Kestääkö eläkejärjestelmä?
Eläkeviisaat näkevät työeläkkeiden rahoituksessa maksupaineita. He korostavat, että moni asia toimii, mutta muutoksiin on varauduttava. Entä ketkä päättävät eläkejärjestelmän muutoksista?
Askarruttavia kysymyksiä on tulevaisuuden varalle useita. Aloitetaan tarkastelu suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuuksista.
Etuusperusteisuus on suomalaisen työeläkejärjestelmän erityispiirre, joka on Varman pääekonomisti Katja Bjerstedtin mielestä osoittanut vahvuutensa vuosikymmenien aikana. Kansainvälisesti katsottuna on harvinaista, että eläke maksetaan luvatun suuruisena elämän loppuun saakka.
– Nykyisille ja tuleville eläkkeen saajille etuusperusteisuus on vahva asia, koska eläke perustuu kaikesta työstä ja yrittämisestä kertyneeseen eläkkeeseen, Bjerstedt perustelee.
Hän huomauttaa, että etuusperusteinen järjestelmä myös kohtelee kaikkia samalla tavalla.
– Pitkästä työurasta karttuu parempi eläke kuin lyhyestä ja korkeammista tuloista kertyy enemmän eläkettä kuin pienemmistä tuloista. Tämä tarjoaa kannustimen esimerkiksi oman työuran pidentämiseen.
Hyvin aikaa valmistella uudistuksia
Suomen väestökehitys tuo kuitenkin paineita työeläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa.
Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen ei näe kuitenkaan rahoituksessa akuuttia kriisiä, joka vaatisi välitöntä reagointia.
Hän viittaa tässä muun muassa Eläketurvakeskuksen (ETK) viimeisimpään pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaan. Sen mukaan näkymä on pitkälle tulevaisuuteen vakaa, mutta 2050-luvulla työeläkemaksuihin ennakoidaan kohdistuvan nousupaineita.
Samansuuntaisia johtopäätöksiä teki myös tanskalainen taloustieteen professori Torben M. Andersen, joka teki tänä vuonna arvion Suomen työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä.
– Nyt on hyvin aikaa pohtia ja valmistella eläkejärjestelmää koskevia uudistuksia, Vaittinen sanoo.
Sijoitustoiminta vaatii kehittämistä
Eläkejärjestelmän sisällä tapahtuvasta eriytymisestä Vaittinen on kuitenkin hieman huolissaan. Yksityisalojen työeläkkeissä on ennakoitu pitkän aikavälin rahoitusalijäämä, mutta julkisalat olisivat ylijäämäisiä.
Yksityisalojen eläkelaitosten sijoitustuotot ovat valtion tai kuntien eläkerahastosijoituksiin verrattuna olleet alhaisempia. Tämä johtuu yksityisalojen tiukemmasta vakavaraisuussääntelystä.
– Yksi keino on lähteä hakemaan eläkevaroille korkeampia sijoitustuottoja. Sääntelyn höllentämisen ja korkeampien tuottojen tavoittelun vastapainona on kuitenkin aina myös korkeampi riski, Vaittinen muistuttaa.
Myös Katja Bjerstedtin mielestä työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan kehittäminen on tärkeää, vaikka se onkin vaativa tehtävä. Sen rinnalla on ratkaisevaa, millainen on yleinen talouskehitys, miten työurien pidentäminen onnistuu ja kuinka työn tuottavuutta saadaan nostettua.
– Näissä asioissa onnistuminen on myös yksittäisten ihmisten kannalta tärkeää, sillä pidemmät työurat ja hyvä työllisyystilanne tarkoittaa parempia eläkkeitä.
Uudistuksilla pitkä aikajänne
Työeläkejärjestelmää koskevissa päätöksissä työntekijöitä ja työnantajia edustavilla järjestöillä on ollut tärkeä rooli. ETK:n osastopäällikkö Ismo Riskun mielestä tämä on luontevaa myös tulevissa uudistuksissa.
– Työeläkkeissä kyse on mitä suurimmassa määrin työmarkkinoiden pelisäännöistä, Risku huomauttaa.
Ruotsissa työmarkkinajärjestöjen rooli eläkeasioissa on Suomea pienempi, mutta eläkekysymykset on kuitenkin erotettu tavanomaisesta politiikanteosta. Uudistusten valmistelusta vastaa Ruotsissa parlamentaarinen, eri puolueista koottu eläkeryhmä.
