Nainen seisoo korkeann kerrostalon kattotasanteella sateensuoja kädessään. taustalla harmaa kaupunkinäkymä sateisesta Itä-Pasilasta. Taustalla näkyy osa Pasilan aseman korkeaa Tripla-rakennusta.
Vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel sanoo, että tuomarit ovat alkaneet kyllästyä mediassa esiintyvien juttujen yksipuolisuuteen. Uutisointi saattaa perustua toisen käden tietoihin ja olla luonteeltaan varsin värittynyttä.

Yhteisen lain alla

Pasilassa läänintalon yläkerroksissa toimii vakuutusoikeus. Se käyttää työeläkeasioissa korkeinta päätösvaltaa. Reilu kymmenes muutoksenhakijan valituksista johtaa hakijalle myönteiseen ratkaisuun. Ratkaisuihin on tyytyminen, sillä vakuutusoikeutta korkeammalle ei voi valittaa.

Marraskuun harmaudessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel kertoo sen, jonka jo saattaa arvata. Useimmat valitukset koskevat eläkelaitoksen hakijalle antamaa kielteistä työkyvyttömyyseläkepäätöstä.

– Harvoin näistä töistä saa kiitosta. Mutta voimme perustella hakijalle, miksi näin on toimittu, Goebel sanoo.

Tuomaritkaan eivät voi myöntää sosiaaliturvaetuuksia hakijalle enempään kuin mihin hän on oikeutettu.

– Olemme sidottuja lakiin. Kaikki ovat yhteisen lain alla, hän painottaa.

Tätä on vaikeampaa arvuutella, mutta kyllä, vakuutusoikeustuomarit pitävät työstään ja suhtautuvat siihen sitoutuneesti ja antaumuksella.

– Tyydytys tulee siitä, että asia saadaan selvitetyksi ja ihmisen asia tulee oikeudenmukaisesti käsitellyksi, Goebel kertoo.

– Lähitulevaisuudessa paperipinojen pyöritys pöydältä toiselle tulee jäämään historiaan, Maija-Liisa Goebel arvioi. Vuoden alussa käyttöön otettu sähköinen asiointi laajenee ja sähköinen asiointi viranomaisyhteistyössä on tulossa seuraavien asioiden joukossa käyttöön.

Vakuutusoikeuden katolta yläilmoista katsottuna alhaalla Pasilan aseman arkinen hyörinä tuntuu kaukaiselta, epätodelliselta kuin Mall of Tripla. Kun katse tarkentuu yksityiskohtiin, erottaa tihkusateessa kadun varteen heitettyjä sähköpotkulautoja, lastenrattaita työntävän äidin, ihmisiä rientämässä sateelta bussikatoksen suojaan. Arjen sankareita.

Aiempaa useampi katutasolla tallaava on tyytyväinen eläkejärjestelmän lainmukaisuuteen päätöksenteossa. Valitukset ylimpään asteeseen ovat viime vuosikymmenenä laskeneet vuosi vuodelta.

– Siitä valitetaan, jos toimivaksi huomatun järjestelmän suojiin ei jostain syystä pääse. Yleisesti ottaen ihmiset eivät kovin herkästi lähde valittamaan eläkelaitosten päätöksistä, Goebel kertoo.

Ansioeläkkeiden päätuote vanhuuseläke-etuus tuntuu toimivan kuin junan vessa. Eläkeiän tultua täyteen eläkkeelle siirtymisen ratkaisut ovat yleensä selviä ja mutkattomia eikä niistä nurista.

Muutoksenhakujärjestelmä on kaksiportainen

Muutoksenhakujärjestelmä on kaksiportainen: eläkelaitoksen tai -yhtiön päätökseen voi hakea muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta (Telk). Jos senkään jälkeen ei tyydy saamaansa kohteluun, vakuutusoikeus on viimeinen muutoksenhakuaste.

Noin viidennes muutoksenhakijoista valittaa Telkin päätöksestä vakuutusoikeuteen. Telkin ratkaisuissa työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva asiaryhmä on ylivoimaisesti suurin. Kolme neljästä muutoshakemuksesta koski niitä.

Kokonaisuudessaan vuonna 2020 vakuutusoikeus muutti lähes 14 prosenttia Telkin päätöksistä muutoksenhakijan eduksi.

– Valitukset yleensä ilmentävät sitä, että hakija haluaa toimeentulonsa järjestelmän suojiin, Goebel sanoo.

