Yhteisen lain alla

Marraskuun harmaudessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel kertoo sen, jonka jo saattaa arvata. Useimmat valitukset koskevat eläkelaitoksen hakijalle antamaa kielteistä työkyvyttömyyseläkepäätöstä.

– Harvoin näistä töistä saa kiitosta. Mutta voimme perustella hakijalle, miksi näin on toimittu, Goebel sanoo.

Tuomaritkaan eivät voi myöntää sosiaaliturvaetuuksia hakijalle enempään kuin mihin hän on oikeutettu.

– Olemme sidottuja lakiin. Kaikki ovat yhteisen lain alla, hän painottaa.

Tätä on vaikeampaa arvuutella, mutta kyllä, vakuutusoikeustuomarit pitävät työstään ja suhtautuvat siihen sitoutuneesti ja antaumuksella.

– Tyydytys tulee siitä, että asia saadaan selvitetyksi ja ihmisen asia tulee oikeudenmukaisesti käsitellyksi, Goebel kertoo.

Vakuutusoikeuden katolta yläilmoista katsottuna alhaalla Pasilan aseman arkinen hyörinä tuntuu kaukaiselta, epätodelliselta kuin Mall of Tripla. Kun katse tarkentuu yksityiskohtiin, erottaa tihkusateessa kadun varteen heitettyjä sähköpotkulautoja, lastenrattaita työntävän äidin, ihmisiä rientämässä sateelta bussikatoksen suojaan. Arjen sankareita.

Aiempaa useampi katutasolla tallaava on tyytyväinen eläkejärjestelmän lainmukaisuuteen päätöksenteossa. Valitukset ylimpään asteeseen ovat viime vuosikymmenenä laskeneet vuosi vuodelta.

– Siitä valitetaan, jos toimivaksi huomatun järjestelmän suojiin ei jostain syystä pääse. Yleisesti ottaen ihmiset eivät kovin herkästi lähde valittamaan eläkelaitosten päätöksistä, Goebel kertoo.

Ansioeläkkeiden päätuote vanhuuseläke-etuus tuntuu toimivan kuin junan vessa. Eläkeiän tultua täyteen eläkkeelle siirtymisen ratkaisut ovat yleensä selviä ja mutkattomia eikä niistä nurista.

Muutoksenhakujärjestelmä on kaksiportainen

Muutoksenhakujärjestelmä on kaksiportainen: eläkelaitoksen tai -yhtiön päätökseen voi hakea muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta (Telk). Jos senkään jälkeen ei tyydy saamaansa kohteluun, vakuutusoikeus on viimeinen muutoksenhakuaste.

Noin viidennes muutoksenhakijoista valittaa Telkin päätöksestä vakuutusoikeuteen. Telkin ratkaisuissa työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva asiaryhmä on ylivoimaisesti suurin. Kolme neljästä muutoshakemuksesta koski niitä.

Kokonaisuudessaan vuonna 2020 vakuutusoikeus muutti lähes 14 prosenttia Telkin päätöksistä muutoksenhakijan eduksi.

– Valitukset yleensä ilmentävät sitä, että hakija haluaa toimeentulonsa järjestelmän suojiin, Goebel sanoo.

Työkyvyn arvioinnista valitettu eniten

Ansioeläkeasiat, joihin työeläke-etuudet lukeutuvat, ovat olennainen asiaryhmä vakuutusoikeudessa. Valitusasioiden kirjo on laaja ja käsittää yksityisalojen työntekijän eläkelakien, julkisten alojen lainsäädännön, ja aina merimiehiin ja maatalousyrittäjiin ulottuvan lainkäytön.

Vakuutusoikeus käsittelee ansioeläkeasioiden lisäksi toimeentuloturva-asioita koko sosiaalivakuutuksen osalta. Pääasiaryhmiä on nelisenkymmentä, joista työeläkealaan liittyviä tusinan verran, kun mukaan lasketaan kuntoutusasiat.

