Minna Helle: Työpaikat nuorille syntyvät kasvusta

Huhtikuun alussa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana aloittanut Minna Helle on seurannut suomalaisia työmarkkinoita monelta keskeiseltä paikalta. Vaikka työelämän muutoksesta puhutaan usein murroksena, hän suhtautuu sanaan varauksella.

– Työelämä on muuttunut koko ajan. Siksi puhuisin murroksen sijaan työn jatkuvasta kehityksestä.

Digitalisaation ja tekoälyn myötä muutoksen vauhti kiihtyy. Helteen mukaan harvoin käy kuitenkaan niin, että jokin uusi teknologia mullistaisi kaiken yhdessä hetkessä.

– Useammin käy niin, että uudet asiat tulevat osaksi työtä, jolloin osa tehtävistä muuttuu ja osa säilyy ennallaan. Uusia asioita opitaan vähitellen.

Helteen mielestä työelämässä vaaditaan nyt ennen kaikkea valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Omaa osaamistaan on kehitettävä jatkuvasti, ja samalla on uskallettava olla avoin uudelle.

– Jokaisen on oltava valmis siihen, että tehtävät saattavat muuttua. Samalla on huolehdittava omasta työkyvystä ja hyvinvoinnista niin hyvin kuin pystyy.

Omilla vahvuuksilla Suomi taas nousuun

Työelämän muutokset askarruttavat kaikenikäisiä. Kyselyjen mukaan erityisen huolissaan tulevasta ovat kuitenkin nuoret.

Minna Helle ymmärtää tämän hyvin. Vaikeassa taloustilanteessa ensimmäisen työpaikan löytäminen on kiven alla. Kansainvälinen epävarmuus heijastuu myös Suomeen, eikä ilmastonmuutokseenkaan ole löydetty riittäviä torjuntakeinoja pitkällä aikavälillä.

Helteen mielestä tärkeintä on nyt pitää kiinni nuorten tulevaisuudenuskosta.

– Nuorten luottamus yhteiskuntaan ja omaan tulevaisuuteen ovat ratkaisevia myös työelämän kannalta. Luottamuksen eteen pitää tehdä töitä niin yhteiskunnassa, työeläkejärjestelmässä kuin yrityksissäkin.

”Olemme vahvoja vihreään siirtymään liittyvissä asioissa ja digitalisaatiossa.”

Vaikka nykytilanne on monella tapaa vaikea, Helle suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Hän näkee suomalaisessa osaamisessa paljon sellaista, jonka varaan voidaan rakentaa kasvua ja merkityksellistä työtä.

– Yrityksissä käydessäni näen, mitä niissä osataan. Se vahvistaa uskoa, että täällä kannattaa kouluttautua ja että työelämällä on paljon tarjottavaa nuorille.

Helteen mielestä Suomella on erityistä vahvuutta aloilla, joilla ratkaistaan maailman suuria ongelmia.

– Olemme vahvoja esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvissä asioissa ja digitalisaatiossa. Suomessa voi tehdä työtä, jolla on merkitystä. Tätä moni nuori pitää tärkeänä.

Uudet teknologiat erottavat menestyjät muista

Tekoälyn ja digitalisoitumisen arvioidaan vievän kiihtyvään tahtiin työpaikkoja rutiini- ja avustavista tehtävistä, joita tekevät usein junioritason työntekijät. Se voi vaikeuttaa entisestään nuorten työllistymistä.

Helteen mielestä vääjäämättömästä teknologisesta kehityksestä kannattaa hakea uhkien vastapainoksi myös mahdollisuuksia.

– Tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne yritykset, jotka ottavat uudet teknologiat käyttöönsä. Ne myös pystyvät työllistämään paremmin.

Sama pätee Helteen mielestä koko kansakuntaan.

– Jos Suomi hyödyntää etulinjassa teknologian mahdollisuuksia ja soveltaa uutta teknologiaa, meillä on paremmat mahdollisuudet huolehtia suomalaisten työllisyydestä kuin jos pitäisimme asiat ennallaan.

Vain kasvu pitää yllä hyvinvointia

Helteen mielestä Suomen julkista taloutta ei saada kuntoon vain sopeuttamalla. Lisäksi tarvitaan kasvua, mikä on myös Elinkeinoelämän keskusliiton ykköstavoite lähivuosina.

– Vaikeasta tilanteesta huolimatta katse on pidettävä tulevassa. Pitkällä aikavälillä hyvinvointiyhteiskunnan perusta on talouskasvu.

Kasvun puute kytkeytyy Helteen mukaan suoraan myös nuorten arkeen. Kun talous ei vedä, työpaikkoja on vähemmän tarjolla.

Ei ole yllätys, että Etelärannan ykköslobbari kiirehtii poliitikoilta yritysten kasvua ja työllistämistä tukevia päätöksiä. Toisaalta hän kaipaa myös yrityksiltä lisää rohkeutta panostaa tulevaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen. Helteen mukaan Suomessa pitäisi tehdä enemmän myös innovaatioiden kaupallistamiseksi.

– Meillä ei ole pulaa ideoista. Pullonkaula on siinä, miten niistä saadaan kaupallistettua tuotteita ja palveluita. Siksi pitäisi panostaa enemmän myös brändäämiseen ja markkinointiosaamiseen, jotta innovaatiot saadaan aidosti maailmanmarkkinoille.

Helle korostaa, että vaikeassakin taloustilanteessa yrityksillä on vastuunsa nuorten pääsystä työelämään. Ensimmäiset työkokemukset ovat tärkeitä koko uralle.

– Ymmärrän hyvin, että yritykset ovat tällä hetkellä varovaisia rekrytoinneissa. Silti toivon, että mahdollisimman moni yritys omien mahdollisuuksiensa mukaan palkkaisi nuoria, kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.

– Tiedän monia nuoria, jotka eivät ole löytäneet töitä kovista ponnisteluista huolimatta. Se tuntuu aivan kauhealta. Uskon kyllä, että tilanne paranee. Juuri nyt olemme kuitenkin hyvin haastavassa tilanteessa.

Eläkejärjestelmä mainettaan parempi

Yksi nuorten tulevaisuushuolista liittyy omaan eläkkeeseen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen. Helteen mukaan työeläkejärjestelmästä keskustellaan joskus turhan synkkään sävyyn.

– Työeläkejärjestelmämme on todella vakaalla pohjalla suhteessa muuhun julkiseen talouteen.

Helteen mielestä suomalaisen työeläkejärjestelmän vahvuus on, että sitä on pystytty työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen pohjalta uudistamaan vuosien varrella.

Viimeisin osoitus on eduskunnan käsittelyssä oleva uudistus, joka vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaa.

Hän painottaa, että järjestelmästä täytyy edelleen pitää huolta ja uudistaa tarvittaessa, mutta keskustelun pitää perustua tosiasioihin.

– Haluan rauhoitella nuoria siinä, että työeläkejärjestelmä on paljon paremmassa kunnossa kuin varmasti useimmat kuvittelevat. Yksittäisen ihmisen kannalta kaikkein tärkeintä on pitää huolta siitä, että pystyy tekemään riittävän pitkän työuran. Siitä oma eläketurva lopulta rakentuu.