Merenkulkijan työkyky on myös turvallisuuskysymys
Merenkulussa työkykyä arvioidaan säännöllisesti. Voimassa oleva merimieslääkärintodistus on vaatimuksena laivatyössä.
Suomen lipun alla liikennöi monenlaisia aluksia: rahti- ja matkustajalaivoja sekä jäänmurtajia, merenmittausaluksia ja hinaajia. Niillä työskentelevien merenkulkijoiden työeläketurvasta huolehtii vakavarainen Merimieseläkekassa (MEK).
MEK:ssa on vakuutettuna hieman yli 7 500 merenkulkijaa. Aluksilla työskentelevistä päällystöä on noin viidennes ja miehistöä neljä viidesosaa.
Merityössä viivytään viikkojakin merellä. Tyypillisesti törni eli työvuoro kestää viikon tai kaksi, kauempiin satamiin suuntaavilla jopa kuukauden.
Merenkulkijan laivaoloista ja työyhteisöstä tulee hänelle kuin toinen koti.
Työuransa merenkulkija tekee ikään kuin kahden maailman välissä, ammatti-identiteetti vahvistuu usein juuri ulapalla.
Terveystarkastus joka toinen vuosi
Ammattien kirjo on laaja aina merikapteenista harjoittelijoihin. Työtehtävistä riippumatta laivoilla työskenteleviltä – myös alan opiskelijoilta – vaaditaan merikelpoisuutta. Se määrittää käytännössä merenkulkijan työkyvyn minimitason.
Jotta merillä voi työskennellä, tarvitaan voimassa oleva merimieslääkärintodistus. Normaalitapauksessa todistus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan.
Laivaväen terveystarkastuksessa lääkäri arvioi, pystyykö henkilö terveydentilansa puolesta suoriutumaan työn vaatimuksista vaarantamatta omaa tai muiden turvallisuutta.
Tarkastuksessa käydään läpi näön ja kuulon lisäksi sairauksia ja lääkityksiä – sekä fyysisiä että mielenterveyteen liittyviä.
– Ilman laivaväen lääkärintodistusta merille ei ole asiaa, tiivistää MEK:n johtava eläkeasiantuntija ja työkykykoordinaattori Pilvimaria Siltainsuu.
Joissain sairauksissa hyvät hoitomuodot tepsivät ja näin kelpoisuus säilyy määräajaksi myös poikkeushakemuksella.
”Merikelpoisuus määrittää merenkulkijan työkyvyn minimitason.”
Punaisen lipun pelko hiljentää
Jos vaikeuksia on ollut maissa, harvoin asiat merellä korjaantuvat.
– Jos yksin puhumattomana hautoo mielessään ongelmaa, voi myös terveystarkastus näyttäytyä osalle mörkönä tai vaaran merkkinä eli punaisena lippuna, Siltainsuu tietää.
Pelko voi johtaa vaikenemiseen – ja silloin Siltainsuun mukaan riskit kasvavat. Etenkin sellaiset tilanteet harmittavat, jos puhumattomuuden taustalta löytyy tunnistettavia oireita tai diagnooseja, joihin ajoissa puuttumalla olisi voinut saada apua.
Ennen kuin pienestä vaivasta kasvaa iso ongelma, Merimieseläkekassa räätälöi kuntoutuspolkuja. Niiden avulla merenkulkija voisi palata laivaan tai jopa löytää aivan uuden ammatillisen vaihtoehdon.
– Jos sinulla on pieni murhe tai pieni sairaus, josta et uskalla kertoa, mutta et myöskään hoida sitä, se voi olla vuoden tai kahden päästä iso ongelma, työkykykoordinaattori sanoo.
Aika usein puhumattomuus johtaa siihen, että peitellään kertomista vaikkapa univaivoista, uniapneasta tai yksinäisyyden tunteesta, koska työntekijä pelkää menettävänsä samalla merikelpoisuuden.
– Nykyisin myös uniapneaa pystytään hoitamaan eikä sen vuoksi automaattisesti menetä kelpoisuutta.
Nopea tuki ja työhön paluu
– Osaavasta henkilöstöstä pidetään kiinni. Alalla on kasvava työvoimapula, Siltainsuu sanoo.
Kun työkyky alkaa horjua, Merimieseläkekassan asiantuntijat ovat sillanrakentajina. MEK:n ns. työkykynyrkin muodostavat Siltaisuun lisäksi kollegat Eva Westerbacka, johtaja Marina Paulaharju sekä päälakimies Leevi Sandberg ja ylilääkäri Kari Mäkelä.
He ovat alusta alkaen mukana työntekijän ja työnantajavarustamon tukena. Jos merikelpoisuus ja työsuhde ovat työntekijällä voimassa, ensisijainen tavoite on usein paluu omalle työnantajalle työkokeilun kautta.
Vastikään MEK organisoi merenkulkijoille Kelan Kiila-kuntoutuksen, jonka ensimmäiset ryhmäläiset tapasivat toukokuussa lähijaksolla Turun Ruissalossa.
Uutta on myös HeiaHeia-sovellus. Se on älypuhelimeen ladattava mobiilipalvelu. Näin tukea tuodaan arjen tilanteisin ja jopa taskuun asti.
Merenkulkijan vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on 63,4 vuotta, mikä on noin puolitoista vuotta maakrapujen keskiarvoa vähemmän.
Vuonna 2016 uudistunut merimieseläkelaki nosti eläkeikää. Siirtymäsäännöksien myötä eläkeikä myöhentyy yhä asteittain ja lähestyy jo muun työikäisen väestön eläkeikää.
MEK turvaa työkykyä merellä
| Merimieseläkekassan (MEK) työeläkevakuutetut | noin 7 500 henkilöä |
| Merimieslääkärintodistuksen voimassaolo | normaalisti 2 vuotta |
| Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä | 63,4 vuotta (2025), 61,9 (2024) ja 62,9 (2023) |
| Kuntoutusasiakkaiden keski-ikä | 50,7 vuotta |
| Kuntoutustapauksia vuosittain | 34 henkilöä (2025) |
| Tyypilliset työkyvyttömyysriskit | Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verisuonisairaudet; lisäksi elämäntapoihin liittyvät riskit, kuten ylipaino, diabetes ja uniapnea. |
Arjen tuki taskussa HeiaHeia-sovelluksena
Merimieseläkekassa julkaisee kesäkuun alussa vakuutetuilleen räätälöidyn HeiaHeia-sovelluksen. Sovellus kannustaa liikkumaan ja terveellisiin arjen rutiineihin pelin keinoin.
Käyttäjä kerää pisteitä pienistä teoista: kävelylenkistä, lihaskuntohetkestä tai vaikka siitä, että on syönyt lautasmallin mukaan. Mukana on lyhyitä ohjevideoita ja eteneminen näkyy selkeinä välitavoitteina.
Kännykkään voi täpätä tiedot vaikka Rotterdamissa silloinkin, kun työ rytmittyy vuoroihin ja ympäristö vaihtuu satamasta ja laivasta toiseen. Myös alusten tai varustamoiden välillä voi haastaa toisia aktiivisuuteen.
Sovellus tulee käyttöön Merimieseläkekassan 70-vuotisjuhlavuonna. Sovellus tukee merenkulkijan työkykyä ja estetään työkyvyttömyyden uhkaa.