Toivoa ei saa hukata – Nuorten tulevaisuususko syntyy mahdollisuuksista

Nuorten usko omaan ja maailman tulevaisuuteen on heikentynyt viime vuosina merkittävästi.

Huolestuttavasta kehityksestä kertovat muun muassa nuorten mielialoja luotaavat Nuorisobarometri ja Kansalaispulssi.

Ennakoinnin asiantuntija Lilli Poussa Sitrasta, tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunnasta ja erikoistutkija Toni Juuti tutkimuslaitos Laboresta ovat perehtyneet ilmiöön eri näkökulmista.

Kolmikko on samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden usko on rapautunut monesta syystä.

Monien nuorten elämää varjostavat huonot työllisyysnäkymät, toimeentulon vaikeudet ja opiskelupaineet. Mieltä ovat kuormittaneet viime vuosina myös koronapandemia, ilmastonmuutos ja konfliktit maailmalla.

– Nuorille nämä asiat eivät näytä enää yksittäisiltä kriiseiltä. Ne alkavat tuntua uudelta normaalilta. Nuorista tuntuu, että tulevaisuus on epävarma ja täynnä riskejä, Poussa huomauttaa.

Huoli toimeentulosta painaa mieltä

Ilkka Haaviston mukaan moni nuori kokee, että Suomi on nyt vaikeassa tilanteessa. Ihmiset pelkäävät leikkauksia ja talouden ongelmia.

– Julkisessa keskustelussa korostuu usein ajatus, että ihmisten pitää tehdä koko ajan enemmän työtä oman toimeentulon ja hyvinvointivaltion eteen. Tällainen puhe voi tuntua raskaalta ja lannistavalta etenkin nuorista.

Toni Juuti lisää huolenaiheisiin asumisen. Monilla alueilla asuntojen hinnat ovat kohonneet jo niin korkeiksi, ettei nuorilla ole niihin varaa.

– Samaan aikaan tulojen kehitys on ollut hidasta. Tämä voi lisätä tunnetta siitä, että elämässä on vaikea päästä eteenpäin, Juuti huomauttaa.

Tuloeroja tutkinut Juuti sanoo, että nuoret eivät enää saavuta yhtä usein parempaa tulotasoa kuin vanhempansa.

– Tulotason heikkenemisellä voi olla vaikutusta nuorten mielialoihin, mutta varmaksi tätä ei voi tutkimusten perusteella sanoa, Juuti pohtii.

”Nuorten kanssa pitäisi puhua tulevaisuudesta avoimesti, kuunnella ja ottaa huolet vakavasti. Samalla olisi hyvä muistuttaa, ettei tulevaisuus tapahdu itsestään. Siihen voidaan vaikuttaa yhdessä.”
Lilli Poussa
Sitra

Omiin mahdollisuuksiin luotetaan eniten

Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimusten mukaan nuoret ovat suhtautuneet maailman tulevaisuuteen jo pitkään varsin pessimistisesti. Nyt myös usko Suomen pärjäämiseen on koetuksella.

– Silti ihmiset uskovat yleensä enemmän omaan tulevaisuuteensa kuin Suomen tulevaisuuteen. Moni nuori ajattelee, että hän voi pärjätä omassa elämässään, vaikka koko maan näkymät tuntuvat heikoilta, Ilkka Haavisto sanoo.

– Tämä voi johtua siitä, että ihminen kokee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä enemmän kuin suuriin maailman tapahtumiin, Lilli Poussa lisää.

Haaviston mukaan miesten ja naisten suhtautumisessa on kuitenkin eroja. Nuoret miehet näkevät oman tulevaisuuteensa usein paljon optimistisemmin kuin nuoret naiset.

– Yksi mahdollinen syy voi olla se, että tytöt ja nuoret naiset kokevat enemmän paineita opiskelusta, työstä ja pärjäämisestä, Haavisto sanoo.

”Yhä useammalle nuorelle pitäisi antaa mahdollisuus kokeilla korkeakouluopintoja, jos siihen on kiinnostusta. Konkreettinen tapa olisi lisätä oppilaitosten aloituspaikkoja.”
Toni Juuti
Labore

Työuran alkuunpääsy olisi tärkeää

Lilli Poussan mukaan moni nuori kokee, ettei yhteiskunta tarjoa enää riittävän varmaa polkua hyvään tulevaisuuteen.

