Eläkettä ansioista jo varhaiselta iältä

Nuorten työskenteleminen nivoutui vahvemmin osaksi työeläkejärjestelmää vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksissa. Uudistuksissa työeläkkeen karttuminen säädettiin alkamaan aiempaa nuoremmalla iällä tapahtuvasta työskentelystä. Nykyisin palkkatyöstä karttuu työeläkettä 17 vuoden iästä alkaen. Yrittäjille eläkettä karttuu 18 vuoden iästä lähtien.

Jo vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkkeen karttumisen alaikäraja laski 23 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Uudistusten vaikutuksia eläkekarttumiin ei ole kuitenkaan juuri tutkittu.

Nuorten työskentelemisellä on merkitystä muun muassa nuorten itsenäistymiskehityksen, opiskeluaikojen, urapolkujen, työllisyystavoitteiden ja eläketurvan kannalta. Nuori aikuisuus on merkittävä elämänvaihe, jolla on vaikutuksia myöhempään elämänkulkuun: vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille vaikuttavat työura- ja ansiokehitykseen.

Huomio on Suomessa paljon kiinnittynyt koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin nuoriin. Nuorten työskentelemistä on tutkittu vähemmän, vaikka työurien pidentäminen myös niiden alusta on esitetty tavoitteeksi hallitusohjelmissa.

Työnteon yhteys eläkekarttumiin

Tutkimuksessamme tarkasteltiin Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen avulla, kuinka tyypillistä nuorten työskentely on, missä määrin nuoret työskentelevät sekä, miten keskeiset taustatekijät ovat yhteydessä työskentelemiseen. Aineisto mahdollisti nuorten työskentelemisen tarkastelemisen ikävuosittain.

Tutkimuksessa viittasimme nuorilla 17–22-vuotiaisiin. Sekä 17-vuotiaiden että 18–22-vuotiaiden osalta havainnollistimme, kuinka paljon kyseisinä ikävuosina työskennellään ja paljonko työskentelemisestä kertyy eläkettä. Tutkimus keskittyi vuoden 2019 tilanteeseen, mutta esimerkiksi eläkekarttumien laskemiseen hyödynnettiin pidempää seuranta-aikaa.

Työskentelyn yleisyys 18–22-vuotiailla

Vuonna 1996 syntyneiden työskentelykuukaudet 18–22-vuotiaana, %

Työskentelykuukausien lukumäärä	Prosenttiosuus
Ei lainkaan työskentelyä	8,7
1–6 kuukautta	8,2
7–12 kuukautta	8,0
Yli vuoden, enintään kaksi vuotta	18,7
Yli kaksi, enintään neljä vuotta	40,6
Yli neljä vuotta	15,7
Yhteensä	100

Nuorten ansiot pieniä

Tutkimuksemme mukaan useimmat nuoret työskentelevät hyvin varhaisessa vaiheessa elämänkulkua. Jo 19-vuotiaista noin 76 prosenttia sai ansiotuloja ainakin hieman vuonna 2019 ja 22-vuotiailla osuus oli hieman yli 80 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että valtaosa saa kokemusta työskentelystä ja työelämästä nuorella iällä.

Nuoren vuosiansiot jäävät kuitenkin keskimäärin melko pieniksi. Näin on erityisesti alle 19-vuotiailla. Työskentelykuukausien lukumäärä ja ansiot kasvavat iän mukaan nuorilla. Ikävuosien 18–22 välillä pienimpiä ja suurimpia vuosiansioita saavien väliset suhteelliset erot ansioissa kaventuvat erityisesti hyvin pieniä ansioita saavien määrän vähenemisen takia.

Tutkimuksessa nuorten työskentelemistä tarkasteltiin myös sukupuolen, maahanmuuttajataustan ja asuinmaakunnan perusteella. Nuoret naiset työskentelevät yleisemmin kuin nuoret miehet. Kaikista eniten ansainneissa nuoret miehet olivat kuitenkin yliedustettuja. Suomalaistaustaiset nuoret työskentelevät selvästi yleisemmin kuin maahanmuuttajataustaiset nuoret. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset olivat yliedustettuja kaikista pienimpiä vuosiansioita saaneiden joukossa.

Uudistusten vaikutukset karttumiin

Syntymäkuukautta ja -vuotta koskevien tietojen avulla tarkastelimme työskentelyä ja ansioita 17 vuotta täyttämistä seuraavan 12 kalenterikuukauden aikana (vuoden 2017 eläkeuudistus). Lisäksi työskentelyä ja ansioita tarkasteltiin 18 vuotta täyttämistä seuraavan 60 kalenterikuukauden aikana (vuoden 2005 eläkeuudistus).

Luvut perustuvat vuosina 1996 ja 2001 syntyneisiin, koska nämä olivat viimeisimmät syntymäkohortit aineistossa, jotka ovat hyötyneet eläkekarttuman alaikärajan laskemisista täysimääräisesti.

