Myös suurtalouskeittiöiden ja kiinteistöhuollossa tekijöistä on pulaa. Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola toivoo, että eläkkeen ja työn yhdistäminen helpottaisi osaltaan julkisten alojen työvoimapulaa.

Julkisalojen työvoimapula ei ratkea eläkeläisillä

Nykyisin seniorityöntekijät ovat arvokas resurssi kunnille ja hyvinvointialueille, mutta pahenevaa työvoimapulaa heillä ei paikata. Miten osaajatarvetta taklataan tiukassa taloustilanteessa?

Eläkevakuuttaja Kevan arvion mukaan kolmasosa julkisen sektorin työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana.

Määrällisesti eniten eläköitymisiä tapahtuu hoitoalalla. Lähihoitajia on siirtymässä eläkkeelle 6 500 ja sairaanhoitajia runsaat 4 000 seuraavan viiden vuoden aikana.

– Työvoimapula pahenee, joten jokainen kivi on käännettävä työntekijöiden löytämiseksi, Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola sanoo.

Kolmasosa julkisen sektorin työntekijöistä jää eläkkeelle vuosikymmenen aikana.

Joonas Rahkola
Keva

Kevan ennusteita seurataan tarkasti kunnissa ja hyvinvointialueilla kaikkialla Suomessa.

– Palvelujen järjestäminen ja rahoittaminen ovat meilläkin suuria huolenaiheita. Työvoiman saamisessa on isoja kohtaanto-ongelmia, mikä näkyy myös meillä paikallisesti, Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden sanoo.

On hienoa, että eläkeläiset pystyvät ja haluavat antaa meille työpanostaan.

Merja Meriläinen
Pohde

– Samassa veneessä olemme kaikki. Jo nyt meillä on isoja haasteita esimerkiksi hoitohenkilöstön saamisessa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) johtajaylihoitaja Merja Meriläinen toteaa.

Jopa vuodeosastoja jouduttu sulkemaan

Pohteessa on eniten pulaa sairaan- ja lähihoitajista, mutta myös esimerkiksi psykologeja tai sosiaalityön ammattilaisia on Meriläisen mukaan usein vaikea löytää.

– Hankalinta on saada henkilökuntaa reuna-alueille ja ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin. Olemme jopa joutuneet sulkemaan vuodeosastopaikkoja ja leikkaussaleja tästä syystä.

Hildenin mukaan Imatralla on vaikeinta löytää henkilöstöä varhaiskasvatukseen. Tämä pätee etenkin alan koulutettuihin opettajiin ja hoitajiin.

– Myös erityisopettajista ja joistakin teknisen toimen asiantuntijoista on pulaa, Hilden sanoo.

Työeläke-lehteen haastateltu helsinkiläinen opettaja Ritva Harvio kertoo, kuinka hän on päättänyt jatkaa työuraansa tekemällä töitä vielä eläkkeelläkin. Vastaavanlaiset seniorityöntekijät toivotetaan tervetulleeksi niin Imatralla kuin Pohjois-Pohjanmaallakin.

Monessa paikassa eläkeläisiä voi kutsua pelastajiksi.

Merja Meriläinen

– Eläkeläiset eivät ole meille apukäsiä, vaan he ovat sataprosenttisesti työyhteisöissä mukana.

– Onneksi heitä on, ja monessa paikassa heitä voi kutsua pelastajiksi, Meriläinen kuvailee.

Pääekonomisti Joonas Rahkola julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevasta Helsingistä.
Johtajaylihoitaja Merja Meriläinen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta Oulusta.
Kaupunginjohtaja Matias Hilden Imatralta.

Eläkkeellä työn tekoon joustavuutta

Meriläinen on havainnut ammattikohtaisia eroja tavoissa, joilla työuraa halutaan jatkaa. Lääkärit saattavat lykätä eläkkeelle jääntiään parilla vuodella, kun taas fyysisesti raskaammissa hoitoalan töissä on tavallisempaa siirtyä eläkkeelle ja tehdä sen jälkeen keikkatöitä omaan tahtiin.

– Molemmat tavat ovat hyvä lisä meille. On hienoa, että eläkeläiset pystyvät ja haluavat antaa työpanostaan.

Meriläisen mielestä työnantajan tulee tarjota seniorityöntekijöille joustavuutta ja erilaisia tapoja tehdä töitä. Uutena mahdollisuutena hän mainitsee Pohteeseen perustetun digitaalisen sotekeskuksen, joka tarjoaa terveyskeskuspalveluita etänä.

– Digipalveluissa seniorityöntekijä voi halutessaan tarjota asiantuntemustaan paikasta ja mahdollisista fyysisistä rajoitteista riippumatta.

Työvoimapula pahenee, joten jokainen kivi on käännettävä työntekijöiden löytämiseksi.

Joonas Rahkola

Neljäsosa jatkaa töitä vielä eläkkeellä

Kevan mukaan noin neljäsosa hoitoalan ammattilaisista on tehnyt töitä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Opetusalalla eläkkeellä tehtiin töitä lähes yhtä paljon, varhaiskasvatuksessa hieman vähemmän.

– Näyttää siltä, että eläkkeellä työskentely on yleisintä työvoimapula-aloilla, Rahkola arvioi.

Hänen mukaansa Eläketurvakeskuksen (ETK) viime syksynä julkaisema kyselytutkimus tukee hyvin Kevan havaintoja. ETK:n kyselyn mukaan eläkkeellä olevat menevät tyypillisesti töihin vanhalle työnantajalleen.

