Sijoitusvarat 223 miljardia

Työeläkevakuuttajien sijoitusvarat olivat koronavuoden päätteeksi lähes 223 miljardia euroa. Eläkejärjestelmän vakavaraisuus auttaa myös viime vuoden kaltaisten epävakaiden sijoitusvuosien yli.

Viime vuosi tarjoili hermoja raastavia hetkiä työeläkejärjestelmän sijoituksia hoitaneille. Sitä oli edeltänyt kuluneen vuosikymmenen paras sijoitusvuosi 2019. Niinpä myös viime vuosi alkoi finanssimarkkinoilla pitkälti myötätuulessa. Vaikka osakekurssien korjausliikettä osattiinkin tietyssä mielessä jo odottaa – pidempään jatkuneen noususuhdanteen takia, oli helmikuun lopulla alkanut äkillinen kurssilasku silti dramaattinen. Finanssialalla viljelty ironinen sanonta – tämä kerta on erilainen – piti kerrankin kutinsa.

Koronapandemian aiheuttama reaalitalouden sulkeminen romahdutti silmänräpäyksessä erityisesti matkustamisen ja palveluiden kysynnän. Kyseessä oli siis reaalitalouden negatiivinen kysyntäshokki. Pääomamarkkinat pysyivät kuitenkin toimivina, sillä ripeästi päätetyt valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimet loivat markkinoilla uskoa talouden jatkuvuuteen. Elvytyksellä ehkäistiin finanssikriisin tapainen rahoitussektorin hyytyminen. Samalla esimerkiksi digitaalisia viihdepalveluita tarjoavat yritykset tahkosivat ennätystuloksia kuluttajien viihtyessä pääosin omissa kodeissaan.

Nopeasti toteutetut sulku- ja elvytystoimet osoittautuvat niin tehokkaiksi, että osakekurssit toipuivat alkuvuoden laskusta jo muutaman kuukauden sisällä.

Viime kesä ja alkusyksy menivät sijoitusmarkkinoilla eräänlaisessa suvantovaiheessa koronaepidemian seuraavaa aaltoa odottaessa. Loppuvuoden aikana varsinkin osakemarkkinalla vallitsi hieman epäuskoinen tunnelma osakekurssien kohotessa entisestään, vaikka maailma odotti pandemian jatkokäänteitä suurilta osin suljettuna.

Tietynlainen ihmetyksen aihe olikin, miksi pääomahyödykkeiden hinnat kipusivat, vaikka talouden näkymät vaikuttivat vähintäänkin epävarmoilta. Yhtenä syynä tähän oli, että maailman pörsseihin on listattu vähemmän esimerkiksi palveluihin ja matkailuun keskittyneitä pienyrityksiä ja sulkutoimet iskivät pahiten juuri ei-pörssilistattuun elämyssektoriin sekä muihin pienempiin yrityksiin, joiden mahdollisuus hankkia hätärahoitusta markkinoilta on rajallinen. Lisäksi rokotekehityksestä kuuluneet lupaavat uutiset tukivat osakkeiden hinnoittelua.

Joulukuun lopussa keskeiset osakeindeksit päättivät viime vuoden joko uusiin tai ainakin lähelle uusia ennätyslukemia. Työeläkejärjestelmän sijoitusten nimelliseksi keskituotoksi tuli 4,8 prosenttia ja varat kasvoivat koronapandemiasta huolimatta noin 223 miljardiin euroon.

Osakkeissa eniten sijoituksia

Suomalaisen työeläkejärjestelmän sijoitusvaroista oli viime vuoden lopussa sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin keskimäärin 52 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin keskimäärin 32 prosenttia, kiinteistösijoituksiin keskimäärin 9 prosenttia ja muihin sijoituksiin eli muun muassa hedgerahastoihin keskimäärin 8 prosenttia.

Keskimääräisen sijoitusjakauman muutoksissa viime vuoden aikana huomattavaa on osakesijoitusten osuuden kahden prosenttiyksikön kasvu ja samalla vastaava korkosijoitusten osuuden lasku. Osakkeiden osuuden kasvua sijoituksissa selittää positiivinen kurssikehitys, mikä nosti niiden suhteellista osuutta korkosijoitusten vastaavasti supistuessa.