Esitettyjä eläkekarttumasummia voi verrata esimerkiksi siihen, että vuoden 2019 mediaanipalkkaa 12 kuukautta saaneelle kertyi eläkettä noin 47 euroa tai siihen, että vuonna 2019 maksettujen työeläkkeiden mediaani oli 1 420 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2001 syntyneistä 42 prosenttia ei ollut lainkaan työsuhteessa 17-vuotiaana. Toisin sanoen yli puolet hyötyy vuoden 2017 eläkeuudistuksen eläkekarttuman alaikärajan laskemisesta.

Havaitsimme, että 17-vuotiaista 32 prosenttia työskenteli 1–3 kuukautta, 19 prosenttia 4–6 kuukautta ja 7 prosenttia 10–12 kuukautta. Toisin sanoen 17-vuotiailla korostuvat lyhyet työskentelyjaksot. Kaiken kaikkiaan 17-vuotiaiden pienistä ansioista karttuva työeläke jää pieneksi. Vuonna 2001 syntyneillä eläkekarttuman mediaani kuukautta kohden oli ansioita saaneilla 1,9 euroa ja keskiarvo 3,4 euroa. Kaikkein eniten ansainneessa 10. prosentissa eläkekarttuman suuruus oli 8 euroa ja eniten ansainneen prosentin osalta 21 euroa.

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun ikää tulee lisää. Niinpä 18–22-vuotiaana työskennellään huomattavasti enemmän kuin 17-vuotiaana. Käytännössä työtä tekemättä eli ei kuukauttakaan työsuhteessa 18–22-vuotiaana oli vuonna 1996 syntyneistä 9 prosenttia. Enintään puoli vuotta työskennelleitä ja 7–12 kuukautta työskennelleitä oli 8 prosenttia syntymäkohortista.

Valtaosa vakiinnutti jo työnteon osaksi elämäänsä: enemmän kuin vuoden, mutta enintään kaksi vuotta työskennelleitä oli 19 prosenttia; enemmän kuin kaksi vuotta, mutta enintään neljä vuotta työskennelleitä 41 prosenttia ja yli neljä vuotta työskennelleitä 16 prosenttia.

Työnteosta 18–22-vuotiaille kertyneen eläkekarttuman mediaani oli 47 euroa heillä, jotka olivat saaneet ansioita. Keskiarvo oli 57 euroa. Eniten ansainneessa 10. prosentissa eläkekarttuma viiden vuoden ajalta oli 121 euroa.

Eniten ansainneessa prosentissa kyse oli jo 185 euron eläkekarttumasta kuukautta kohden. Täten pienelle osalle nuorista vuoden 2005 eläkeuudistuksella on ollut varsin merkittävä vaikutus eläkekarttumiin. Vuoden 2005 eläkeuudistusten myötä nuorille kertyy myös eläkkeeseen verrattavaa etuutta erillislain perusteella muun muassa tutkintojen suorittamisesta. Tämä ei kuitenkaan sisältynyt tutkimuksen laskelmiin.

Koko työura vaikuttaa

Varhaisen työuran huomioiminen eläkekarttumassa tuo omalta osaltaan turvaa tilanteissa, joissa työuraan tulee myöhemmin urakatkoksia tai työura päättyy ennenaikaisesti työkyvyttömyyteen. Myös yhdenvertaisuuden kannalta on hyvä, että koko työura tulee huomioiduksi työeläkkeessä.

Tehdyt muutokset eläkekarttuman alaikärajaan tulevat näkymään eläkkeissä suurimmalla osalla nuorista. Vuoden 2005 eläkeuudistus toi eläkekarttuman piiriin ikävaiheen (18–22-vuotiaat), joka sisältää jo varsin pitkiä työskentelyjaksoja. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa alaikäraja laskettiin 17 ikävuoteen: 17-vuotiaat kuitenkin työskentelevät ja ansaitsevat varsin vähän.

Työskentelyn yleisyys 17-vuotiailla

Vuonna 2001 syntyneiden työskentelykuukaudet 17-vuotiaana, %

Työskentelykuukausien lukumäärä	0	1–3	4–9	10–12	Yhteensä
Prosenttiosuus	42,0	32,1	18,5	7,4	100

Eläkekarttumat eri ikävuosina

Eläkekarttuma 17-vuotiaana (syntymäkohortti 2001) ja 18–22-vuotiaana (syntymäkohortti 1996) ansioita saaneilla eri prosenttipisteissä sekä keskiarvo, €/kk.

	17-vuotiaat (syntymäkohortti 2001)	18–22-vuotiaat (syntymäkohortti 1996)
Prosenttipisteet ja keskiarvo	Eläkekarttuma, €/kk	Eläkekarttuma, €/kk
10. prosenttipiste	0,4 €	7,0 €
25. prosenttipiste	0,8 €	21,6 €
Mediaani	1,9 €	46,6 €
75. prosenttipiste	4,3 €	82,7 €
90. prosenttipiste	7,9 €	120,5 €
99. prosenttipiste	20,5 €	184,5 €
Keskiarvo	3,4 €	56,6 €

Luvuissa ei ole huomioitu ansio- tai hintatason muutoksia. Prosenttipisteet kuvaavat muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää prosenttipisteen mukainen osuus. Esimerkiksi eläkekarttuma 10. prosenttipisteen kohdalla kuvaa eläkekarttuman määrää, jonka alle jää 10 prosenttia tapauksista.