suurituloisilta, mutta siitä ei kartu eläkettä.
Hallitus päätti, että suurituloiset palkansaajat ja yrittäjät maksavat uutta solidaarisuusmaksua, jolla vahvistetaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.
Uutta maksua maksavat kaikki, joiden työtulot ylittävät 4 700 euroa kuukaudessa. Maksua maksetaan siitä tulosta, joka ylittää eläkepalkkakaton eli eläkettä kartuttavan tulorajan.
Vuonna 2025 maksua maksetaan noin prosentti eläkkeeseen oikeuttavan työtulon ylittävistä ansioista. Maksu nousee asteittain ja vuodesta 2045 alkaen maksu vaihtelee 5,5 prosentista 7 prosenttiin työtuloista riippuen. Suuremmista tuloista maksetaan suurempaa maksua. Työnantajan osuus maksusta on 83,4 prosenttia ja työntekijän 16,6.
Ruotsi: Indeksijarrun rinnalle halutaan kaasua
Ruotsin eläkepolitiikkaa ohjaava kaikkien valtiopäivillä edustettujen puolueiden muodostama Pensionsgruppen on päättänyt esittää työeläkkeisiin ”kaasua”. Sen avulla voisi korottaa eläkkeitä järjestelmän ollessa ylijäämäinen. Nykyjärjestelmässä on käytössä vain ”jarru”, joka heikentää indeksitarkistuksia alijäämätilanteessa.
Eläkejärjestelmä on ollut viime vuosina ylijäämäinen ja sen ennustetaan myös sellaisena pysyvän suotuisan työllisyyden ja AP-rahastojen hyvän kehityksen vuoksi. Ylijäämää on noin 13 prosenttia.
Hallituksen kanslia tekee esityksen järjestelmän muutoksesta vuoden loppuun mennessä. Uusien sääntöjen mukainen työeläke olisi tarkoitus olla voimassa vuoden 2026 alusta. Selvitysmiehen raportin pohjalta hallitus selvittää samalla myös eläkemaksun mahdollista nostamista.
Regeringen.se 28.2.2024 • Dagens Nyheter 28.2.2024
Tsekki: Tšekissä eläkeikä nousuun
Tšekin hallitus päätti nostaa merkittävästi eläkeikää. Uudistuksessa eläkeikä nousee aluksi 7 kuukaudella 65 vuoteen ja 7 kuukauteen nyt 52-vuotiaille. Vastedes eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.
Eläkeaika on tarkoitus pitää noin 21 vuodessa, jolloin eläkeikää nostetaan eliniän noustessa. Eläkeikä määrätään vuosittain 50 vuotta täyttäneille. Eläkkeitä myös leikataan noin 8 prosentilla. Samalla raskaan työn tekijöille, kuten palomiehille, metsä- ja kaivosalan työntekijöille sekä tietyille hoitajille tulee mahdollisuus päästä eläkkeelle varhennetusti.
Pääministeri Petr Fialan mukaan eläkeuudistuksella estetään järjestelmän romahtaminen ja turvataan riittävän hyvät eläkkeet myös nuorille. Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2025 ja se menee seuraavien kuukausien aikana parlamentin käsittelyyn.
Oppositio kuitenkin vastustaa keskustaoikeistohallituksen suunnitelmia entisen pääministerin Andrej Babiksen populistisen ANO-puolueen johdolla. Babis on uhannut tehdä uudistuksesta vaalikysymyksen syksyn 2025 vaaleissa.
Reuters 30.4. • Czech Radio 30.4.
Sveitsi: Eläkkeensaajille ylimääräinen joulueläke
Sveitsiläiset ovat kansanäänestyksessään hyväksyneet ylimääräisen 13. kuukausieläkkeen maksamisen vuoden 2026 joulukuusta alkaen. Myös kansanvakuutusjärjestelmästä (Volksversicherung) maksettavaan eläkkeen enimmäismäärää korotetaan lisäksi 30 280 eurosta 32 806 euroon (29 400 frangista 31 850 frangiin).
Muutosta ovat ajaneet ammattiliittojen keskusjärjestö sekä vasemmistopuolueet. Ne ovat perustelleet muutostarvetta voimakkaasti kasvaneilla elinkustannuksilla.
Hallitus on arvioinut, että 13. eläke maksaisi vuositasolla aluksi noin 4,3 mrd. euroa. Hallitus ja parlamentti ovat olleet uudistusta vastaan, koska ehdotuksessa ei ole määritelty, miten korotukset tultaisiin rahoittamaan.
Samaisessa kansanäänestyksessä sveitsiläiset hylkäsivät myös eläkeiän noston yli 65 ikävuoden sekä sen sitomisen elinajanodotteeseen.
SSA International Update, April 2024 • Reuters 3.3.2024
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä.
Puolattarilla eläke alkaa kuusikymppisenä
Elinajanodote on kasvanut kaikkialla Euroopassa. Myös vanhuuseläkeiät ovat nousussa.
Euroopan maat ovat nostaneet eläkeikiä, jotta eläkejärjestelmät pysyisivät taloudellisesti kestävinä.
Useassa maassa on tehty vielä pidemmälle tehtyjä päätöksiä, ja eläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen. Suomen lisäksi tällainen mekanismi on käytössä Hollannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa, Slovakiassa, Tanskassa ja Virossa.
Korkein eläkeikä Euroopassa on Alankomaissa, Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa ja Tanskassa. Näissä maissa yleinen eläkeikä on 67 vuotta.
Matalin eläkeikä on Ranskassa
Matalin eläkeikä on Ranskassa, missä se on 62 vuotta ja kuusi kuukautta. Ruotsissa eläkeikä on 63 vuotta.
Puolassa, Itävallassa, Kroatiassa, Romaniassa ja Liettuassa naisilla on miehiä alhaisempi eläkeikä. Puola on ainoa maa, missä sitä ei olla nostamassa samalle tasolle miesten kanssa. Puolassa eläkeikä on naisilla 60 vuotta ja miehillä 65 vuotta.
Eläkeiän täyttämisen lisäksi useassa maassa on mahdollisuus päästä eläkkeelle ennen eläkeikää työuran pituuteen perustuen. Tällöin työuraa pitää olla usein takana vähintään 40 vuotta.
Eläkeikävertailut Etk.fi-palvelussa