Enemmän muualle kuin kotimaahan

Sijoitusvaroista neljännes (25 prosenttia) kohdistui viime vuoden lopussa kotimaahan, kun muualle euroalueelle oli sijoitettuna vajaa viidennes (17 prosenttia). Suurin osa työeläkejärjestelmän sijoitusvaroista, kaikkiaan 58 prosenttia, oli sijoitettuna muualle maailmaan.

Sijoitusvarojen absoluuttisen määrän kasvaessa maantieteellisen hajautuksen suunta on ollut muualle maailmaan, kotimaan suhteellisen sijoitusosuuden vastaavasti laskiessa. Koko maailmaan hajautettu sijoitusallokaatio toteuttaa samalla laissa määrättyjä eläkesijoittamisen perusperiaatteita: varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.

Lähes 5 prosentin tuottoa

Sijoitustuotto vuodelta 2020 oli nimellisesti 4,8 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto oli 4,6 prosenttia. On hyvä muistaa, että yhden vuoden tuotolla on eläkejärjestelmän kestävyydelle varsin rajallinen merkitys.

Pidemmällä 24 vuoden aikavälillä nimellistuotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa ja inflaatiokorjattu reaalituotto keskimäärin 4,3 prosenttia vuodessa. Lyhyemmillä tarkasteluväleillä vastaavat tuotot ovat viimeisen viiden vuoden jaksolla olleet nimellisesti 5,5 ja reaalisesti 4,7 prosenttia, sekä kymmenen vuoden jaksolla nimellisesti 5,5 ja reaalisesti 4,3 prosenttia.

Erilaisilla tarkastelujaksoilla ja -ajankohdilla on vaikutusta keskituottolukuihin. Esimerkiksi viisi vuotta sitten vuoden 2015 loppuun päättynyt kymmenen vuoden tarkastelujakso sisälsi sekä finanssikriisin että eurokriisin, joten silloinen viimeisen kymmenen vuoden keskituotto oli nimellisesti 4,8 ja reaalisesti ainoastaan 3 prosenttia.

Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta merkittävää on pitkän aikavälin reaalituotto. Kun eläkejärjestelmää arvioidaan pitkällä aikavälillä, käytetään ennustelaskelmissa kahden ja puolen prosentin tuotto-oletusta aina vuoteen 2028 asti. Siitä eteenpäin reaalituotto-oletus on kolme ja puoli prosenttia vuodessa.

Tarkastelujaksolla 1997–2020 eläkevakuuttajiemme keskimääräinen tuotto on ollut yli laskelmien oletustuottojen. Riittävä keskituotto pidemmällä aikavälillä parantaa myös vakavaraisuutta, jonka ansiosta eläkejärjestelmämme kestää rahoitusmarkkinoiden kriisejä.

Kuvankaappaus

Sanasto

OSITTAIN RAHASTOIVA eläkejärjestelmä tarkoittaa, että eläkkeet rahoitetaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.

VAKAVARAISUUS kertoo, kuinka paljon työntekijän eläkelain mukaisen vakuuttajan eläkevarat ylittävät vastuuvelan. Vastuuvelka on arvio vakuuttajan vastuulla olevista tulevaisuudessa aiheutuvista eläkekustannuksista siltä osin, kuin ne on rahastoitu.

REAALITUOTTO on työeläkevaroille saatu kuluttajahintojen kehityksen ylittävä vuotuinen tuottoprosentti.

Työeläkelaitosten avainlukuja vuodelta 2020

Eläkevarat vai sijoitusvarat?

Työeläkejärjestelmän varoista puhuttaessa viitataan vaihtelevasti sekä eläkevaroihin (noin 225 mrd. vuonna 2020) että sijoitusvaroihin (noin 223 mrd.).

Termien välinen ero johtuu eläkevaroihin sisältyvistä taseeseen kirjatuista muista saamisista ja veloista sekä aineellisista hyödykkeistä, joita ei lasketa mukaan sijoitusvaroihin.