Kyselyä pukkaa

Vastaisitko lyhyeen kyselyyn? Yhä useampi jättää vastaamisen väliin, ja tunnustan tekeväni näin ajoittain itsekin. Kyselyjä kun tulee viikoittain puheluina, tekstiviesteinä ja sähköpostitse, ja määrä tuntuu vain kasvavan. Maitopurkin osto lähikaupasta poikii välittömästi tekstiviestikyselyn, ja soitto hammaslääkärille pitäisi jaksaa analysoida. Välillä liika on liikaa.

Tilastokeskus tarttui tärkeään asiaan julkaistessaan huhtikuulla uutisen tutkimusuupumuksesta. Huoli vastaajien laskevasta määrästä on aiheellinen. Päätöksentekomme pohjautuu parhaimmillaan tutkittuun tietoon, ja moni tutkimus tehdään kyselytutkimuksena. Tutkimuksia siis riittää, ja lisäksi tulevat kaikki muut kyselyt kuten asiakaspalautteet ja viestinnän tai markkinoinnin kyselyt ja gallupit. Kuka jaksaa vastata kaikkeen ja tarvitsemmeko oikeasti tällaista määrää tietoa?

Vastaajien turnausväsymyksen tunnistamme myös Eläketurvakeskuksessa (ETK). Teemme vuosittain tutkimuksellisia kyselyitä eri kohderyhmille, ja vastaajien tavoittaminen on tietyissä ryhmissä vaikeutunut. Toistaiseksi olemme onnistuneet kokoamaan riittävän määrän vastaajia, mutta jaamme Tilastokeskuksen huolen.

Erityisesti pienten lasten vanhemmat, yrittäjät ja nuoret ovat kohderyhminä vaikeita tavoittaa. Ruuhkavuosiaan tarpovat jättävät mieluusti vastaamatta tuntemattomiin numeroihin, ja kyselyviestit hukkuvat Wilma-hälytysten loputtomaan virtaan. Nuorten viestintäkulttuuri taas on erilaista, jossa puhelut ja sähköpostit eivät ole enää vahvoilla. Yrittäjien arki on jatkuvaa kiirettä, jolloin kaikki ylimääräinen karsiutuu pois. Eläkeläiset sen sijaan erottuvat ETK:n kyselyissä ennätyksellisen korkealla, jopa yli 80 prosentin vastausasteellaan.

Miltä näyttää tutkimusten tulevaisuus, jos kyselyihin ei enää vastata? Ei hyvältä, mutta kyselyistä on hankalaa luopuakaan, koska ne ovat käytännössä ainoa tapa tuottaa väestöä edustavia tuloksia. Vastaajan roolissa voimme harkita, mitkä kyselyt ovat tärkeimpiä vastattavaksi silloin, kun aika ei riitä kaikkeen. Kyselyjen tekijöinäkin harkintaa tarvitaan: kysytään silloin, kun on aito tarve, tieto hyödyttää laajasti ja tehdään kyselyt laadukkaasti, jolloin vastauksesta jää hyvä mieli myös sen antajalle.

Tuovi Rautjoki
viestintäjohtaja
Eläketurvakeskus
@TuoviRautjoki