Suomi OECD:n parhaassa kolmanneksessa
OECD julkaisi laajan Pensions at a Glance -raportin loppusyksystä. Suomalaisen eläketurvan taso näyttäytyy OECD-maihin verrattuna kohtuullisen hyvänä, vaikka minimieläke voisi olla suurempikin.
Pensions at a Glance -raportti mittaa OECD-maiden eläketurvan tasoa korvausasteilla. Käytännössä kyse on eläkkeen ja sitä edeltävän palkkatulon bruttomääräisestä suhteesta.
Korvausaste lasketaan työmarkkinoille 22-vuotiaana siirtyvän keskituloisen nuoren aikuisen näkökulmasta. Työ alkaa vuonna 2018 ja eläkkeelle siirrytään kansallisessa eläkeiässä, Suomen tapauksessa 68-vuotiaana.
Näin laskettuna Suomen bruttokorvausaste (56,5 prosenttia) yltää OECD-maiden parhaaseen kolmannekseen.
Päihitämme naapurimaista niukasti Ruotsin (54,1 prosenttia) ja selkeästi Norjan (45 prosenttia), jonka tilannetta selittää matalaksi arvioitu pakollinen lisäeläketurva. Kirkkaasta kärjestä jäämme kuitenkin kauas.
Onko Tanskan taso realistinen?
Vertailun korkein eläketaso on Tanskassa (75 prosenttia), missä eläke laskee vain neljäsosan palkasta.
Osa Tanskan korkeasta korvausasteesta selittyy maan kunnianhimoisella eläkeiällä, joka on sidottu suoraan elinajanodotteeseen. Tällä hetkellä se olisi laskelman teoreettiselle 22-vuotiaalle Jørgenille 74 vuotta.
– Näin laskettuna tanskalaisten työurat ovat todella pitkiä, mikä näkyy korvausasteessa. Voi tietysti miettiä, kuinka realistinen tuo eläkeikä on, sanoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Raportin mukaan korvausasteet laskevat hieman kaikissa vertailumaissa tulevaisuudessa. Kehitys johtuu pääosin erilaisista automaattisista mekanismeista, kuten elinaikakertoimesta Suomessa.
Suomen vahvuudet ja heikkoudet
Muiden maiden eläkejärjestelmiin tutustuneen Mielosen mukaan Suomen eläketurvan vahvuuksia ovat selkeys ja vaivattomuus.
Tämä näkyy erityisesti epätyypillisten työsuhteiden eläketurvaa tarkasteltaessa. Lyhytkin työsuhde vakuutetaan ja yrittäjien eläketurva on lakisääteinen. Monissa vertailun maissa näin ei ole ja yrittäjien eläketurva jää heikoksi.
Entäpä heikkoudet? Raportissa lasketaan korvausaste myös matalapalkkaiselle henkilölle. Tässä Suomi jää jälkeen muun muassa Tanskasta ja Hollannista.
– Tässä olemme myös hieman OECD-keskiarvon alapuolella, kertoo Mielonen.
How does Finland compare?
- OECD julkaisi helmikuun alussa Pensions at a Glance -raporttia täydentävän How does Finland compare -tiivistelmän.
- Suomea käsittelevä maa-analyysi on lajissaan ensimmäinen. Se kiteyttää suomalaisen eläketurvan kipupisteet ja voimavarat verrattuna muihin OECD-maihin.
- Tiivistelmä ja Pension at a Glance -raportti ovat saatavilla OECD:n verkkopalvelusta, OECD.org.