Mistä eläkeläisten tulot koostuvat?
Eläkeläisiä on yhteensä 1,6 miljoonaa. Joukko on tulotasoltaan hyvin moninainen. Eläkeläisissä on niin pieni-, keski- kuin hyvätuloisia. Myös tulojen koostumus vaihtelee.
Eläkejärjestelmän tavoitteena on turvata eläkeläisille kohtuullinen toimeentulo ja estää köyhyys. Näiden tavoitteiden toteutumista tarkastellaan usein eläkkeiden avulla. Eläkkeen lisäksi eläkeläinen voi kuitenkin saada muitakin tuloja. Toimeentuloon vaikuttavat oleellisesti myös muiden perheenjäsenten tulot ja verotus.
Tässä artikkelissa tarkastelemme eläkeläisten toimeentuloa kotitalouden (ekvivalentin) käytettävissä olevan rahatulon avulla. Näin voidaan verrata tulotasoltaan ja tulorakenteeltaan erilaisissa perheissä asuvia eläkeläisiä keskenään ja samalla arvioida myös eläkkeen merkitystä eläkeläisten tulonmuodostuksessa (ks. artikkelin lopussa faktaboksi). Luettavuuden vuoksi kutsumme ekvivalenttituloa myös käytettäväksi tuloksi tai vain tuloksi.
Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut verot tulokymmenyksittäin vuonna 2020
Ekvivalenttitulo (€/vuodessa) ja osuus bruttotulosta (%)
Käytettävissä olevat tulot
Käytettävissä oleva tulo on monen tulolajin muodostama kokonaisuus. Yllä olevassa kuviossa on esitetty eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen rakenne vuonna 2020. Kuvion positiivisella akselilla ovat bruttotulot tulolajeittain ja negatiivisella akselilla maksetut verot ja veronluonteiset maksut. Niiden summa on edellä mainittu käytettävissä oleva ekvivalenttitulo. Tulorakenteet on esitetty sekä euroina että suhteessa bruttotuloon.
Eläkeläisten tulorakenteet on esitetty sekä keskimäärin että tulokymmenyksittäin. Näistä jälkimmäinen on saatu jakamalla kaikkien eläkeläisten ekvivalenttitulot niiden suuruuden perusteella kymmeneen yhtä suureen osaan. Ensimmäisessä kymmenyksessä ovat kaikkein pienituloisimmat 10 prosenttia, toisessa seuraavat 10 prosenttia jne.
Tulotasoissa on eläkeläisillä vaihtelua
Vuonna 2020 eläkeläisten bruttotulot olivat keskimäärin 34 100 euroa ja maksetut verot 7 200 euroa vuodessa. Keskimäärin eläkeläisten käytettävissä olevat tulot olivat siten noin 27 000 euroa vuodessa eli 2 300 euroa kuukautta kohden.
Keskituloisten eli viidenteen tulokymmenykseen kuuluvien käytettävissä olevat tulot olivat kuitenkin lähes kaksi kertaa suuremmat kuin alimpaan kymmenykseen kuuluvien tulot, mutta kolme kertaa pienemmät kuin ylimpään kymmenykseen kuuluvien tulot.
Kokonaisuutena tulot nousevat alemmasta tulokymmenyksestä yhtä ylempään kymmenykseen siirryttäessä melko tasaisesti. Poikkeuksena on ylin tulokymmenys, jossa muutos edelliseen kymmenykseen on huomattavan suuri.
Alimmassa tulokymmenyksessä kansaneläkkeen ja muiden tulonsiirtojen osuus bruttotulosta on yli puolet ja työeläkkeen hieman yli 40 prosenttia.
Tulotason noustessa kansaneläkkeen ja muiden tulonsiirtojen osuus bruttotulosta vähenee ja muiden tulolajien, etenkin työeläkkeen osuus nousee. Esimerkiksi viidennessä kymmenyksessä työeläkkeen osuus bruttotulosta on lähes 80 prosenttia ja kansaneläkkeen ja muiden sosiaalietuuksien alle seitsemän prosenttia.
Keskituloa korkeimmilla tulotasoilla työ- ja omaisuustulojen merkitys kasvaa tasaisesti siten, että korkeimmassa tulokymmenyksessä niiden osuus bruttotulosta on yhteensä jo lähes 60 prosenttia. Toisin sanoen tulorakenne vaihtelee tulotason mukaan. Ylintä kymmenystä lukuun ottamatta työeläke on kuitenkin selvästi merkittävin tuloerä.
Tarkastelemalla eläkeläisten tulorakennetta eri tulotasoilla saamme käsityksen siitä, mistä eläkeläisten väliset tuloerot johtuvat. Kuviosta näemme, kuinka eläkeläisten tulot ja tätä kautta eläkeläisten väliset tuloerot kasvavat oman työeläkkeen nousun myötä.
Toisaalta, kun mukaan otetaan myös työ- ja omaisuustulot, tuloerojen kasvu on selvästi voimakkaampaa.
Verojen osuus bruttotulosta on pienituloisilla noin neljän prosentin, keskituloisilla noin 20 prosentin ja suurituloisilla 30 prosentin tuntumassa.
Mistä tuloerot johtuvat?
Pelkistäen voi todeta, että työuran mukaisiin ansioihin perustuva työeläke, työtulot ja omaisuustulot ovat kaikki eläkeläisten välisiä tuloeroja kasvattavia tekijöitä.
Kansaneläke ja muut tulonsiirrot alimmissa tulokymmenyksissä ja verotus ylimmissä tulokymmenyksissä ovat puolestaan tuloeroja vähentäviä tekijöitä.
Tarkastelemme artikkelissamme tuloeroja yhden vuoden tilanteen perusteella. Jo pidempään eläkkeellä olleilla etenkin työtulojen, omien tai puolison, merkitys luonnollisesti vähenee.
Kirjoittajat:
VTT Juha Rantala työskentelee ekonomistina Eläketurvakeskuksessa (ETK).
KTT Marja Riihelä työskentelee erikoistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä ekvivalenttitulo tarkoittaa?
Ekvivalenttitulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan rakenteeltaan erilaiset kotitaloudet vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon myös yhteiskulutuksesta saatu hyöty. Esimerkiksi kahden aikuisen talous tulee toimeen halvemmalla kuin erikseen asuessaan.
Ekvivalenttituloa laskettaessa otetaan huomioon samassa asuntokunnassa asuvien kaikki tulot ja verot. Asuntokunnan tulot jaetaan kulutusyksikköluvulla jäsenkohtaiseksi ekvivalenttituloksi. Kulutusyksikkönä käytetään OECD:n määrittelemää asteikkoa. Näin tarkastelun kohteena on henkilö, mutta tulojen osalta otetaan huomioon perhe, johon hän kuuluu.
Lisätietoja käsitteestä: Tilastokeskuksen Stat.fi-verkkopalvelu.