Onko luvassa iso vai pieni eläkeuudistus?
Marraskuun viimeisenä päivänä pidetty Työeläkepäivä kokosi 550 työeläkealan osaajaa Helsingin Katajanokalle. Päivän puheenvuorot kietoutuivat eläkepolitiikan kuumiin teemoihin.
Työeläkepäivän aloituspuheenvuorossaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto käsitteli yleisellä tasolla eläkeuudistuksen tarpeellisuutta ja mittaluokkaa.
– Tuleeko iso vai pieni uudistus? hän kysyi ja vastasi: mittaluokka on pienempi kuin aikaisemmissa isoissa uudistuksissa ja saavutettavissa.
Eniten puhuttiin siitä, miten osakeriskiä kasvattamalla voitaisiin saada järjestelmän rahoitukseen vahvuutta.
Hyvinvointivaltio ulottuu lapsuudesta vanhuuteen ja kattaa myös Kela-etuudet sekä työeläkejärjestelmän. Hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkymistä alusti Kauton jälkeen puhunut professori Juho Saari.
On nähtävä hyvinvointivaltion kriisin yli
– Viime vuosina olemme menneet reippaasti ohitse muiden Pohjoismaiden menotasosta. Maamme sosiaalimenojen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on jo 30 prosentin luokkaa.
Saari väitti, että menoleikkauksiin on tottuminen ja monet asiat vielä muuttuvat.
– Meillä näyttää jälleen kerran olevan tulossa yhteiskunnassa suuri murros, jossa talouden ja palveluiden yhteensovittaminen rahoituksen ja riskienhallinnan kannalta on ratkaisevaa.
Saari ei tukeutunut pessimismiin, vaan päätti esityksensä ulottaen katseensa tulevaan sosiologi Hannu Uusitaloa lainaten: ”On nähtävä hyvinvointivaltion kriisin yli”.
Voiko maahanmuutto ratkaista rahoituspaineet?
Työeläkepäivän yhteisen osuuden jälkeen alkaneessa väestöseminaarissa pohdittiin, miten Suomessa voitaisiin tukea syntyvyyttä ja edistää maahanmuuttoa.
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki mainitsi, että maahanmuutto voisi ratkaista rahoituspaineet ja jopa laskea maksuja, jos se jatkuisi nykyisellä, korkealla tasolla.
Väestöliiton johtava tutkija Venla Bergin mukaan suomalaiset haluavat keskimäärin kaksi lasta, mutta viime vuonna syntyvyyttä kuvaava hedelmällisyysluku oli vain 1,32 lasta naista kohden.
– Nuorta vakiintumatonta elämänvaihetta eletään niin pitkään, että lasten saantiin herätään liian myöhään, Berg totesi.
Erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta peräänkuulutti järkiperäistä keskustelua maahanmuutosta.
– Vallalla on hyvin kielteinen diskurssi. Maahanmuutto on laaja ja monimuotoinen ilmiö, mutta aiheesta puhutaan mustavalkoisesti. Onko Suomella siihen varaa, Saukkonen kysyi.
Realismia sijoitusodotuksiin
Päivän sijoitusseminaarissa tiirailtiin tuottojen tulevaisuuteen. Voisiko osakkeiden osuuden kasvattaminen eläkesalkussa parantaa sijoitustuottoja, ja sen myötä lieventää eläkemaksujen korotuspainetta? Yhdysvaltalaisen hedgerahasto AQR Capital Managementin Antti Ilmanen suhtautui odotuksiin varauksella.
– Tuotto-odotus toki kasvaa, mutta niin kasvavat myös riskit. Historian perusteella osakkeet voivat menettää puolet arvostaan ainakin kerran 30–40 vuoden aikana, arvioi Ilmanen.
Eläkesijoitusten osakeriskin nostamisen vastapainona olisi Ilmasen mukaan suotavaa sopia, miten toimitaan, jos ja kun suuret riskit toteutuvat.
– Osakkeista todennäköisesti irtoaa yhä paras tuotto, kun sijoitukset tehdään usean vuosikymmenen ajaksi. Osakepainon kasvattaminen sijoitussalkussa maltillisella 10 prosenttiyksiköllä vaikuttaisi järkevältä, mutta suurempi lisäys ei, totesi Varman sijoitusjohtaja Markus Aho.
Automaattinen vakauttaja jakaa sukupolvet
Työeläkepäivä huipentui pohdintoihin uudistamistarpeesta. Loppupanelistit keskustelivat sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen kertoi, että eläkeläiset suhtautuvat kielteisesti hallitusohjelmassa mainittuun automaattiseen vakauttajaan.
– Meillä on jo taitettu indeksi ja elinaikakerroin, se riittää.
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Muhonen oli asiasta eri mieltä.
– Sukupolvien välistä taakkaa pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin. Pieni indeksijarru voisi olla tähän hyvä ratkaisu.
Ikonen toivoi, että riskien jakamisesta ei muodostuisi sukupolvien välistä vastakkainasettelua.
Muhosen mielestä se on väistämätöntä, koska hallituksen leikkausaikeet ovat niin yksipuolisia.
– Leikkaukset osuvat voimakkaasti nuoriin. Sen sijaan eläkkeisiin on tulossa nollan prosentin leikkaus. Vastakkainasettelua ei tarvitse rakentaa, se on jo olemassa.
