Sijoitusvarojen tuotolle kovemmat vaatimukset
Yksityisalojen työeläkelaitosten sijoitustoiminta muuttuu heinäkuun alussa aiempaa riskipitoisemmaksi. Eduskunta hyväksyi toukokuun viimeisessä täysistunnossaan eläkeuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa rahastoihin kerättyjen työeläkevarojen tuottoa pitkällä aikavälillä.
Sijoitusuudistus muuttaa 1. heinäkuuta alkaen neljän keskenään kilpailevan työeläkeyhtiön – Elon, Ilmarisen, Varman ja Veritaksen – sijoitusstrategian reunaehtoja. Muutos ulottuu myös Merimieseläkekassaan sekä muihin eläkekassoihin ja -säätiöihin.
Yksityisalojen vakavaraisuussäännöksiä kevennetään, jotta sijoitusriskiä voidaan ottaa aiempaa enemmän kaikissa sijoitusluokissa.
Lainvalmisteluun tiiviisti osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylimatemaatikko Minna Lehmuskero kiteyttää, että uudistus antaa työeläkelaitoksille etenkin osakesijoituksissa aiempaa enemmän liikkumatilaa.
Uudistus antaa työeläkelaitoksille liikkumatilaa osakeriskin ottamiseen.
Osakkeissa pääpaino
Tähän asti osakesijoitusten määrä sijoituksista on saanut olla enintään 65 prosenttia. Viime vuonna rajaa lähestyttiin, kun osakesijoitusten osuus sijoitusvaroista ylsi jo keskimäärin 61 prosenttiin. Nyt rajaa hilataan ylemmäs, ja osakesijoitusten osuus kokonaissalkusta voi kasvaa enintään 85 prosenttiin.
– Riskiä on haluttu nostaa, sillä osakkeet ovat pitkällä aikavälillä olleet tuottoisia.
Osakeriskiä hallitaan myös osaketuottosidonnaisella lisävakuutusvastuulla eli OLV:lla. Sen avulla osakkeiden keskimääräisen vuosituoton mukainen osuus vastuuvelasta nostetaan portaittain 20 prosentista 30 prosenttiin.
– Toisin sanoen aiempaa suuremman osan osakeriskistä eläkelaitokset kantavat yhteisesti, Lehmuskero kertoo.
Tuottoa haetaan
Työeläkerahastojen tuottovaatimusta määrittää niin sanottu rahastoonsiirtovelvoite. Käytännössä sen mukaisesti laitosten on täydennettävä rahastojaan vuosittain sijoitustuotoistaan.
– Etukäteislaskelmissa on arvioitu, että niillä kaikilla on mahdollisuus muuttaa sijoitustoimintaansa uudistuksen mukaisesti.
Uudistus siis kasvattaa sijoitusten liikkumavaraa ja lisää valmiutta sietää heilahtelua. Lehmuskeron mukaan samanaikaisesti kykyä kestää heikkoja vuosia vahvistetaan.
– Kyllä, hyvinä vuosina voidaan siirtää tuottoja rahastoihin vähän enemmän, huonoina vähemmän.
Mutta heilunta kasvaa
Kysyimme Lehmuskerolta, onko aihetta huoleen aikana, jolloin maailmantalouden heilahtelut heijastuvat pörsseihin nopeasti ja laajasti.
– Sijoitustuotot eivät koskaan synny automaattisesti. Kehikkoa muutetaan nyt niin, että sijoitusriskiä voidaan ylipäätään ottaa aiempaa enemmän, Lehmuskero sanoo.
– Tuotontavoitteluun kuuluu myös vuosia, jolloin miinusmerkkiset tuotot hallitsevat. Heilahtelu saa kasvaa nykyistä enemmän, jos samalla kasvaa kyky kestää heilahtelua.
Sääntöjä muutetaan sillä tavoin, että mahdollisia tappioita pystytään sietämään huonoina vuosina aiempaa paremmin.
