Etätöihin etelään
Mitä on huomioitava etätyössä ulkomailla? Hae työntekijälle A1-todistus. Se on avain etätyöhön useimmissa Euroopan maissa.
Yhä useampi suomalainen haluaisi tehdä töitä kaukana kaamoksesta Aurinkorannikolla tai vaikkapa Sveitsin Alpeilla. Työnantajalla on kuitenkin oikeus päättää, missä työt tehdään.
Jos työntekijä haluaa työskennellä EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä ja tämä sopii työnantajalle, työnantajan tulee hakea työntekijälle A1-todistus. Suomesta myönnetty A1-todistus tarkoittaa, että työntekijä pysyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ja kaikki työnantajan lakisääteiset vakuutukset voimassa eikä työnantaja joudu maksamaan sosiaaliturvamaksuja kahteen maahan.
– Ylivoimaisesti suurin osa A1-hakemuksista hyväksytään. Ehkä yleisin syy hylkäämiseen on tilanne, jossa työntekijä ei ole ollut Suomen sosiaaliturvan piirissä vähintään kuukautta ennen hakemuksen jättämistä, kertoo Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist.
– Hylkäämisen syy voi myös olla se, ettei ulkomaantyö ole tilapäistä.
Lähettävä maa vastaa sosiaaliturvasta ja työnantaja hoitaa eläkevakuutusmaksut lähtömaahan.
Lundqvist korostaa, että työnantajan ja työntekijän kannattaa aina sopia etätöistä etukäteen ja selvittää, mitä sellaisia tilanteita saattaa tulla eteen, joihin on hyvä varautua. Esimerkiksi työterveyshuoltoa ei lueta sosiaaliturvaan, joten se ei kuulu A1-todistuksen takaamiin palveluihin.
Tarvittaessa A1-todistuksen voi saada myös jälkikäteen.
Sosiaaliturvan näkökulmasta kaikkea ulkomailla tehtävää työtä koskevat samat säännöt riippumatta siitä, puhutaanko etätyöstä, työmatkasta, komennuksesta tai lähettämisestä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, tekeekö töitä hotellissa vai esimerkiksi lomaosakkeen keittiön pöydän ääressä.
Etätyön edellyttämää sääntelyä on myös sosiaaliturvasopimuksissa, joita Suomella on seuraavien maiden kanssa: Australia, Chile, Etelä-Korea, Intia, Israel, Japani, Kanada ja Quebecin alue sekä Yhdysvallat. Näiden alueiden ulkopuolella noudatettava lainsäädäntö on aina selvitettävä maakohtaisesti.
Työskentely EU- tai ETA-maan ja Sveitsin ulkopuolella maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, vaatii perinpohjaisemman selvityksen.
1 Voiko etätöitä tehdä ulkomailla?
Työnantajalla on oikeus päättää, missä töitä tehdään. Tämä koskee kaikkea työntekoa riippumatta siitä, onko toivottu työntekopaikka kotona, Saimaan rannalla tai Välimerellä.
Jotkut työnantajat ilmoittavat rekrytointivalttina mahdollisuuden tehdä etätöitä ulkomailta. Automaattisesti sitä ei kuitenkaan kannata luvata, sillä kunkin työntekomaan mukaiset käytänteet vaihtelevat ja työntekijän sosiaaliturvan selvittäminen voi olla hyvinkin työlästä. Eläketurvakeskuksen myöntämä A1-todistus auttaa tässä, mutta se on voimassa vain rajatuissa maissa.
Sosiaaliturvan näkökulmasta kaikkea ulkomailla tehtävää työtä koskevat samat säännöt riippumatta siitä, puhutaanko etätyöstä, työmatkasta, komennuksesta tai lähettämisestä.
2 Mitä merkitystä on työskentelymaalla?
Euroopan unionin jäsenmailla, ETA-mailla ja Sveitsillä on yhteinen sääntely toistensa alueella työskentelyyn. Esimerkiksi työlupaa ei tarvita. Pääsääntö on, että työ vakuutetaan työskentelymaassa.
Lähetetyn työntekijän tapauksessa lähettävä maa kuitenkin vastaa sosiaaliturvasta ja työnantaja hoitaa esimerkiksi eläkevakuutusmaksut lähtömaahan. Sääntely on luotu ns. komennustyötä varten, mutta Suomessa sitä sovelletaan myös etätyöhön.
EU:ssa ollaan parhaillaan uudistamassa lainsäädäntöä siten, että siinä otetaan huomioon etätyö.
Etätyön edellyttämää sääntelyä on myös sosiaaliturvasopimuksissa, joita Suomi on solminut erikseen kunkin kahdeksan sopimusmaan kanssa.
3 Kuka vastaa työntekijän sosiaaliturvasta?
Jos työnantaja ei ole hakenut työntekijälle A1-todistusta tai sitä ei ole myönnetty, kuuluu työntekijä työntekomaan sosiaaliturvaan, ja työnantajan tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut sinne. Tämä koskee aina myös niitä maita, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.
Työnantaja ei voi ulkoistaa työnantajan lakisääteisistä vakuutuksista huolehtimista työntekijälle, vaikka aloite etätöistä tulisi työntekijältä.
Työnantajan ottamat vakuutukset, kuten työtapaturmavakuutus, ovat A1-todistuksella voimassa myös työntekomaassa, mutta niiden kattavuus on hyvä selvittää etukäteen. Etätyövakuutuksen ehdot ovat tiukkoja sekä Suomessa että ulkomailla, ne eivät kata esimerkiksi kahvitaukoja. Myös työterveyspalvelut on selvitettävä erikseen.
4 Mistä A1-todistus haetaan?
A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskuksesta. Työnantaja voi hakea sitä yhtä hyvin määräaikaiselle kuin vakituisellekin työntekijälle. Sen myöntämisen jälkeen Kela lähettää työntekijälle eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja ilmoittaa, miltä osin hän kuuluu Kelan etuuksien piiriin. Pääsääntöisesti etuudet jatkuvat ennallaan.
Suositeltavaa on hakea A1-todistusta sähköisesti, jolloin todistuksen voi saada jopa samana päivänä. Mikäli työntekijä haluaa työskennellä useita lyhyehköjä jaksoja samassa maassa, mutta palaa aina välillä töihin Suomeen, A1-todistusta voi hakea kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
ETK:n tulkinnan mukaan A1-todistusta ei tarvita Suomen viranomaisia varten alle yhden kuukauden mittaista etätyötä varten. Työntekomaan viranomaiset voivat sitä silti vaatia.