Pilvenpiirtäjien täplittämä horisontti Kaspianmeren suunnasta kuvattuna.
Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla Kaspianmeri, vanhakaupunki sekä modernit pilvenpiirtäjät.

Kaasuvaltio tähyää rahastoihin

Luonnonvaroiltaan rikas Azerbaidzhan aikoo kehittää maan eläkejärjestelmää eurooppalaisiin oppeihin tukeutuen. Tulevaisuuteen aiotaan valmistautua rahastoimalla eläkkeitä.

Kaspianmeren rannalla sijaitseva Azerbaidzhan on suomalaisille vähemmän tuttu. Kaasuvarannoltaan rikkaan maan pääkaupunki Baku pilvenpiirtäjineen on kuin teelaatujen sekoitus: osittain orienttia ja osittain moderniutta.

Maan palkkataso on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt vahvasti. Aika on maan eläkejärjestelmän vahvistamiselle tästäkin syystä otollinen.

– Meillä ei ole rahastoituja lisäeläkkeitä, ja haimme asiantuntijatietoa Euroopasta Socieux+-ohjelman kautta. He auttavat meitä strategiatyössä ja toimeenpanon suunnittelussa, maan sosiaaliturvarahaston johtava asiantuntija Mirsadig Sadikhzada kertoo.

Azerbaidzhanin sosiaaliturvarahaston Mirsadig Sadikhzada (vas.) keskustelemassa EU:n lähettämän saksalaisasiantuntija Hagen Hügelschäfferin kanssa.

Rahastoinnissa tulevaisuus

Väestö ikääntyy myös Kaukasuksella ja tulevaisuuteen aiotaan valmistautua nimenomaan rahastoidun lisäeläkejärjestelmän avulla. Sellainen on nyt tekeillä lakisääteisten eläkkeiden rinnalle.

Sadikhzadan mukaan rahastointi vahvistaisi eläkkeiden rahoitusta, kun vanhushuoltosuhde tulevaisuudessa heikkenee. Rahastointi laajentaa myös eläkkeiden rahoituspohjaa, mikä on hyväksi kansantaloudelle pitkällä aikavälillä.

– Myös yksilöt voivat varautua paremmin omiin eläkepäiviinsä, kun lisäeläkkeet helpottavat toimeentulon suunnittelua.

Sadikhzada näkee, että oppia he voisivat ammentaa hyvinkin Suomesta, jossa on osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä.

Ensi alkuun meidän on voitettava ihmisten luottamus.

Mirsadig Sadikhzada

– Ensi alkuun meidän on voitettava ihmisten luottamus ja ratkaistava, miten heidät saadaan säästämään vapaaehtoiseen järjestelmään.

Siihen voitaisiin päästä esimerkiksi tarjoamalla verokannusteita.

– Sikäli, jos tämä sopii ministeriölle ja valtionbudjetti tämän mahdollistaa.

Lisäksi on mietittävä rahastovaihtoehtojen määrä, järjestelmän hallinto sekä valvontakin hyvin tarkasti.

Bakun vanhaakaupunkia.

Liikkeelle maltilla

Eurooppalaisten eläkeasiantuntijoiden keskusteluissa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi yleiskattavuuden varmistamiseen on nähty automaatiojäsenyys kuten Isossa-Britanniassa ja Turkissa. Maassa vierailut EU:n rahoittaman Socieux+-ohjelman asiantuntija, saksalainen Hagen Hügelschäffer yhtyy Sadikhzadan näkemyksiin, että lisäeläkejärjestelmän luominen ei käy käden käänteessä.

Hügelschäffer muistuttaa tarpeesta malttiin. Mutkitta tuskin edistytään, sillä entisen Neuvostoliiton alueella kaduntallaajilla ei ole suurta luottamusta pankkeihin. Alueella on ollut vuosikymmenien saatossa lukuisia pankkikriisejä.

– On tärkeä muistaa, että eläkerahastot ovat luonteeltaan varsin erilaisia kuin pankit. Tämä on tuotava ihmisille selväksi, painottaa Hügelschäffer.

Lisäeläke on elinikäinen vakuutus.

Hagen Hügelschäffer

Saksalaisasiantuntijan mukaan olisi ehkä aloitettava siitä, että eläkerahastot mielletään aluksi säästölippaiksi, joihin säästetään jonkin aikaa, ja sitten varat nostetaan pois.

– Ajan myötä ajatus ehkä muuttuu siihen suuntaan, että lisäeläke on elinikäinen vakuutus, hän pohtii.

Eläkerahastot on luotu sosiaalista tarkoitusta varten ja niiden yksinomainen tehtävä on rahoittaa ikääntyneiden toimeentuloa. Pankkien tehtävänä on yleensä tuottaa voittoa omistajilleen.

Laajasti asiaan paneutunut Hügelschäffer myös näkee, että maan työmarkkinaosapuolten keskustelusuhde ei ole yhtä vahva kuin monessa Euroopan maassa. Tämän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla hidaste. Esimerkiksi Sveitsiin on kehittynyt hyvin vahvat työmarkkinaeläkkeet, vaikka työmarkkinaosapuolet eivät olleet keskeisesti niitä kehittämässä.

Voi olla niinkin, että Azerbaidzhanissa halutaan eläkerahastojen rahoittavan paikallista taloutta. Tämä on tietyin rajoin järkevää.

– Eläkerahastojen ensisijainen tehtävä on kuitenkin saada tuottoa jäsenilleen sopivalla riskitasolla, kirkastaa Hügelschäffer.

Lainsäädäntö on valmisteilla eikä valmiita ratkaisuja ole käden ulottuvilla. Lisäeläkkeiden osalta matka on Azerbaidzhanissa vasta alussa.

Asiantuntijat auttamassa

Socieux+ on Euroopan Union ja tiettyjen jäsenmaiden rahoittama asiantuntijaohjelma, jossa eurooppalaiset asiantuntijat avustavat kolmannen maiden instituutioita sosiaaliturvaan ja työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Azerbaidzhanin sosiaaliturvarahasto haki asiantuntijaneuvoja maan lisäeläkkeiden kehittämiseen. Hanke toteutettiin kahdessa osassa marraskuun ja tammikuun aikana. Asiantuntijat työskentelivät Bakussa paikallisten asiantuntijoiden parissa neljän viikon ajan.

Lisätietoja: www.socieux.eu