Yhdenvertaisuus lain selkärankana
Selkeys ja ymmärrettävyys eläkelainsäädännössä parantaa ihmisten oikeusturvaa ja varmistaa lakien yhdenmukaisen soveltamisen, linjaa johtaja Jaana Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lainsäädännön selkeys tuo yhteiskunnalle välillisesti selvää säästöä. Jaana Rissasen mukaan lainsäädäntötyön tärkein tavoite on selkeys ja ymmärrettävyys. Lakien yksiselitteisyys on erityisen tärkeää hajautetussa järjestelmässä, jossa toimijoita on paljon.
– Se parantaa ihmisen oikeusturvaa, yhdenvertaisuutta lain edessä. Kun laki on yksiselitteinen, siihen ei tarvitse hakea niin usein muutosta muutoksenhakuasteista. Lisäksi se säästää toimeenpanon resursseja, kertoo Rissanen.
Lain valmistelussa arvioidaan myös vaikuttavuutta
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lakikokonaisuuden valmistelusta. Hallituksen esityksen varsinainen valmistelu tapahtuu työryhmässä, jossa ovat mukana järjestelmän päättäjät eli työmarkkinakeskusjärjestöt.
Virkamiehet sorvaavat pykälistä alustavia luonnoksia, joita hiotaan työmarkkinakeskusjärjestöjen ja usein myös ETK:n lakiasiantuntijoiden kanssa.
Työ on haastavaa: muotoiluihin liittyy paljon erilaisia intressejä. Samalla on huomioitava työeläkelainsäädännön kokonaisuus, historia ja yksityiskohdat.
Erityisesti tässä ETK:n teknisestä syväosaamisesta on apua. Jotta laista saadaan toimiva, vaikutukset on arvioitava kansalaisen, toimeenpanijoiden, työllisyyden ja muun sosiaaliturvan näkökulmasta.
– Mitä vaikeampi kokonaisuus, sitä tärkeämpää on ETK:n asiantuntija-apu. Vaikutusten arvioinnin vaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet. Arvion on oltava näkökulmiltaan yhä kattavampi ja monipuolisempi.
Viime hallituskauden keskeisistä säädöksistä Rissanen nostaa esiin YEL- ja perhe-eläkeuudistukset. Ensin mainittu oli kova punnerrus, joka kuumensi tunteita kentällä. Jälkimmäisessä oli kyse 30 vuotta vanhan lain päivittämisestä nykypäivään.
Tällä hetkellä pöydällä on esimerkiksi työeläkeyhtiöiden johdon pätevyyttä koskeva lain tarkennus.
Työeläkeyhtiölain vaatimukset ovat muita vakuutusyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön verrattuna löysempiä.
– Tämä on ollut pitkään listoilla. Tavoite on viedä kirjauksia lähemmäs vakuutusyhtiöiden vaatimuksia. Mielenkiintoista on myös nähdä, mitä uutta hallitusneuvotteluista nousee.
Uudistuksien vaikuttavuudesta on näyttöä
Esimerkkinä yhteistyön vaikutuksista suomalaisten elämään, Rissanen nostaa esille vuoden 2017 eläkeuudistuksen.
Eläkeiän nosto on pidentänyt työuria ja nostanut ikääntyneiden työllisyysastetta merkittävästi. Lisätyöskentely on tuonut verotuloina hyvinvointia yhteiskuntaan ja parantanut eläketurvan kestävyyttä.
– Eläkkeellesiirtymisikä on noussut enemmän kuin lakia säädettäessä arvioitiin. Tämä on hieno onnistuminen.
Toimivan lainsäädännön puolesta
Eläketurvakeskus (ETK) osallistuu asiantuntijana lainvalmistelun työryhmiin ja tekee selvityksiä lainvalmistelun tueksi.
Eläketurvakeskuksen lakiasioista vastaavan johtajan, Karoliina Kiurun mukaan vaikutusten arviointi on lainsäädäntötyössä koko ajan tärkeämpää.
Erilaiset toimeenpanoon, eläke-etuuksiin ja vakuutettuihin liittyvät vaikutukset on selvitettävä huolella. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikutukset ihmisten toimeentuloon ja vaikkapa lakiuudistuksen kustannusvaikutukset alan yhteisiin tietojärjestelmiin.
Kun laki saadaan lopulta voimaan, eläkevakuuttajia, juristeja ja ratkaisijoita on koulutettava ja ohjeistettava sen soveltamisessa.
Kaikki lakeihin liittyvä tieto, suositukset, säännökset ja oikeuskäytännöt on kerätty Eläketurvakeskuksen ylläpitämään Työeläkelakipalveluun. Pian julkaistava uudistunut palvelu on entistä nopeampi ja helppokäyttöisempi.
– Työeläkelakipalvelu on kattava verkkopalvelu työeläkealan asiantuntijoiden työn tueksi. Jatkossa sen käyttö on nykyistä sujuvampaa, kertoo Kiuru.
Kansainvälisessä lakien valmistelu- ja kehittämistyössä ETK:n tehtävänä on selvittää suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutukset Suomen lainsäädäntöön ja eläkejärjestelmään.
Ajankohtaisista kansainvälisistä hankkeista Kiuru nostaa esiin EU:n sosiaaliturva-asetuksen uudistuksen, jota Ruotsi on EU-puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt edistämään. Edessä häämöttää myös vanhojen sosiaaliturvasopimusten uudistaminen USA:n, Kanadan ja Chilen kanssa.
Näillä tavoin Eläketurvakeskus palvelee
Asiantuntijana lainvalmistelussa
Eläketurvakeskuksen tavoitteena on toimiva ja kaikille yhdenvertainen lainsäädäntö. Hallitsemme eläkelainsäädännön kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Osallistumme asiantuntijoina lakien valmisteluun ja tuemme lakien yhdenmukaista soveltamista.
Kumppanuus ja yhteistyö
Eläketurvakeskus työskentelee toimivan työeläketurvan puolesta. Kumppanuus ja yhteistyö työeläkevakuuttajien, työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten kanssa on keskeistä toiminnassamme. Visiomme on: Meiltä kysytään, meihin luotetaan.
Eläketurvan kehittäminen
Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä (ENR) seurataan eläkejärjestelmän kehitystä ja arvioidaan kehittämistarpeita. Ryhmä voi ehdottaa lainvalmistelun käynnistämistä. Ryhmän puheenjohtaja on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.