Kyllä kansa eläkkeet tuntee, vai tunteeko?
Kansan tietämystä eläkeasioista on jälleen mitattu barometrilla. Ilmapuntari julkaistiin menneen kesän ukkosmyräköiden aikaan. Jos ukkoset pääsivät yllättämään, ei eläkebarometri sitä tee: luottamus eläketurvaan on säilynyt korkealla, tosin hieman heikentynyt aiemmasta.
Vastaajista 66 prosenttia luottaa järjestelmään, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Tulokseen vaikuttanee vallalla oleva yleinen epävarmuus taloudesta ja tulevaisuudesta. Myös eläkejärjestelmän rahoitukseen kohdistuu epäilyksiä matalan syntyvyyden johdosta, ja keskustelu eläkeuudistuksen tarpeesta on voimistunut.
Eläketurva hyvissä kantimissa
Luottamus omaan eläkeajan toimeentuloon on sen sijaan säilynyt vahvana. Lähes 60 prosenttia uskoo kohtuulliseen toimeentuloon eläkkeellä, mikä on sama tulos kuin viime vuonna. Hieman yllättäen yleinen epävarmuus ei yllä henkilökohtaiselle tasolle. Vaikka maailma myllertää ympärillä, oman eläketurvan koetaan olevan riittävän hyvissä kantimissa.
Vaikka puolet kansalaisista tietää ja luottaa, se ei riitä.
Barometri mittaa myös eläketurvan tuntemista. Mitä iäkkäämpi vastaaja, sitä parempi eläketurvan koettu tuntemus. Nuorilla sen sijaan eläke on kaukainen asia, joka ei useimpia kiinnosta. Kun tuntemusta testataan faktaväitteillä, muuttuu näkymä jonkin verran. Nuoremmat tuntevat melko hyvin eläkkeiden rahoitusmallia, korkeasti koulutetut taas ymmärtävät eläkekertymään vaikuttavia asioita. Tietotasoon vaikuttavat myönteisesti korkeampi koulutustaso ja sen myötä parempi asema työelämässä.
Työeläkkeen tuntemus on jonkin verran kasvanut, mutta samalla sen kiinnostavuus on vähentynyt. Ne, jotka aiemmin eivät tienneet otteesta mitään, tietävät nyt, mutta asia ei silti kiinnosta. Tiedon lisääntymistä voi kuitenkin pitää myönteisenä merkkinä: jos asia ei vielä innosta, ehkä jossain vaiheessa elämää kuitenkin.
Eläkeviestinnässä yhä vielä tehtävää
Eläkeviestinnän tekijän kannalta barometrista välittyy hyödyllisiä huomioita. Ensinnäkin eläketurvasta nousee esiin yksittäisiä teemoja, joita tunnetaan huonosti. Näitä ovat ainakin lykkäyskorotus ja vanhuuseläkkeen ikärajat.
Huomio kiinnittyy myös väestöryhmien välisiin eroihin. Ikäryhmät eivät yksinään ole riittävä tapa kohdistaa viestintää, vaan niiden lisäksi tarvitaan muitakin profiloivia tekijöitä, ja mitä enemmän, sen parempi. Myös maahanmuuttajat ja vieraskieliset väestöryhmät kaipaisivat räätälöityä tietoa eläketurvasta.
Vaikka puolet kansalaisista tietää ja luottaa, se ei riitä. Katse on kohdistettava siihen toiseen puoleen.
Tuovi Rautjoki
viestintäjohtaja
Eläketurvakeskus
@TuoviRautjoki