Kaikki mukaan sukupolvisotaan
Eläkkeet ovat mainio keskustelunaihe. Sama keskustelu viriää julkisuudessa aina uudelleen, vain keskustelijat vaihtuvat. Keskustelun sisältö on ikuisesti sama: eläkkeisiin pitäisi kajota. Tai sitten ei pitäisi.
Tämän vuoden teemana on ollut valtiontalouden pelastaminen. Kyllähän valtiontalous pelastuisi, jos eläkeläisten rahat siirrettäisiin valtiolle. Eläkeläisten oma talous ei välttämättä pelastuisi.
Kajoamista on perusteltu sillä, että kun muiltakin leikataan, niin eläkeläisiltäkin pitää leikata. On epäreilua, jos kaikkia ei sorreta.
Vetoaminen sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen säilynee ohjelmistossa niin kauan kuin uusia sukupolvia valmistetaan. Jotkut ehkä muistavat parinkymmenen vuoden takaisen eläkekeskustelun, jonka käynnisti tuolloinen nuorisopoliitikko Osku Pajamäki pamfletillaan Ahne sukupolvi.
Asetelma on muuttunut pamfletin jälkeen päinvastaiseksi, sillä Pajamäki on itsekin jo ehtinyt liittyä ahneisiin sukupolviin.
Parikymmentä vuotta on ihmiselämässä pitkä aika, mutta eläkejärjestelmässä pelkkä kotvanen. Parlamentaarisesti se tarkoittaa viittä vaalikautta eli iäisyyttä. Aikakäsitysten erilaisuus selittänee sen, miksi näkemykset poikkeavat niin paljon toisistaan.
On epäreilua,
jos kaikkia ei sorreta.
Tässä sukupolvisodassa eläkeläisillä olisi monta hyvää syytä käydä vastaiskuun. Kuka on maksanut nuorempien polvien koulutuksen, harrastukset ja huvittelut? Kuka joutui rakentamaan isänmaata kotimaisissa James-farkuissa, jotta nykynuorilla olisi varaa tilata Guccin farkut kännykällään netistä maapallon toiselta puolen?
Kaikenlaiseen muuhunkin sukupolvien väliseen epäoikeudenmukaisuuteen voisi tarttua. Miten hyvitetään niitä ikäluokkia, jotka olivat laman vuoksi työttöminä parhaassa työiässään? Entä miten hyvitetään niitä ikäluokkia, jotka eivät ole saaneet nykyisen kaltaisia, aina vain muhkeammiksi paisuvia perintöjä?
Eläketurvakeskus on tehnyt syntymävuosittaisen laskelman siitä, minkä suuruiseksi eläke-euroksi jokainen työeläkemaksuna pulitettu euro kasvaa. Laskelmassa on syntymävuoden lisäksi otettu huomioon sukupuoli.
Vuonna 1961 syntyneet saavuttavat tänä vuonna alimman työeläkeiän. Tuolloin syntyneet naiset saavat työeläkemaksuihinsa mennyttä euroa kohti 40 prosenttia enemmän eläkettä kuin samanikäiset miehet. Tämä johtuu tietysti siitä, että naiset elävät pidempään.
Sukupolvisota on käynnissä, vaan missä viipyy sukupuolisota?
Pekka Seppänen
Kolumnistimme on riippumaton talouden tarkkailija.