– Vaikka nuori opiskelisi, tekisi parhaansa ja toimisi vastuullisesti, se ei välttämättä tunnu riittävän. Työn saaminen, toimeentulo ja asuminen voivat silti olla epävarmalla pohjalla.

Toni Juutin mielestä työuran alkuun pääsy on nyt yksi isoimmista ongelmista. Kilpailu työpaikoista on koventunut heikon taloussuhdanteen ja korkean työttömyyden vuoksi.

– Työ on kuitenkin monelle tärkeä osa hyvää elämää. Työ tuo merkitystä, sisältöä ja rahaa.

Juutin mukaan myös esimerkiksi pätkätöiden yleistyminen voi lisätä työmarkkinoiden epävarmuutta nuorten silmissä. Myös tekoälyn vaikutukset askarruttavat. Uusi teknologia voi hoitaa tulevaisuudessa työt, joita ovat tyypillisesti tehneet uransa alkuvaiheessa olevat työntekijät.

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Kolmikko korostaa, että nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamiseen ei ole yhtä helppoa keinoa. Niitä on kuitenkin syytä etsiä entistä pontevammin yhdessä, sillä nuorten suhtautuminen tulevaan ei ole vain nuorten asia.

– Se on koko yhteiskunnan suuri kysymys. Tulevaisuudenusko vaikuttaa siihen, mitä nuoret opiskelevat, millaisia työuria he tekevät, perustavatko he perheitä ja miten Suomi uudistuu tulevaisuudessa, Lilli Poussa perustelee.

Hänen mielestään tarvitaan monia pitkäjänteisiä ratkaisuja. Nuorille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja yhteiskunnan päätöksiin.

– Yksi keino voisi olla äänestysiän alentaminen, Poussa ehdottaa.

Hän ei halua asettaa eri sukupolvia vastakkain, kun yhteiskunnan niukkoja resursseja jaetaan. Hänestä on kuitenkin tärkeää arvioida päätösten vaikutuksia eri sukupolviin.

– Näin voitaisiin paremmin huolehtia siitä, että ratkaisut vaikkapa eläkejärjestelmän kehittämisessä ovat oikeudenmukaisia myös nykyisille ja tuleville nuorille.

Toni Juuti korostaa koulutukseen panostamista. Se auttaa ihmistä kiinnittymään yhteiskuntaan ja parantaa yleensä myös tuloja.

– Yhä useammalle nuorelle pitäisi antaa mahdollisuus kokeilla korkeakouluopintoja, jos siihen on kiinnostusta. Konkreettinen tapa olisi lisätä aloituspaikkoja.

”Olisi tärkeää muistaa, että talousongelmien ja turvallisuusuhkien vastapainoksi Suomessa tapahtuu paljon hyviäkin asioita. Meillä on paljon mahdollisuuksia.”
Ilkka Haavisto
Elinkeinoelämän valtuuskunta

Jokainen voi valaa uskoa tulevaan

Lilli Poussan mielestä nuorten tulevaisuudenuskosta huolehtiminen ei ole vain poliittisten päättäjien vastuulla. Jokainen voi tehdä sen eteen jotakin.

– Nuorten kanssa pitäisi puhua tulevaisuudesta avoimesti. Heitä pitäisi kuunnella ja ottaa huolet vakavasti. Samalla olisi hyvä muistuttaa, ettei tulevaisuus tapahdu itsestään, vaan ihmiset voivat vaikuttaa siihen yhdessä.

Julkisten palvelujen leikkaukset hallitsevat nyt otsikoita. Ilkka Haaviston mielestä Suomessa keskustelu pyörii ehkä liikaakin valtion talouden ja tukalan velkatilanteen ympärillä.

Se tekee ilmapiiristä helposti raskaan.

– Olisi tärkeää muistaa, että talousongelmien ja turvallisuusuhkien vastapainoksi Suomessa tapahtuu paljon hyviäkin asioita. Meillä on paljon mahdollisuuksia. Niistä pitäisi puhua enemmän, Haavisto toivoo.