Työkyvyn arvioinnista valitettu eniten

Ansioeläkeasiat, joihin työeläke-etuudet lukeutuvat, ovat olennainen asiaryhmä vakuutusoikeudessa. Valitusasioiden kirjo on laaja ja käsittää yksityisalojen työntekijän eläkelakien, julkisten alojen lainsäädännön, ja aina merimiehiin ja maatalousyrittäjiin ulottuvan lainkäytön.

Vakuutusoikeus käsittelee ansioeläkeasioiden lisäksi toimeentuloturva-asioita koko sosiaalivakuutuksen osalta. Pääasiaryhmiä on nelisenkymmentä, joista työeläkealaan liittyviä tusinan verran, kun mukaan lasketaan kuntoutusasiat.

Viime vuonna vakuutusoikeudessa ratkaistiin lähes 5 300 asiaa, joista noin viidennes koski työeläkejärjestelmäetuuksia kuten ansioeläkettä tai -kuntoutusta.

– Työkyvyn arviointi on ehdottomasti suurin valituksen aihe, ja niistä kuntoutusasioissakin on yleensä kyse. Mutta on myös jonkin verran perhe-eläkepäätöksiin kohdistuvia valituksia, Goebel sanoo.

– Tosimaailma on aina ihmeellisempi kuin kukaan lainsäätäjä voi ajatella. Kaikennäköisiä valituksia tulee vastaan.

Vakuutusoikeudessa keskivertotapauksen käsittely vie likimain saman ajan kuin lapsen syntymän odotusaika. Muutoksenhakija joutuu odottamaan ratkaisua 290 pitkää päivää eli noin 9,4 kuukautta.

Kuntoutusasioissa ansioeläkkeisiin liittyvät ratkaisut ottivat aikaa 7,5 kuukautta, kun muihin ansioeläkeasioihin meni 9,9 kuukautta. Tänä vuonna keskimääräiset käsittelyajat tulevat nousemaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Vakuutusoikeuden ratkaisut ovat lopullisia, heti lainvoimaisia eikä niistä voi valittaa.

Muutoksenhaun aiemmissa asteissa tehty hyvää työtä

Vakuutuslääkärijärjestelmää on koko 2010-luvun tehty tunnetummaksi ja sosiaali- ja terveysministeriö on edistänyt avoimuutta järjestelmästä. Valitusmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa, vaikka samaan aikaan työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysprosentit ovat nousseet. Mistä tämä johtuu?

– Muutoksenhaun aiemmissa asteissa, lautakunnissa, tehdään hyvää työtä. Ehkä meillä ei siksi nouse valitusten määrä hallitsemattomaksi. Ja ylipäätään muissa sosiaaliturvaetuuksissa tehdyt muutokset vaikuttavat siihen, kuinka moni pyrkii työkyvyttömyyseläkkeelle, Goebel arvelee.

Esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimalli nosti työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvuun.

Goebel myöntää, että eläkeratkaisujen perusteluissa on laitoskohtaisia eroja. Mutta hän ei lähde niiden paremmuutta arvioimaan, vaan toteaa, että jokaisessa talossa on oma perustelukulttuurinsa.

– Joskus joku yksittäinen toimija tekee parempaa laatua. Eläkeratkaisijan ammattitaito näkyy, jos on ollut rohkeutta avata päätöksien perusteluja.

Ratkaisuissa tulisi saada hakija ymmärtämään, mihin päätös perustuu.

– Jos työ tehdään jo alussa erittäin hyvin, valituksia ei nouse vakuutusoikeuteen asti. Perusteluista pitäisi pystyä lukemaan, miten asia on ratkaistu ja mitkä selvitykset ovat vaikuttaneet yksittäisen ihmisen ratkaisuissa.

Vakuutusoikeus muodostaa päätöksensä yleensä kirjallisen aineiston perusteella. Suullisia kuulemisia toteutetaan harvoin. Sellainen voidaan järjestää esimerkiksi silloin kun tarvitaan todistelua siitä, onko työ tehty yrittäjänä vai työntekijänä.

Hakijan ei tarvitse osata vedota lakipykäliin

Valittaminen kannattaa aina. Tällä Goebel tarkoittaa, että mitään muutosta ei tapahdu, jos muutoksenhakua ei kukaan laita vireille. Vakuutusoikeudella on huolehtimisvelvollisuus, että asia tulee selvitetyksi.

Erona yleiseen tuomioistuimeen, hakijan ei tarvitse osata vedota johonkin lainpykälään. Riittää, että asia ilmenee valituksessa.

