Anu Jundell: Kuntoutus toimii
Kuntoutuksessa on positiivinen vire, se merkitsee korjaavaa ja ennalta ehkäisevää toimintaa. Anu Jundellille, 64, työurien jatkamisen mahdollistaminen kuntoutuksella on ollut kiinnostavin työtehtävä eläkeyhtiössä.
Työeläkeyhtiö Elon kuntoutuspäällikkö Anu Jundell on ollut kuntoutuksen asiantuntijatehtävissä vuodesta 1996. Hän on seurannut tänä aikana sekä vakuutusyhtiökentän muutoksia että työeläkekuntoutuksen kehittymistä lapsenkengistä nykyiseen.
– Aiemmista raskaista prosesseista on päästy nopeaan toimintaan. Kun sähköinen hakemus tulee työeläkeyhtiöön, päätös voi syntyä muutamassa päivässä ja työkokeilu alkaa siitä jo vaikka ylihuomenna, Jundell kuvaa kehitystä.
Hän katsoo, että työeläkekuntoutuksella annetaan ihmisille lisää mahdollisuuksia. Niille, joilla on terveydellisiä ongelmia, työkyvyttömyyttä tai sen uhkaa, etsitään tapoja jatkaa soveltuvammassa työnkuvassa.
Alkuvaiheessa kuntoutus oli harkinnanvaraista. Vuodesta 2004 siitä on tullut lakisääteinen etuus, mitä Jundell pitää hienona kehityksenä.
– Ihmisillä on oikeus saada eläkekuntoutuksesta päätös, ja oikeus myös valittaa siitä.
Työläkeyhtiöt tekevät yhteistyötä kuntoutusasioissa osana työeläketurvan toimeenpanoa. Anu Jundell on ollut pitkään jäsen Työeläkevakuuttajat Telan kuntoutusasioiden ryhmässä ja hän muistuttaa, että ihmiset ovat hakijoina yhdenvertaisia riippumatta eläkeyhtiöstä.
Kun sähköinen hakemus tulee työeläkeyhtiöön, päätös voi syntyä muutamassa päivässä.
– Kuntoutukseen tarvitaan diagnosoitu sairaus ja työkyvyttömyyden uhka. Päätöksissä on aina myös harkintaa mukana, vaikka kuntoutukseen onkin subjektiivinen oikeus.
Päätökset ovat yksiöllisiä. Hakemukset tutkitaan tarkkaan ja mietitään tarkoituksenmukaisuutta. Jos kolmekymppisen asentajan selkä pettää, ratkaisuna muutaman kuukauden työkokeilu ei kanna pitkälle, kun edessä on vuosikymmeniä työuraa. Hakija voi saa tueksi myös työvalmentajan, joka auttaa kuntoutussuunnitelman laatimisessa.
– Päätöksissä huomioidaan asiakkaan oma tausta ja mietitään, millä hän pääsisi palaamaan työelämään, Jundell sanoo.
– Tällöin pohdintaan tulee, voisiko se olla toinen työnantaja, täydentävä koulutus, oppisopimus tai ammatillinen koulutus. Ratkaisuja pyritään tekemään asiakkaan etu edellä.
Joudutaan tekemään myös hylkäysratkaisuja. Jundellin mukaan työeläkekuntoutus lähtee yhteiskunnallisesta tavoitteesta: työuran jatkamisella voidaan säästää eläkevaroja. Samalla pystytään tukemaan yksilöä, jolla elämänlaatu paranee.