Ei ihan standardinörtti

Ari, ”Ata” Tommiska ei häpeä tunnustaa olevansa nörtti. Jotain sellaista voikin päätellä miehen harrastuksesta: Tommiskan 1 100 tieto- ja pelikonetta ja noin 9 000 tietokonepeliä on tiettävästi alan laajin kokoelma Suomessa. Tuotemerkeittäin järjestetyt laitteet täyttävät kaksikerroksisen tilan kodin yhteydessä lattiasta kattoon.

– Parasta on löytämisen ilo, ja vähintään yhtä hieno tunne syntyy siitä, kun uuden hankinnan saa toimimaan, Tommiska kertoo. Lähes kaikki kokoelman laitteet, vanhimmat 1970-luvulta, ovat toimintakuntoisia.

Keräilijä innostuu erityisesti nuoruutensa laitteista. Niiden metsästyksestä harrastus saikin alkunsa.

– Vanhoilla koneilla pelaaminen yhdistyy nuoruuteen ja omaan elämään. Siinä pääsee takaisin – tai ainakin lähelle – nuoruuden intoa ja saa samalla perspektiiviä maailmanmenoon. Uudemmat 2000-luvun PC:t eivät oikein kolahda.

Pelattua tulee nykyään parisen tuntia viikossa. Kahden viikon välein Tommiska kiertää hyllyt pölyhuiskan kanssa.

Ja ei, nuoren Arin ensimmäinen tietokone ei ollut Commodore 64. Sitä hän toivoi, mutta lahjapaketista paljastui kilpailija Spectravideo 328. Pelejä senkin Basic-käyttöjärjestelmällä pystyi ohjelmoimaan.

Itseoppineena it-infrasta vastaavaksi

Äkkirakastuminen tietokoneisiin 14-vuotiaana johdatti alan töihin jo nuorena, kun isän suunnittelema kauppiasharjoittelu vaihtui koulukaverin äidin ehdotuksesta kesätyöksi Eläkesysteemi Oy:ssä. Siellä ensimmäisiin työtehtäviin kuuluivat lähetin työt ja tulostuspalvelu, mistä toimenkuva kasvoi täysipäiväiseksi mikrotukihenkilöksi.

Ajankuvaan kuului, että PC-puolen mikrotukihenkilöt olivat itse oppineita.

Tommiska arvioi olleensa tuolloin myös Kanta-Uudenmaan Säästöpankin Klaukkalan konttorin ensimmäinen sähköisiä pankkipalveluita käyttänyt henkilöasiakas. Sen onnistuminen vaati tosin vierailua pankkitiskin toisella puolen ja pankkivirkailijan opastamista kädestä pitäen.

1990-luvun alkupuolella Ari Tommiska siirtyi it-asiantuntijaksi Eläke-Varmaan ja sieltä vuosikymmenen loppupuolella Eläke-Fennian it-ympäristöä perustamaan. Sitä seurasi Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön fuusion myötä syntyneen Elon it-ympäristön perustaminen. Nykyinen pesti on Senior Development Manager Elon tietohallintoyksikössä.

Enemmän tunnetta kuin euroja

Tietotekniikan historian tuntemuksesta on it-ympäristön suunnittelussa ja hankinnoissa hyötyä varsinkin toimialalla, jonka automaattisen tietojenkäsittelyn historia on jopa maailmanmittakaavassa huikea ja samalla monipolvinen.

Standardinörtistä poiketen Tommiskaa kiinnostaa myös talous ja neuvottelut järjestelmätoimittajien kanssa.

– Kiinnostus talouteen ja yrittäjyyteen tulee vahvasta yrittäjätaustasta. Yrittäjien eläketurvan näkökulma tekee työn Elossa on tästäkin syystä mieluisaksi.

Kokoelmaansa hän kuitenkin kieltää keränneensä voitonkiilto silmissä.

– Joukossa on arvokkaampiakin yksilöitä, mutta suurin osa on hankittu muutamalla kympillä.

Esimerkiksi Apple-kokoelmasta puuttuvan Apple 1:n perään Tommiska ei vakavissaan haikaile. Se maksaisi satoja tuhansia euroja.

Inhimillistä harkintaa tarvitaan yhä

Tietotekniikka on eläkevakuuttamisessa avainasemassa, eikä koneiden laskentateho ole enää aikoihin ollut kehitystä rajoittava tekijä. Seuraava mullistus on Tommiskankin mielestä tekoäly, jonka vaikutuksia ei tiedä tarkasti kukaan. Kvanttikoneista hän sen sijaan odottaa kotitietokoneiden yleistymiseen verrattavaa mullistusta. Tarvetta inhimilliselle harkinnalle tarvitaan silti edelleen.

Oma tietokonemuseo tuo iloa historiallisen perspektiivin ansiosta.

– Hyllyjen välissä on joskus mukava vain kävellä ja pohtia, että kaiken tämän kehityksen olen päässyt näkemään.