Toisin sanoen vakuutusoikeus ottaa viran puolesta hyvin paljon ihmisen tilannetta huomioon. Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen on hakijalle maksutonta.

Kirjan tekijät ovat opintopiirityyppisesti olleet aiheen parissa tiiviisti ja koonneet osaamisensa vapaa-ajallaan yksien kansien väliin. Takarivissä vasemmalta Jussi Zhang-Lehtinen, Lars Sörensen, Ville Savela, Heli-Anna Haukilahti, Sampsa Mäenpää ja Antti Huotari sekä eturivissä vasemmalta Kimmo Rilasmaa, Maija-Liisa Goebel, Timo Havu ja Anna Pitkänen. Kuvasta puuttuu Olli Olanterä.

Ymmärrettävän ja laadukkaan lainkäytön puolestapuhujat

Vakuutusoikeustuomarit suhtautuvat työhönsä sitoutuneesti. Heidän tavoitteenaan on taata toimeentuloturvan muutoksenhakijalle ymmärrettävä ja laadukas oikeusturva.

Lokakuussa ilmestynyt Editan kustantama Muutoksenhaku toimeentuloturvassa tarjoaa ensimmäistä kertaa laajan katsauksen toimialan menettelytapoihin.

Kirja sai alkunsa vakuutusoikeudessa työskentelevien juristien Maija-Liisa Goebelin ja Kimmo Rilasmaan sekä jo eläkkeelle jääneen vakuutusoikeuden ylituomarin Timo Havun ajatuksesta.

Uutuus on käsikirjana tarpeellinen ja kaivattu tietolähde muutoksenhakuasioista tietoa tarvitseville ammattilaisille, kuten juristeille ja lääkäreille. Se on aihepiiriä monelta kannalta valottava teos ja antaa hyödyllistä tietoa oikeudellisten kysymysten edessä puntaroiville etuuskäsittelijöille, sosiaalityöntekijöille ja myös muutoksenhakijoille itselleen.

Kirja on paljolti myös menettelytapakirja. Se siis kertoo oikeustapauksista ja mitkä asiat yleensä aiheuttavat muutoksenhakua ja miten asioita käsitellään vakuutusoikeudessa.

Teoksen sisältö on jaettu yhdeksään päälukuun, joissa tarkastellaan systemaattisesti toimeentuloturvaan liittyvien muutoksenhakuasioiden käsittelyä. Tällä kaikella halutaan lisätä kansalaisten luottamusta ja avata mysteeriä. Esimerkiksi työkyvyn arviointiin liittyen Kimmo Rilasmaa avaa kirjassa arviointimenettelyä. Kuten arvata saattaa, aina ratkaisun tekeminen ei ole helppoa. Vakuutusoikeuden ja muutoksenhakulautakuntien on kuitenkin ratkaistava niille toimitetut muutoksenhakuasiat eli niillä on ratkaisupakko.

Kirjan tekijät toteavat, että mediassa pinnalle nousevat säännöllisesti uutiset etuuslaitoksen kanssa riitaan ajautuneista tavallisista ihmisistä sekä vakuutuslääkärien asemasta. Arvostelun kohteena on yleensä muutoksenhakijan kannalta kielteinen ratkaisu.

Kun riittävää tietoa ei ole ollut saatavilla, muutoksenhakuasteiden toiminta on toisinaan noussut julkisuudessa esiin tavalla, joka ei ole antanut objektiivista kuvaa eläkejärjestelmästä ja siihen liittyvästä muutoksenhausta.

Tietoa on nyt tarjolla. Teos toimii käsikirjana esimerkiksi lakimiehille, etuuskäsittelijöille, sosiaalityöntekijöille ja lääkäreille, mutta ei yksinomaan heille. Myös valveutunut kansalainen ja muutoksenhakija hyötyy kirjasta.

Anne Iivonen

Muutoksenhaku toimeentuloturvassa – Toimeentuloturva-asioiden käsittely vakuutusoikeuden toimialalla. Edita, 2021, 392 s., ilmestyi lokakuussa, myös verkossa.

Maija-Liisa Goebel

  • Ikä: 43-vuotias
  • Työtehtävä: vakuutusoikeustuomari, työskennellyt vakuutusoikeudessa vuodesta 2012 lähtien
  • Koulutus: OTM, varatuomari
  • Onnellisuuden lähteet: läheiset, työmatkapyöräily ja siinä yhteydessä äänikirjat
  • Elämänmotto: “Joskus asiat ovat saattaneet mennä pahasti solmuun, mutta kaikki solmut ovat avattavissa.”