Tästä kokonaisuudesta keskieläke muodostuu
Vuoden 2023 lopussa Suomessa sai omaa eläkettä noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Keskimääräinen kuukausieläke oli 1 977 euroa. Mediaanieläke oli 240 euroa keskieläkettä pienempi eli 1 736 euroa kuukaudessa.
Eläkkeensaajista naisia oli 830 000 ja miehiä 680 000. Naisilla keskimääräinen kuukausieläke oli 1 779 euroa ja miehillä 2 216 euroa.
Kokonaiseläke muodostuu työeläkkeestä, Kelan eläkkeestä sekä näihin eläkkeisiin liittyvästä erityisturvan mukaisesta eläkkeestä. Viime vuonna lähes miljoona eläkkeensaajaa sai vain työeläkettä. Se on kaksi kolmasosaa kaikista Suomessa asuneista eläkkeensaajista. Työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai 29 prosenttia ja pelkkää Kelan eläkettä sai viisi prosenttia eläkkeensaajista.
Pääosa eläketurvasta muodostuu työeläkkeestä
Nykyisin maksettavasta eläkkeestä valtaosa maksetaan työeläkkeenä. Viime vuonna suomalaisten keskieläkkeestä (1 977 euroa) työeläkkeen osuus oli 1 826 euroa ja Kelan eläkkeen osuus 135 euroa.
Suomalaisten kuukausieläkkeistä reilusti yli puolet oli alle 2 000 euron suuruisia. Naisista 70 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia sai alle 2 000 euron eläkettä.
Joka kymmenes sai yli 3 000 euron eläkettä, seitsemän prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Yli 5 000 euron kuukausieläkettä sai pari prosenttia eläkkeensaajista. Heistä enemmistö oli miehiä.
Eläketurvakeskus julkaisee tilastot kokonaiseläkkeistä yhteistyössä Kelan kanssa.
Työ- ja kansaneläkkeensaajien keskieläke
Ikäryhmittäin, miehet ja naiset 2023, euroa/kk (Lähde: ETK, Kela)
Keskieläkkeissä hajontaa ikäluokittain
Keskieläkkeiden tarkastelussa iän ja sukupuolen mukaan huomio kiinnittyy muutamaan havaintoon. Miesten ja naisten keskieläkkeet ovat samaa tasoa alle 50-vuotiailla. Nämä eläkkeet ovat pitkälti työkyvyttömyyseläkkeitä ja niissä työhistoria on jäänyt lyhyeksi. Lisäksi eläke-eroa pienentää työeläkkeen ohella maksettava kansaneläke.
Kuitenkin 50-vuotiaista alkaen miesten keskieläke nousee tasaisesti ikäryhmästä toiseen naisten keskieläkettä suuremmaksi. Eron taustalla on naisten rikkonaisempi työhistoria, miesten keskimäärin korkeampi palkkataso ja hieman pidempi työhistoria.
Sekä miehillä että naisilla suurimmat keskieläkkeet maksetaan 70–80-vuotiaille. Ryhmään kuuluvat sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat.
Keskimääräinen kokonaiseläke kunnittain
Keskieläke, euroa/kk (Lähde: ETK, Kela)
Suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla
Suomen karttaa tarkasteltaessa suurimmat kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla (2 332 euroa/kk) ja Ahvenanmaalla (2 110) vuonna 2023. Kunnista suurimmat keskieläkkeet olivat Kauniaisissa (3 550) ja Espoossa (2 644).
Pienimmät kokonaiseläkkeet olivat puolestaan Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa, joissa keskieläke oli hieman reilut 1 700 euroa kuukaudessa.
Kaikkiaan 35 kunnassa keskimääräinen eläke oli yli 2 000 euroa. Koko maan keskiarvoa (1 977 euroa/kk) suurempi keskieläke oli 45 kunnassa. Yhtä poikkeusta, eli Utsjokea lukuun ottamatta, kaikissa kunnissa miesten keskieläke oli suurempi kuin naisten.
Keskieläke ikäryhmittäin
Työ- ja kansaneläkkeensaajat, miehet ja naiset 2023, euroa/kk (Lähde: ETK, Kela)
Eläkkeensaajien väestöosuus Suomessa
Eläkkeensaajien osuus Suomen väestöstä oli 33 prosenttia vuonna 2023, kun tarkastellaan 16 vuotta täyttänyttä väestöä.
Erot maakunnittain tarkasteltuna ovat melko suuret. Eläkeläisvaltaisin maakunta oli Etelä-Savo, jossa 45 prosenttia väestöstä oli eläkeläisiä. Seuraavaksi suurimmat eläkkeensaajien osuudet olivat Kainuussa (44 prosenttia) sekä Kymenlaaksossa (42).
Suhteellisesti vähiten eläkkeensaajia asui puolestaan Uudellamaalla (26), Ahvenanmaalla (32) sekä Pirkanmaalla (32).
Eläkkeensaajien väestöosuus on ollut tasaisesti hienoisessa nousussa viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2008 koko maan väestöstä 30 prosenttia oli eläkkeensaajia.
Kunnittain tarkasteltuna Suomessa oli viime vuonna noin 70 kuntaa, joiden 16 vuotta täyttäneestä väestöstä yli puolet oli eläkkeensaajia. Toisaalta noin 20 kunnassa eläkeläisiä oli alle 30 prosenttia, joten vaihtelua löytyy myös kuntakartalta.
Joonas Hautamäki
tilastosuunnittelija
Eläketurvakeskus
Keskimääräinen kokonaiseläke
- Keskimääräinen kokonaiseläke lasketaan työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä omaa eläkettä saaneiden eläkkeistä (euroa/kuukaudessa), joista on karsittu ulkomaille maksetut eläkkeet ja osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet. Euromäärät on esitetty bruttomääräisinä tilastovuoden tasossa.
- Omaa eläkettä saavia ovat tilastovuoden lopussa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja maatalouden erityseläkettä saavat henkilöt.
- Eläke voi muodostua työeläkkeestä, Kelan eläkkeestä sekä näihin eläkkeisiin liittyvästä erityisturvan mukaisesta eläkkeestä. Erityisturvaan sisältyvät työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella maksetut eläkkeiksi luokiteltavat etuudet.
- Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke sisältää omien eläkkeiden määrän lisäksi myös perhe-eläkkeiden määrän ja Kelan maksamien takuueläkkeiden, lapsikorotusten ja rintamalisien määrän.