Sijoittaja Mähkä: YEL on pelkkää eläkettä paljon enemmän
Sijoittajan riskit tunteva yrittäjä Merja Mähkä ei luota pelkkään pörssiin, vaan eläke- ja sosiaaliturvansa hän varmistaa kunnon YEL-vakuutuksella. Työtulon arviointi tuottaa kuitenkin suurta tuskaa.
Media-alan yrittäjä ja yksityissijoittaja Merja Mähkä, 45, on pitkäjänteisen säästämisen puolestapuhuja. Hänen mielestään yrittäjän ei kuitenkaan kannata laskea eläketurvaansa pelkkien sijoitustensa varaan.
Myös yrittäjän eläkevakuutuksen on syytä olla kunnossa, sillä se tuo turvaa myös työuran yllättäviin käänteisiin.
– Moni yrittäjä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että eläketurvan ohella yrittäjän eläkelaki (YEL) vaikuttaa oleellisesti myös hänen sosiaaliturvaansa.
Mähkä harmittelee, että monella yrittäjällä tuntuu olevan YEL-vakuutuksesta väärä käsitys. Hän muistuttaa, että yrittäjän eläkelaki on yrittäjälle pakollinen samaan tapaan kuin työnantajan on järjestettävä palkansaajan eläketurva työntekijän eläkelain (TyEL) kautta.
– Yrittäjät maksavat eläkevakuutusmaksuja, joista heille karttuu työeläkettä samoin perustein kuin palkansaajille.
– Yleinen luulo kuitenkin on, että yrittäjä maksaa enemmän eläketurvastaan kuin palkansaaja. Työnantajayrittäjät toki tietävät, että näin ei ole. Sen sijaan yksinyrittäjistä saattaa tuntua, että heille eläkemaksut ovat suuremmat kuin palkkatöissä käyvälle naapurille.
YEL on vakuutus, ei sijoitus
Yrittäjän eläkekertymä ja muu sosiaaliturva lasketaan YEL-työtulosta, mikä tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa rahassa mitattuna. Sen pitäisi vastata palkkaa, jota samasta työstä maksettaisiin palkatulle työntekijälle.
Yrittäjä ei voi itse määritellä työtuloaan, vaan sen vahvistaminen on lain mukaan työeläkeyhtiön tehtävä. Käytäntö on muotoutunut kuitenkin vuosien varrella niin, että eläkeyhtiö on hyväksynyt yrittäjän ilmoittaman työtulon.
Se on johtanut monen yrittäjän kohdalla alivakuuttamiseen. Mähkän mukaan moni heistä ei tule ehkä ajatelleeksi, että matala työtulo tarkoittaa myös matalia sairauspäivä- tai vanhempainrahan kaltaisia etuuksia. Työtulo määrittää myös työttömyyspäivärahan tason.
– YEL ei ole vain eläkettä varten. Kyse on vakuutuksesta, ei sijoituksesta, Mähkä korostaa.
Hän tuntee yrittäjiä, joille YELin antama turva on ollut tarpeen esimerkiksi menetetyn työkyvyn vuoksi.
– Yrittäjä ottaa ison riskin, jos hän maksaa eläkevakuutuksestaan vain minimimaksun ja ajattelee, että säästänpä nekin rahat. Elämässä voi tapahtua mitä tahansa.
Työtulo vaikea hahmottaa
Mähkä on pyrkinyt arvioimaan oman työtulonsa niin, että se vastaisi hänen työpanoksensa arvoa. Käytännössä arvion tekeminen on erittäin vaikeaa.
– Työtulo on aivan aataminaikainen häkkyrä, jota on hemmetin vaikea hahmottaa.
Yrittäjänä Mähkä on monessa mukana, ja tulot tulevat lukuisista erilaisista lähteistä. Hän muun muassa kirjoittaa kolumneja lehtiin, tekee podcasteja ja mainoksia, käy puhujakeikoilla ja kirjoittaa tietokirjoja.
– Työtulon arvioiminen on ehkä helpompaa, jos yrittäjä tekee vain yhtä työtä. Nykyaikaisessa työelämässä näin tapahtuu kuitenkin entistä harvemmin.
Työtulo on aivan aataminaikainen häkkyrä.
Mähkä on määritellyt työtulonsa 34 000 euroon vuodessa ja maksaa YEL-maksua 633 euroa kuukaudessa. Työtulossa vakuuttamisen alaraja on tänä vuonna 8 261,71 euroa.