– Eläkeryhmän tarkoituksena on löytää konsensus. Eläkeasioissa päätökset eivät synny niin että hallitus laatii lakiehdotuksia, joita oppositio opponoi, Risku sanoo.
Hän huomauttaa, että työmarkkinajärjestöt ovat kiinnostuneita kehittämään eläkejärjestelmää pitkällä tähtäimellä. Aikajänne ei ole vaalikauden mittainen, kuten usein poliittisessa päätöksenteossa.
– Työeläkelainsäädännön lähtökohtana on, että nykyisiin eläkkeisiin ei tehdä muutoksia tai ne ovat vähäisiä. Muutokset tulevat voimaan pitkällä aikavälillä.
Vastuullisuus vähentää riskejä
Työeläkeyhtiöt ovat olleet Suomessa edelläkävijöitä vastuullisen sijoittamisessa, jossa taloudellisen tuoton ohella sijoituskohteiden valintaan vaikuttavat ympäristö- ja sosiaalinen vastuu sekä hyvä hallinto.
Kirkon eläkerahaston sijoitusjohtaja Ira van der Pals sanoo, että vastuullisella sijoittamisella tavoitellaan parempaa riskin ja tuoton suhdetta sekä riskin vähentämisen että mahdollisuuksien hyödyntämisen kautta.
– Tavoitteena on, että kestävällä liiketoiminnalla salkkuyhtiöt voivat pitkällä aikavälillä saavuttaa kestäviä tuloksia ja sijoittaja kestäviä tuottoja, van der Pals toteaa.
Hän huomauttaa, että vastuullisuus on myös tärkeä osa sijoitustoiminnan riskienhallintaa. Eläkevaroja tulee hoitaa tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti.
– On äärimmäisen tärkeää välttää liiallista riskinottoa. Vastuullisella sijoittamisella pystytään varmistumaan siitä, että sijoituskohteet noudattavat lainsäädäntöä ja yleisesti hyväksyttäjä normeja. Lisäksi vältetään toimialoja ja yrityksiä, joiden toiminta ei ole pitkällä aikavälillä kestävää tai hyväksyttävää.
Maksut ja sijoitustuotot rahoituksen perustana
Työeläketurva rahoitetaan työeläkemaksuilla ja eläkerahastojen tuotoilla. Vuosittain kerätään tarvittava määrä vakuutusmaksuja maksussa olevia työeläkkeitä ja rahastointia varten. Toisaalta vuosittain osa eläkemenosta rahoitetaan aiemmin kerätyillä maksuilla ja niille saatavilla tuotoilla.
Työeläkemaksu on vakuutusmaksu, jota peritään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla palkanmaksun yhteydessä kaikilta 17 vuotta täyttäneiltä työntekijöiltä. Yksityisaloilla työeläkemaksu on 24,4 prosenttia palkasta, josta työnantajan osuus on vajaa 17 prosenttiyksikköä ja työntekijän osuus keskimäärin vajaa 7,5 prosenttiyksikköä. Julkisaloilla työntekijöiden eläkemaksut ovat samat kuin yksityisellä, mutta työnantajan maksuissa on eroja. Maksun maksavat myös yrittäjät, joilla maksaminen alkaa 18-vuotiaana.
Eläkevarojen sijoitustuotot ovat yhä tärkeämpi osa eläkkeiden rahoitusta. Yksityisaloilla osa vuosittain perittävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten ja osa käytetään suoraan eläkkeiden maksuun. Julkisaloilla puskuriluonteisten rahastojen tuotoilla maksetaan osa eläkkeistä. Nykyisin sekä yksityisillä että julkisilla aloilla eläkemeno on korkeampi kuin maksutulo, joten rahastojen tuottojen avulla maksutasoa saadaan alennettua. Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella vuotuinen maksutulo ylitti vuotuisen eläkemenon.
Vakavaraisuutta ja vastuuvelan laskemista koskevat vaatimukset säätelevät yksityisaloilla sijoitustoimintaa. Sijoitustuottojen parantamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Korkosijoitukset tuottavat huonosti, mutta toisaalta sääntely rajaa mahdollisuuksia siirtää sijoituksia riskillisempään ja tuotto-odotuksiltaan parempaan suuntaan.