Ikääntyminen kirittää eläkejärjestelmiä uudistumaan maailmalla
Väestön ikääntyminen ja talouspaineet vauhdittavat eläkeuudistuksia eri maissa. Samalla sijoitusten painopiste siirtyy aiempaa enemmän Eurooppaan.
KANADA
Valtio kannustaa varhaiseläkkeelle
Kanadan liittovaltion hallinnon varhaiseläkeohjelma on kerännyt runsaasti hakemuksia. Vajaat 5 000 julkisen sektorin työntekijää on hakenut varhaiseläkettä sen jälkeen, kun hakuaika avattiin maaliskuun lopussa.
Ohjelma liittyy tuoreeseen Kanadan valtion budjettiin, joka toteutuessaan vähentää valtionhallinnon henkilöstöä 28 000 työpaikalla vuoteen 2029 mennessä.
Eläke on mahdollista saada heti ilman varhennusvähennystä. Hakemukset hyväksytään vain, jos viraston toiminta ja palvelut voidaan turvata. Osallistuminen on vapaaehtoista.
Ohjelma koskee rajattua joukkoa työntekijöitä, ja se on herättänyt kritiikkiä ammattiliitoissa.
Benefits and Pensions Monitor 16.4.2026
HOLLANTI
Eläkerahastot vähentävät sijoituksia USA:an
Hollantilaiset eläkerahastot myivät viime vuonna Yhdysvaltojen velkakirjoja ja osakkeita 30 miljardin euron edestä. Samalla ne ostivat 23 miljardilla eurooppalaisia arvopapereita.
Alankomaiden suurin eläkerahasto ABP myi yli 10 miljardin euron edestä USA:n valtionlainoja.
Rahastot ostivat Saksan ja Espanjan velkakirjoja sekä eurooppalaisia yrityslainoja. Taustalla on tarve tasapainottaa salkkuja osakemarkkinoiden vahvan nousun jälkeen.
Myös globaali kysely osoittaa sijoittajien kiinnostuksen Yhdysvaltoja kohtaan olevan laskussa ja Euroopan kasvussa. Kyselyyn vastanneista yli puolet aikoo vähentää Yhdysvaltojen painoa salkuissaan.
Investment and Pensions Europe, IPE 1.4.2026
ISO-BRITANNIA
Eläkeikä nostetaan 67 vuoteen
Nykyinen eläkeikä on Iso-Britanniassa 66 vuotta, mutta se nousee asteittain 67 vuoteen seuraavan kahden vuoden aikana. Ensimmäisenä muutos koskee huhti–toukokuussa 1960 syntyneitä, jotka joutuvat odottamaan eläkettä kuukauden aiempaa pidempään.
Uudistuksella vastataan eliniän pidentymiseen, ja sen arvioidaan tuovan valtiolle noin 10 miljardin punnan vuotuiset säästöt vuoteen 2030 mennessä. Useiden järjestöjen mukaan korotus osuu erityisen raskaasti pienituloisiin ja alueille, joilla asuvilla ihmisillä on teveitä elinvuosia muita vähemmän.
SAKSA
Merz: ”Lakisääteinen eläke vain perusturvaksi”
Saksan liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) mukaan lakisääteinen eläketurva voi tulevaisuudessa tarjota vain perustoimeentulon. Hänen mukaansa lakisääteinen eläke ei enää yksin riitä turvaamaan kohtuullista elintasoa vanhuudessa.
Lisäksi Merz näkee välttämättömänä rahastoidun yksityisen sekä työnantajakohtaisten lisäeläkkeiden roolin kasvattamisen. Merzin johtama koalitiohallitus työstää parhaillaan eläkejärjestelmän uudistusta.
Merzin hallituksen nimittämä asiantuntijakomissio aikoo esittää ehdotuksia eläkejärjestelmän kehittämisestä tänä kesänä.
Welt 22.4.2026, Handelsblatt 20.4.2026.