– Työtuloni on hieman alakantissa suhteessa nykyisiin tuloihini. Olen pohtinut sen nostamista.
Toisaalta Mähkä on laskenut, että eläketurva on nykyisellä työtulotasolla riittävän hyvä.
– Ennen yrittäjän uraa olin palkkatöissä ja sain hyvää palkkaa. Sen ja nykyisen työtulon ansiosta tulen saamaan enemmän eläkettä kuussa kuin suomalaiset keskimäärin, jos jatkan töissä niin pitkään kuin ikäluokkani pitäisi jaksaa jatkaa.
Mähkä on tyytyväinen siihen, että yritystoiminnan alusta lähtien hän on asettanut työtulonsa vastaamaan suunnilleen todellisuutta. Pari vuotta sitten hän jäi vanhempainvapaalle ja sai siltä ajalta korvauksen, joka työtulon minimimäärällä olisi jäänyt huomattavasti matalammaksi.
Yksinyrittäjän huoli aiheellinen
Finanssivalvonta huomautti viime vuoden teema-arviossaan työeläkeyhtiöille, että ne ottavat työtulon arvioinnissa liikaa huomioon yrittäjien omat ilmoitukset työtulosta ilman kriittistä tarkastelua.
Työeläkeyhtiöt ovat nyt tarkistamassa käytäntöjään. Eduskunnassa etenee parhaillaan vuoden 2023 alussa voimaan tulevaksi tarkoitettu YEL-lakiuudistus. Sen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia tarkistaa työtulon oikea taso. Tarkistus tehtäisiin kolmen vuoden välein yrittäjän kokonaistilannetta tarkastelemalla ja esimerkiksi hyödyntämällä tietoja yrityksen toteutuneesta liikevaihdosta. Työtulon määrittelyssä otettaisiin kuitenkin edelleen huomioon yrittäjän ja yrityksen yksilöllinen tilanne.
Uudistus on kuohuttanut etenkin pien- ja yksinyrittäjiä. Osalla yrittäjistä YEL-maksut nousisivat reippaasti, jos heidän pitäisi maksaa sitä nykyistä korkeammaksi arvioidun työtulon mukaan.
Mähkä tuntee paljon yksinyrittäjiä ja freelancereita, joiden huoli toimeentulosta on aiheellinen.
– Laskutettavat tulot voivat jäädä niin pieniksi, että niistä on vaikea maksaa korkeampia eläkemaksuja. Voi olla, että osa yrittäjistä joutuisi lopettamaan yritystoimintansa kokonaan.
Sijoitukset voivat ehtyä eläkepäivillä
Toisaalta työtulon tarkistuksia oikeammalle tasolle vastustaa myös se joukko yrittäjiä, jotka eivät luota tehottomaksi koettuun YEL-järjestelmään. He haluavat järjestää eläketurvansa sijoittamalla rahat itse.
– Toki jos varallisuutta on eläkkeelle jäädessä miljoonia, niin se varmasti riittää. Normaalit ihmiset eivät kuitenkaan saa sellaisia summia ikinä säästöön, Mähkä muistuttaa.
Mähkän mukaan hankaluuksia voi tulla elämän loppuvaiheessa, jos eläkepäiviä varten kerätyt sijoitukset loppuvatkin kesken.
– Haastaisinkin yrittäjiä kysymään itseltään, onko heillä selkeää käsitystä, kuinka paljon eläkepäiviä varten pitää säästää. YEL on vakuutus ja se tarkoittaa, että eläkettä saa varmuudella kerran kuussa kuolemaansa saakka.
Mähkältä kysytään paljon sijoittamisen ja YEL-vakuuttamisen eroista. Ne menevät helposti sekaisin, vaikka kyse on kahdesta eri asiasta.
– Vaikkapa indeksirahastoihin sijoittamisen vertaaminen työeläkejärjestelmän tarjoamiin eläkkeisiin on älyvapaata. Varoisin sellaista rinnastusta.
Vakuutus tarkoittaa, että eläkettä saa varmuudella kuolemaansa saakka.
Sijoittajana Mähkä tietää hyvin sijoitusmaailman riskit. Huonolla tuurilla osakesäästöjen arvo voi romahtaa juuri silloin, kun niitä alkaisi eläkkeellä tarvita.
– Lisäksi vaatii paljon itsekuria olla koskematta eläkesäästöihin, jos mieli tekee keittiöremonttia tai törmää unelmien asuntoon.
Työeläkejärjestelmässä rahat ovat turvassa tällaisilta houkutuksilta.