Lääkäri ja potilas keskustelevat.
Tyypillinen työeläkekuntoutuja on 47-vuotias ja työskentelee yksityisellä sektorilla.

Työeläkekuntoutujien määrä laskenut selvästi

Kuntoutujien määrä on laskenut 40 prosenttia 2020-luvulla. Samaan aikaan hylkäysten osuus kuntoutuspäätöksistä on kaksinkertaistunut.

Työeläkekuntoutujien määrä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Vuonna 2021 kuntoutujia oli 18 400, ja vuonna 2025 enää 11 400 eli lähes 40 prosenttia vähemmän.

Lasku hidastui viime vuonna, jolloin kuntoutujien määrä väheni vain hieman edellisvuodesta.

Ennen 2020-lukua kehitys oli päinvastainen: kuntoutujien määrä kasvoi koko 2000-luvun. Vuosituhannen alussa kuntoutujia oli vain 4 600.

Hakemuksista hylättiin yli puolet

Vuonna 2025 annetuista kuntoutuspäätöksistä hylkäyksiä oli 55 prosenttia.

Ikäryhmistä alhaisin hylkäysprosentti oli 55 vuotta täyttäneillä (44 %) ja korkein alle 35-vuotiailla (69 %). Hylkäysprosentti oli naisilla miehiä korkeampi, ja samalla tasolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Kuntoutushakemusten määrä on laskenut 2020-luvulla. Samaan aikaan hylkäysten osuus kuntoutuspäätöksistä on kaksinkertaistunut. Viime vuonna osuuden kasvu näyttää taittuneen.

Aiemmin 2000-luvulla hylkäysprosentti oli selvästi nykyistä alhaisempi, noin 20 prosenttia.

Kuntoutuksen kustannukset ovat laskeneet

Kuntoutujien määrän väheneminen on heijastunut myös kustannuksiin. Työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 127 miljoonaa euroa. Korkeimmillaan kustannukset olivat yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Tyypillinen työeläkekuntoutuja työskentelee yksityisellä sektorilla ja on 47-vuotias. Hän haki kuntoutukseen itse tuki- ja liikuntaelinsairauden takia ja sai toimeentulokorvausta noin 2 300 euroa kuukaudessa.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on välttää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tukea kuntoutuvan henkilön työhön paluuta.

Tuoreimmat tilastot työeläkekuntoutuksesta -hakemuksista löydät Etk.fi-palvelusta.