Nyt on peliliikkeiden aika – sanoo Mikko Mursula

Kahvi, Bloomberg ja tennis. Siinä on Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursulan unelma-aamu.

Kun tyynyn alla on 67,5 miljardin euron sijoitussalkku, päivä alkaa pörssiuutisilla. Jos maailmantilanne ja kalenteri sen sallivat, aamu voi jatkua Taivallahden tenniskeskukseen.

Mursula kertoo suosikkipelaajakseen Rafael ”King of Clay” Nadalin. Molempien bravuuri on kämmencrossi – voimakas diagonaalinen lyönti, jolla voi pakottaa vastustajan puolustuskannalle.

Eläkealan pallorallit ovat sitten oma lukunsa. Pelit kestävät keskimäärin neljännesvuosisadan. Kärsivällisyyden lisäksi tarvitaan huippulyöntejä, varsinkin nyt.

Historiallisen suuri sijoitusuudistus tulee voimaan heinäkuussa. Työeläkeyhtiöiltä odotetaan isoja peliliikkeitä kaoottisessa maailmantilanteessa, mutta tämä ei näytä Mursulaa hetkauttavan.

– Turhaa stressiä syntyy, kun yrittää hallita hallitsematonta. Keskityn asioihin, joihin voin vaikuttaa. Loput hyväksyn, hän kuvaa elämänasennettaan.

Edeltäjästään, Jouko Pölösestä, Mursula erottuu rauhallisuudellaan ja analyyttisyydellään. Hän tuntee työeläkealan ja erityisesti sijoittamisen. Hän uskoo valmistautumiseen.

– Skenaarioita on tehty jo puolitoista vuotta. Seuraavaksi ajoitetaan transaktiot aikajanalle markkinatilanne ja valuaatiot huomioiden.

Osakepaino nousee nopeasti

Uudistus mahdollistaa työeläkeyhtiön sijoitussalkun osakepainon nostamisen teoriassa jopa 85 prosenttiin.

Vertailun vuoksi: Norjan öljyrahaston osakepaino on 70 prosenttia. Sama luku löytyy hallituksen esityksestä. Lakiuudistuksen vaikutusarvion mukaan työeläkeyhtiöiden keskimääräinen osakepaino nousee nykytilanteesta (54 %) noin 70 prosenttiin, mutta missä aikataulussa?

– Kukaan ei jää odottamaan. Jos et tee osakepainon nostoa uudistuksen aikataulussa, otat isoa poikkeamariskiä suhteessa muihin, arvioi Mursula.

Uudistus viedään läpi kolmessa vaiheessa, jotta ajolähdöstä tulee hallittu. Ensin kevennetään vakavaraisuussääntelyä, ja sen jälkeen nostetaan osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta (OLV) kahdessa erässä.

Mursulan arvion mukaan yhtiöiden sijoitussalkkujen keskimääräinen osakepaino nousee 70 prosentin tuntumaan jo reilun vuoden kuluttua, kesällä 2027.

– Yhtiöstä riippuen osakepainot liikkuvat 65–75-prosentin välillä. Suurimmat peliliikkeet nähdään OLV-nostojen molemmin puolin.

”Suurimmat peliliikkeet nähdään OLV-nostojen molemmin puolin.”

Kotimaa on tärkeä sijoitusalue

Päivystävät ekonomistit ovat povanneet sijoitusuudistuksesta juhlaa Fabianinkadulle. Kun työeläkeyhtiöt nostavat raskaiden salkkujensa osakeriskiä keskimäärin 15 prosenttiyksikköä, rahaa luulisi valuvan Helsingin pörssiin ovista ja ikkunoista.

Nordean päästrategi Antti Saari arvioi Talouselämässä uudistuksen tuovan muutamassa vuodessa 4–6 miljardia euroa lisää rahaa Helsingin pörssiin.

Mursula tunnistaa odotukset ja on selvästi valmistautunut vastaamaan kysymykseen.

– Eläkeuudistus ei muuta työeläkesijoittamisen periaatteita. Siksi Suomi-painoa ei vähennetä tai lisätä uudistuksen takia. Arvostusnäkökulma ratkaisee: mitä kohteita meiltä löytyy suhteessa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai muuhun maailmaan.

Suomen talous on lamaantunut ja tarvitsisi piristysruiskeen. Mitä vastaat niille, jotka kokevat, että työeläkeyhtiöt ovat unohtaneet Suomen?

– Emme ole unohtaneet Suomea. Kotimaa on meille tärkeä sijoitusalue. Se ei ole alipainossa, päinvastoin. Suomen osuus globaalissa osakeindeksissä on noin prosenttiyksikön verran, mutta meillä se on moninkertainen.

Ilmarisen 67,5 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta noin viidennes on sijoitettu Suomeen. Listattuja osakkeita on reilut 20 miljardia euroa, joista neljännes on kotimaisia.

Mursulan mukaan yhtiö käy läpi kaikki suomalaiset listautumista harkitsevat yritykset riippumatta kokoluokasta. Listaamattomiin kotimaisiin yrityksiin yhtiö on sijoittanut kaksi miljardia euroa.

– Se on merkittävä osuus suhteutettuna markkinaan.

Velkavivutus palvelee osakepainoa

Työeläkeyhtiöiden rooli Suomen rakentajina on pörssiosakkeita laajempi. Yhtiöt ovat myös merkittäviä kiinteistö- ja infrastruktuurikehittäjiä.

Sijoitusuudistus mahdollistaa nykyistä laajemman velkavivutuksen eli lainarahalla sijoittamisen. Aiemmin velankäyttö oli rajattu vuokra-asuntoihin. Jatkossa sitä voi hyödyntää kaikissa kiinteistöissä, esimerkiksi toimitiloissa – ja kaikkialla Euroopan talousalueella.

Velkaraha helpottaa muun muassa uusien hankkeiden käynnistämistä. Kun pääomaa ei tarvitse sitoa yhtä paljon, sitä vapautuu osakeriskin nostamiseen.

– Vaikka osakepaino nousee, tarvitsemme edelleen hajauttavia omaisuusluokkia, Mursula huomauttaa.

– Vanhoista kiinteistöistäkään ei olla luopumassa hinnalla millä hyvänsä.

Mursula viittaa helmikuun suuriin kiinteistökauppoihin. Ilmarinen myi noin tuhat vuokra-asuntoa norjalaiselle Storebrandin kiinteistörahastolle. Samoihin aikoihin Varma möi kaikki viisi tuhatta vuokra-asuntoaan Lumokodit Oy:lle, jonka emoyhtiön Kojamon merkittävä osakkeenomistaja se on.

Kiinteistöjen osalta uudistus luo kiinnostavan yhteisvaikutuksen, joka vetää sijoittamista kahteen näennäisesti vastakkaiseen suuntaan.

Osakeriskin nosto kannustaa yhtiöitä myymään matalatuottoisia kiinteistöjä, mutta samaan aikaan velkavivun laajeneminen tekee kiinteistösalkusta aiempaa aktiivisemman työkalun. Myynnit ja velkavipu palvelevat samaa tavoitetta: ne vapauttavat pääomaa ja riskinkantokykyä osakesijoituksiin.

Mursulan mukaan eläkeuudistus ei yksinään elvytä Suomen kiinteistömarkkinoita. Elpyminen vaatisi ulkomaisten sijoittajien paluuta Suomeen.

Entä vaikutus suomalaisten arkeen?

– Suomalaisten asumiseen nämä asiat eivät vaikuta.