Viime vuonna vakuutusoikeudessa ratkaistiin lähes 5 300 asiaa, joista noin viidennes koski työeläkejärjestelmäetuuksia kuten ansioeläkettä tai -kuntoutusta.

– Työkyvyn arviointi on ehdottomasti suurin valituksen aihe, ja niistä kuntoutusasioissakin on yleensä kyse. Mutta on myös jonkin verran perhe-eläkepäätöksiin kohdistuvia valituksia, Goebel sanoo.

– Tosimaailma on aina ihmeellisempi kuin kukaan lainsäätäjä voi ajatella. Kaikennäköisiä valituksia tulee vastaan.

Vakuutusoikeudessa keskivertotapauksen käsittely vie likimain saman ajan kuin lapsen syntymän odotusaika. Muutoksenhakija joutuu odottamaan ratkaisua 290 pitkää päivää eli noin 9,4 kuukautta.

Kuntoutusasioissa ansioeläkkeisiin liittyvät ratkaisut ottivat aikaa 7,5 kuukautta, kun muihin ansioeläkeasioihin meni 9,9 kuukautta. Tänä vuonna keskimääräiset käsittelyajat tulevat nousemaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Vakuutusoikeuden ratkaisut ovat lopullisia, heti lainvoimaisia eikä niistä voi valittaa.

Muutoksenhaun aiemmissa asteissa tehty hyvää työtä

Vakuutuslääkärijärjestelmää on koko 2010-luvun tehty tunnetummaksi ja sosiaali- ja terveysministeriö on edistänyt avoimuutta järjestelmästä. Valitusmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa, vaikka samaan aikaan työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysprosentit ovat nousseet. Mistä tämä johtuu?

– Muutoksenhaun aiemmissa asteissa, lautakunnissa, tehdään hyvää työtä. Ehkä meillä ei siksi nouse valitusten määrä hallitsemattomaksi. Ja ylipäätään muissa sosiaaliturvaetuuksissa tehdyt muutokset vaikuttavat siihen, kuinka moni pyrkii työkyvyttömyyseläkkeelle, Goebel arvelee.

Esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimalli nosti työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvuun.

Goebel myöntää, että eläkeratkaisujen perusteluissa on laitoskohtaisia eroja. Mutta hän ei lähde niiden paremmuutta arvioimaan, vaan toteaa, että jokaisessa talossa on oma perustelukulttuurinsa.

– Joskus joku yksittäinen toimija tekee parempaa laatua. Eläkeratkaisijan ammattitaito näkyy, jos on ollut rohkeutta avata päätöksien perusteluja.

Ratkaisuissa tulisi saada hakija ymmärtämään, mihin päätös perustuu.

– Jos työ tehdään jo alussa erittäin hyvin, valituksia ei nouse vakuutusoikeuteen asti. Perusteluista pitäisi pystyä lukemaan, miten asia on ratkaistu ja mitkä selvitykset ovat vaikuttaneet yksittäisen ihmisen ratkaisuissa.

Vakuutusoikeus muodostaa päätöksensä yleensä kirjallisen aineiston perusteella. Suullisia kuulemisia toteutetaan harvoin. Sellainen voidaan järjestää esimerkiksi silloin kun tarvitaan todistelua siitä, onko työ tehty yrittäjänä vai työntekijänä.

Hakijan ei tarvitse osata vedota lakipykäliin

Valittaminen kannattaa aina. Tällä Goebel tarkoittaa, että mitään muutosta ei tapahdu, jos muutoksenhakua ei kukaan laita vireille. Vakuutusoikeudella on huolehtimisvelvollisuus, että asia tulee selvitetyksi.

Erona yleiseen tuomioistuimeen, hakijan ei tarvitse osata vedota johonkin lainpykälään. Riittää, että asia ilmenee valituksessa.

Toisin sanoen vakuutusoikeus ottaa viran puolesta hyvin paljon ihmisen tilannetta huomioon. Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen on hakijalle maksutonta.