ITÄVALTA
Hallitus uudistaa eläkejärjestelmän perusteellisesti
Itävallan hallitus vie eteenpäin laajaa eläkeuudistusta, jonka tavoitteena on vahvistaa lisäeläkkeitä eli ns. toista eläkepilaria ja keventää samalla julkisen järjestelmän painetta.
Uusi yleinen eläkerahastosopimus avaa työeläkkeet kaikille työntekijöille, ei vain niille 25 prosentille, joiden työnantaja on jo aiemmin maksanut eläkemaksuja järjestelmään. Työntekijät saavat vastaisuudessa myös valita vapaammin perinteisten takuutuottoisten ja pääomamarkkinoihin sidottujen tuotteiden välillä.
Lisäksi eläkemaksujen veroetuja lisätään ja laajalti käytössä oleva erorahajärjestelmä integroidaan lisäeläkkeisiin. Hallituksen mukaan eläkkeet voivat nousta näiden toimien myötä pitkällä aikavälillä 10 prosenttia. Uudistuksen on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2027.
European Pensions 23.4.2026, Kronen Zeitung 23.4.2026
Aiheesta lähemmin: Etk.fi-palvelussa:
Muiden maiden eläkejärjestelmät – Eläketurvakeskus
Ulkomaan eläkeuutisoinnin raportoijat Mika Vidlund, Antti Mielonen ja Niko Väänänen työskentelevät asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston ulkomaantiimissä.
Lisäeläkkeet murtavat eläkekaton
Useimmissa maissa lakisääteisessä eläkejärjestelmässä on ansiokatto tai eläkepalkkakatto. Se tarkoittaa palkkarajaa, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry. Tavallisimmin ansiokatto asettuu noin 1–2 keskipalkan tasolle.
Suomessa palkansaajien työeläke kertyy ilman ylärajaa. Yrittäjillä sen sijaan YEL-työtulolle on asetettu vuotuinen yläraja, joka on 214 000 euroa vuonna 2026.
Suomen kaltaisia maita, joissa lakisääteisen eläkkeen kertymiselle ei ole asetettu varsinaista ylärajaa, ovat esimerkiksi Viro, Islanti, Portugali, Romania ja Unkari.
Unkarissa korkeita ansioita kuitenkin rajataan eläkelaskennassa epäsuorasti. Keskipalkan tuntumaan asetettujen tulorajojen ylittävistä ansiotuloista huomioidaan eläkettä laskettaessa 80–90 prosenttia.
Yhdysvalloissa varsinainen ansiokatto on yli kaksinkertainen keskipalkkaan verrattuna. Eläkkeen laskentasäännöt suosivat pieni- ja keskituloisia: tulojen noustessa tietyn rajan yli lisäansioista kertyvä eläke pienenee asteittain jo ennen ansiokaton ylittymistä.
Monissa maissa on tavallista, että työnantaja ja palkansaaja ovat sopineet katon ylittävien tulojen vakuuttamisesta lakisääteistä eläkettä täydentävillä lisäeläkkeillä.
Näihin voi liittyä verotuksessa asetettuja enimmäismääriä, kuten Alankomaissa (ks. kuvio), jossa lisäeläkkeiden karttumiselle on määritelty yläraja. Ranskassa lakisääteisen peruseläkkeen ansiokatto on matala, mutta sitä täydentävä pakollinen Agirc-Arrco-lisäeläke ulottuu jopa kahdeksankertaiseen kattoon asti.
Yleensä ansiokatto rajaa myös eläkemaksujen perimistä. Ruotsissa työnantajan vanhuuseläkemaksua peritään kuitenkin koko palkasta, vaikka katon ylittävä osa maksusta ei enää kerrytä lakisääteistä eläkettä. Tämä osa tilitetään valtion budjettiin verotulona.
Aiheesta lähemmin Etk.fi-palvelussa:
Eläkekatot muissa maissa
Eläkepalkkakatto ja keskipalkka eri maissa