– Vakavaraisuussääntelyä höllennettiin, jotta eläkelaitosten ei tarvitsisi vähentää riskiä juuri siinä vaiheessa, kun markkinat ovat laskussa, Lehmuskero valaisee.
Yhteys julkiseen talouteen
Yhteisenä pelkona on, että ilman sijoitustuottoja kasvavien eläkemenojen rahoitus jäisi yhä riippuvaisemmaksi työnantajilta ja palkansaajilta kerättävistä vakuutusmaksuista.
Väestön alhainen syntyvyys ja ikääntyminen kiristävät paitsi julkista taloutta myös eläkejärjestelmän maksupohjaa.
– Näköpiirissä on ollut rahoitushaasteita ja työeläkemaksun nousupainetta, joita uudistuksella pyrimme hillitsemään, Lehmuskero sanoo.
Jos eläkerahastojen sijoitukset onnistuvat, työeläkemaksuja ei tarvitse arvioiden mukaan nostaa lähivuosikymmeninä. Näin ollen sijoitusuudistuksella on suora yhteys myös julkisen talouden kestävyyteen.
STM ja Eläketurvakeskus ovat arvioineet, että nykyinen maksutaso säilyy ja rahastointi vahvistuu, mitkä ovat hyviä tietoja erityisesti nuorempien sukupolvien kannalta.
Etuuspuolella ainoa varsinainen muutos on vuonna 2030 voimaan tuleva indeksirajoitin, ja sekin vain silloin, jos eläkkeet uhkaavat nousta kahtena peräkkäisenä vuonna palkkakehitystä enemmän.
Aiheesta lähemmin Etk.fi-palvelussa:
Eläkeuudistus 2025
Uudistus käynnistyy 1.7.2026 portaittain osakeriskiä ja vakavaraisuusrajaa koskevilla muutoksilla. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2027 alussa, ja OLV-puskuria kasvatetaan vaiheittain vuoteen 2027 asti. Uusi indeksirajoitin tulee voimaan vuonna 2030.
Helsingin pörssin vahva nousu siivitti työeläkelaitokset kärkisijoille
Työeläkelaitoksemme menestyivät kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa. Jo toista vuotta peräkkäin suomalaiset työeläkeyhtiöt veivät vuonna 2025 vakavaraisuussäänneltyjen sijoittajien sarjassa kaikki kärkisijat.
– Helsingin pörssin vahva nousu ja lähes nollaan jäänyt inflaatio tukivat merkittävästi kotimaisten eläkesijoittajien reaalituottoja, arvioi Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Antti Mielonen.
Työeläkeyhtiöistä parhaiten menestyi työeläkeyhtiö Veritas, jonka reaalituotto nousi yli kahdeksan prosentin. Ilmarisen reaalituotto jäi niukasti alle kahdeksan prosentin. Varma ja Elo ylsivät molemmat yli seitsemän prosentin reaalituottoon.
Myös vakavaraisuussääntelyn ulkopuolisten eläkesijoittajien vertailuryhmässä suomalaiset työeläkelaitokset pärjäsivät hyvin. Valtion eläkerahasto VER:n tuotto ylitti yhdeksän prosenttia ja julkisalojen eläkevakuuttaja Kevan tuotto oli lähes kuusi prosenttia.
Suomalaiset ylittivät koko vertailujoukon keskiarvon, joka oli 5,2 prosenttia. Kymmenen vuoden ajanjaksolla (2016–2025) sijoittajien keskimääräinen reaalituotto oli neljä prosenttia, ja suomalaistenkin eläkesijoittajien keskiarvo asettui tälle tasolle.
Eläketurvakeskuksen kansainvälisessä tuottovertailussa on mukana 24 eläkesijoittajaa eri puolilta maailmaa.
Aiheesta lähemmin Etk.fi-palvelussa:
Eläkevarojen sijoitustuotot vuonna 2025 – Eläketurvakeskus