Eläkeryntäys aiheutti tilastopiikin

Viime vuonna eläkkeelle siirtyi kymmenentuhatta henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Mitä lähemmäs loppuvuotta mentiin, aktivoituivat monien eläkeaikeet poikkeuksellisen indeksikehityksen seurauk­sena.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Valtaosa lisäyksestä tuli vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, joita oli 54 000 henkilöä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrissä tapahtui myös parin prosentin kasvu. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi 18 000 henkilöllä.

Eläkkeelle siirrytty 62,2-vuotiaana

Eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,2-vuotiaana. Luku on kaksi kymmenystä alempi kuin edellisvuonna. Notkahdusta selittää erityisesti vanhuuseläkkeen aloittaneiden määrän kasvu.

Muutamassa vuodessa erot ovat kasvaneet sukupuolten välillä. Ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut miesten ja naisten välillä aiemmin pieni, mutta nyt miesten odote on 0,7 vuotta korkeampi kuin naisten. 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiir­tymisiän odote oli 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta.

Osittaisen eläkkeen huippuvuosi

Osittainen vanhuuseläke nousi suuren yleisön löytämäksi hittituotteeksi.

– Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi viime vuonna 35 000 henkilöä. Määrä oli 2,5-kertainen normaalitasoon verrattuna, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto ­kertoo.

Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei kuitenkaan tilastoissa lueta eläkkeelle siirtyneisiin. Tämän 2017 eläkeuudistuksessa voimaan tulleen eläkemuodon on voinut aloittaa osittaisena työuran vielä kes­täessä ja jo alinta vanhuuseläkeikää varhemmin.

Vastedes eläkkeelle voi siirtyä yhä myöhemmin. Eläkkeelle siirtyvien vanhuuseläkeläisten alaikäraja jatkaa hilautumistaan ylöspäin ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.

Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat 1959 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja kolme kuukautta. Kun porrastusta jatketaan, vuonna 2027 ikärajan saavuttavat 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.