– Sote-aloilla, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa se on luontevaa. Työn käytännöt ovat tutut. Lisäksi ammatin mahdollisesti edellyttämät pätevyysvaatimukset ovat kunnossa.

Rahkolan mielestä kannustimia ja kunnianhimoisia tavoitteita seniorien työelämässä jatkamiseen kannattaa hakea. Julkisten alojen työvoimapulaa tällä ei kuitenkaan ratkaista.

– Jos työskentely eläkkeen alkuvaiheessa tuplaantuisi esimerkiksi hoitoalan suurimmissa ammattiryhmissä, se lisäisi vuosittaista työvoimaa vain joillakin sadoilla henkilötyövuosilla. Tämä johtuu siitä, että työskentely on yleensä lyhyt- ja osa-aikaista.

Tiukka taloustilanne vaikeuttaa rekrytointeja

Rahkolan mukaan julkisen sektorin työvoimapulaa helpottaa tulevina vuosina hieman eläkeiän nousu, koska se pidentää automaattisesti työuria.

Lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Se ei ole kuitenkaan nopea ratkaisu työvoimapulaan, sillä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa maahanmuuttajien on ensin hankittava ammattipätevyydet ja riittävä kielitaito.

Pohteen Meriläinen huomauttaa, että työvoimapulaa voidaan taklata myös järjestämällä työtä entistä fiksummin ja muuttamalla työnjakoja.

– Esimerkiksi joissakin hoitotilanteissa voidaan miettiä, tarvitaanko niihin lääkäriä vai voiko asian hoitaa tähän koulutettu sairaanhoitaja.

Pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua vaikeuttaa entisestään julkisen sektorin tiukka taloustilanne. Myös Pohde on kovan paikan edessä, kun sen tulee kuroa umpeen alijäämäinen budjettinsa tulevina vuosina.

– Uudet lisäsäästöt vaikeuttavat pitkäjänteistä suunnittelua entisestään. Maali karkaa koko ajan käsistä, Meriläinen sanoo ja viittaa esimerkiksi hallituksen kehysriihessä päätettyihin sadan miljoonan euron leikkauksiin sosiaalihuollossa.

Matias Hilden sanoo, että vaikea taloustilanne ei paranna kuntien työnantajakuvaa.

Paradoksi: työvoimapulaa pitäisi paikata uusilla rekrytoinneilla ja henkilöstömäärää tulisi samanaikaisesti supistaa.

Matias Hilden
Imatran kaupunki

– On vähän paradoksaalista, että työvoimapulaa pitäisi paikata uusilla rekrytoinneilla. Samaan aikaan henkilöstömäärää tulisi kuitenkin supistaa.

Hildenin mielestä kuntien on pyrittävä vahvistamaan henkilöstön pitovoimaa. Työntekijöiden vaihtuvuus rasittaa hallintoa, kun tehtävänsä hyvin hallitsevan ammattilaisen tilalle joudutaan perehdyttämään uusi ihminen.

– Ennen puhuttiin, että kunnan palveluksessa on luvassa pitkä leipä. Nykyisin työntekijät vaihtavat työpaikkaa entistä aktiivisemmin. Eläkeviroista ei enää puhuta.

Hildenin mielestä kaupunki voi tarjota merkityksellisiä tehtäviä ja mukavan työympäristön.

– Meillä voi tehdä ammatillisesti riittävän haastavia töitä työyhteisössä, jossa tunnemme toisemme, Hilden sanoo.

Maan suurin eläkevakuuttaja, Keva, täytti 60 vuotta

Kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista huolehtiva Keva täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Keva juhli pyöreitä toukokuussa juhlaseminaarissa, ja pitää pitkin vuotta esillä juhlavuoden Pidetään huolta -teemaa.

Juhlakampanja esittelee julkisella alalla työskentelevien yhteiskunnallisesti merkittävää työtä ja työeläkkeiden riittävyyttä tulevillekin sukupolville.

Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva turvaa yli 1,3 miljoonan suomalaisen eläkkeet. Kevassa ovat vakuutettuina niin opettajat, kunnanjohtajat, lähihoitajat, kirjastonhoitajat, nuoriso-ohjaajat, sairaanhoitajat, poliisit, papit, pelastajat kuin valtion virkamiehetkin.

Keva perustettiin nimellä Kunnallinen eläkelaitos vuonna 1964. Taustalla olivat uudet työeläkelait, jotka yksityisen sektorin tavoin velvoittivat myös kuntia yhtenäistämään eläkejärjestelmiään ja sovittamaan ne työeläkejärjestelmän periaatteisiin.

Vuonna 2011 myös valtiolla työskentelevien eläkkeet tulivat Kevan hoidettaviksi. Eläkevakuuttajan nimi muutettiin samalla Kevaksi.

Vuonna 2012 evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan hoito siirtyi Kevalle.

Vuoden 2023 alussa julkisen sektorin työnantajakentässä tapahtui iso muutos, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueista tuli Kevan jäsenyhteisöjä.

Hyvinvointialueilla ja -yhtymissä työskentelee 50 prosenttia vakuutetuista ja kuntasektorilla 39 prosenttia.

Keva pitää huolta myös sijoitusvaroistaan. Kevan sijoitusten arvo oli vuoden 2023 lopussa 65,7 miljardia euroa. Työntekijöitä Kevassa on noin 500.

Lähde: Keva