Ekonomisti tietää, mikä saa ihmiset jatkamaan töissä. Ei pelkästään raha.

Lähes kaikki hiljattain eläkkeelle siirtyneet ovat pitäneet aiemmasta työstään ja kokeneet sen merkitykselliseksi. Näin arvioivat eläkeläiset Eläketurvakeskuksen laajassa kyselytutkimuksessa.

Eläkeiän kynnyksellä olevissa piilee siis iso työvoimapotentiaali.

Työnantajan suhtautumisella iso merkitys

– Vajaa kolmannes vastaajista kertoi, että työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan töissä pidempään, kuvaa ekonomisti Sanna Tenhunen.

Myös työoloilla on merkitystä: työmäärän ja kiireen vähentäminen tai tehtävien keventäminen nousivat usein esiin vastauksissa.

On olennaista, että ihmiset tuntisivat eläkejärjestelmän perusasiat.

Sanna Tenhunen, Eläketurvakeskus

– Tämä ei ole ihan pieni porukka, jota voitaisiin houkuttaa jatkamaan töissä vähän pidempään muokkaamalla työoloja tai työnantajan asenteita.

Kuormitus työntää pois työstä

Heti alimman eläkeiän tuntumassa eläkkeelle jääneet kokivat muita useammin työssään kiirettä, muutoksia, vaatimusten lisääntymistä ja henkistä kuormitusta.

– Esimerkiksi naisilla ja julkisella sektorilla työskennelleillä oli keskimääräistä useammin tällaisia kokemuksia. Kuormitustekijät näyttävät työntävän pois työelämästä, Tenhunen sanoo.

Toisaalta taas työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet työssä ja työn tarjoamat sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä siihen, että töissä jatketaan pidempään ja eläkkeelle siirtymistä lykätään.

Työssä ollessa toiveet puheeksi työpaikoilla

Avoin keskustelu työnantajan ja työntekijän välillä yksilöllisistä toiveista ja tarpeista sekä eläköitymissuunnitelmista helpottaisi Tenhusen mielestä kumpaakin osapuolta.

Eläkeyhtiö Ilmarisen kyselyssä vain joka neljäs yli 60-vuotias oli keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa. Tenhusen mielestä pitäisi pohtia, miksi asiasta ei keskustella enempää.

– Ajatteleeko työntekijä, että työnantaja arvioi hänen olevan epämotivoitunut tai ettei hän ole kiinnostunut omaksumaan uutta, jos nostaa esille jaksamisen tai kuormituksen? Toisaalta työnantaja voi pelätä, että työntekijä kokee puheeksi ottamisen ikäsyrjinnäksi, Tenhunen miettii.

Hänen mielestään keskustelua työssä jaksamisesta pitäisi käydä kaikenikäisten työntekijöiden, ei vain eläkeikää lähestyvien, kohdalla.

– Meillä jokaisella on erilaisia elämäntilanteita, niin myös eläkeikää lähestyvillä. Henkilön oma kokemus on tärkeää ottaa huomioon, jotta työssä jaksettaisiin mahdollisimman pitkään.

Raha painaa osalla, mutta on muitakin työssä pitäviä syitä

Lähes kolmannes Eläketurvakeskuksen tutkimukseen vastanneista kertoi, että taloudelliset kannustimet – kuten kertyneen eläkkeen määrä tai lykkäyskorotus – ovat vaikuttaneet haluun jatkaa töissä.

Taloudellisten tekijöiden merkityksestä kertoivat useammin miehet, suurempaa eläkettä saavat ja ne, jotka ovat jatkaneet pidempään töissä alimman eläkeiän jälkeen.

Kaiken kaikkiaan vastikään eläkkeelle siirtyneet tunsivat eläketurvan taloudelliset kannustimet hyvin. Valtaosa kertoi tienneensä esimerkiksi lykkäyskorotuksesta, jonka saa pysyvästi, kun siirtää eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeiän.

– On olennaista, että ihmiset tuntisivat eläkejärjestelmän perusasiat, jotta he voisivat tehdä päätöksiä eläkkeelle siirtymisestä oikean tiedon valossa. Perustiedot eläkkeen kertymisestä olisi hyvä tuntea jo siinä vaiheessa, kun aloittaa työuraansa. Siksi eläketietoutta pitäisi vahvistaa nuoremmissakin ikäryhmissä.

Moni ei löydä sopivaa työtä

Jopa puolet eläkkeelle siirtyneistä olisi kiinnostunut tekemään töitä eläkkeellä, mutta vain kolmasosa työskentelee. Varsin moni työnteosta kiinnostunut eläkeläinen koki, että sopivaa työtä ei ole tarjolla tai heitä ei palkata iän vuoksi.

– Toivoisin, että eläkeläiset nähtäisiin yhä vahvemmin työvoimapotentiaalina. Eläkeläiset haluavat työskennellä etenkin osa-aikaisesti ja satunnaisesti. Pidän tärkeänä, että meillä on tällainen osaava ja joustava työvoimavaranto, josta saadaan vaikkapa päteviä sijaisia ja joka tukee työmarkkinoiden toimintavarmuutta.

Kumpi lopulta olisi parempi vaihtoehto: siirtää eläkkeelle jäämistä vai jatkaa työntekoa eläköitymisen jälkeen?

– Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen on siinä mielessä kannattavampaa, että pääsee hyötymään palkasta, siitä kertyvästä eläkkeestä ja lykkäyskorotuksesta. Jos taas jatkaa työskentelyä eläkkeen ohessa, voi ehkä vapaammin valita työskentelyn määrää kuten moni eläkkeellä työskentelevä haluaakin tehdä.

Kun väestö ikääntyy ja työvoiman tarve kasvaa, Tenhusen mukaan eläkkeen lykkääminen ja pidempään työskentely olisivat yhteiskunnan näkökulmasta myönteinen asia.

Vapaa-aika vetää eläkkeelle

Tenhunen muistuttaa, että puolet eläkkeelle siirtyneistä ei työskentele eikä halua työskennellä.

Vapaa-ajan lisääntyminen ja harrastusmahdollisuudet vaikuttivat suurella osalla eläkkeelle jäämiseen paljon tai melko paljon. Myös halu viettää aikaa läheisten kanssa on tärkeä eläkkeelle siirtymisen motiivi, etenkin naisille.

– Moni tuntee tehneensä riittävän pitkän työuran ja haluaa nauttia eläkepäivistä.

Kyselytutkimukseen vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 työstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.