Näin indeksit turvaavat eläkkeesi ostovoimaa
Työeläkkeiden ostovoimaa suojataan useilla indekseillä. Eläkkeelle siirtyessä ansiot tarkistetaan palkkakertoimella, ja maksussa olevia eläkkeitä korotetaan työeläkeindeksillä. Osana eläkeuudistusta eduskunta on hyväksynyt indeksirajoittimen. Sillä voi puuttua vain poikkeuksellisiin inflaatiopiikkeihin.
Työeläkkeitä suojataan inflaatiolta eri tavoilla eri vaiheissa. Ensimmäisen kerran inflaatio eli kuluttajahintojen nousu otetaan huomioon eläkkeelle siirtyvän henkilön eläkettä määriteltäessä.
Eläkkeen määrässä otetaan huomioon työuran aikainen hintojen ja yleisen ansiotason muutos palkkakertoimen avulla. Palkkakerroin muodostuu nimensä mukaisesti 80-prosenttisesti yleisen palkkatason muutoksesta ja 20-prosenttisesti kuluttajahintojen muutoksista.
Suurempi merkitys kuluttajahintojen nousulla on jo maksussa oleviin eläkkeisiin. Niiden ostovoima varmistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintojen nousun painoarvo on 80 prosenttia ja palkkatason muutosten 20 prosenttia.
Vuonna 2026 uusien eläkkeiden palkkakerroin kasvoi 2,2 prosenttia ja jo maksussa olevien eläkkeiden työeläkeindeksi 1,3 prosenttia.
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta (ETK) kuvaa lukuja pitkällä aikavälillä tavanomaisiksi.
– Palkkakertoimen muutos on yleensä työeläkeindeksiä suurempi, Tikanmäki sanoo.
Jos inflaatio ei lähde laukalle, ei käynnisty indeksirajoitinkaan.
Poikkeuksiakin on nähty. Vuosina 2022 ja 2023 inflaatio laukkasi todella kovaa, ja sen seurauksena työeläkkeen saajat pääsivät nauttimaan muikeasta 6,8 prosentin korotuksesta vuoden 2023 alussa. Vielä seuraavanakin vuonna eläkkeet nousivat yli viisi prosenttia. Tällaisista palkankorotuksista työssä käyvät saattoivat vain haaveilla.
Näin rajuista poikkeuksista halutaan nyt eroon. Sitä varten on luotu indeksirajoitin, joka estää työeläkkeitä nousemasta palkkoja nopeammin. Indeksirajoittimesta eduskunta on päättänyt osana eläkeuudistusta. Indeksirajoitin tunnetaan myös nimellä inflaatiovakauttaja.
Indeksirajoitin käyttöön vain poikkeustilanteissa
Indeksirajoitin otettaisiin käyttöön, jos työeläkeindeksi kasvaisi kahden vuoden aikana palkkakerrointa enemmän. Tämä koskee siis tilannetta, jolloin kuluttajahintojen nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa tai ansiotason kasvu erityisen hidasta. Yhdenkin vuoden huippuinflaatio voi pudottaa leikkurin terän. Näin olisi käynyt vuoden 2023 indeksejä laskettaessa.
Indeksirajoitin hillitsee työeläkkeiden korotuksia niin, että kahden peräkkäisen vuoden yhteenlaskettu työeläkeindeksin muutos ei voi olla suurempi kuin samojen vuosien palkkakerrointen muutos. Käytännössä tämä tarkoittaa, että inflaation laukatessa poikkeuksellisen kovaa jo maksussa olevia eläkkeitä korotetaan tavanomaista työeläkeindeksiä vähemmän.
Kahden vuoden tarkastelujakson takia pienet ajoituserot hintojen ja ansioiden kehityksessä eivät laukaise indeksirajoitinta.
Indeksirajoittimen vaikutus eläkkeeseen pieni
ETK:ssa on arvioitu, että indeksirajoittimelle olisi tarvetta keskimäärin kahdeksan vuoden välein.
– Laskelmissa keskieläke olisi kahdenkymmenen vuoden kuluttua suuruusluokaltaan noin prosentin pienempi kuin ilman indeksirajoitinta. Nykyiseen keskieläkkeeseen suhteutettuna tämä tarkoittaisi noin 20 euroa kuussa pienempää eläkettä, Tikanmäki laskee.
Työuran ansiot tarkistetaan palkkakertoimella
Kun jäät eläkkeelle, työurasi aikaisten ansiotulojen ostovoima korjataan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Palkkakertoimesta 80 prosenttia muodostuu yleisen ansiotason muutoksesta ja 20 prosenttia kuluttajahintojen muutoksesta.
Vuonna 2026 palkkakerroin kasvoi 2,2 prosenttia.
Työeläkeindeksi vaikuttaa eläkettä saaviin
Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Siinä kuluttajahintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja yleisen ansiotason muutos 20 prosenttia.
Jos olit eläkkeellä vuoden 2025 lopussa, työeläkettäsi korotettiin vuoden 2026 alussa 1,3 prosentilla. Laskelma indeksien suuruudesta perustuu kuluneen vuoden kolmannen vuosineljänneksen tilastoihin.
Indeksirajoitin taltuttaa inflaatiopiikkejä
Indeksirajoitin pienentää työeläkkeiden vuotuisia korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat.
Rajoitin otetaan käyttöön, jos työeläkeindeksi kasvaa palkkakerrointa enemmän kahden vuoden tarkastelujaksolla.
Indeksirajoitin on osa edsukunna hyväksymää eläkeuudistusta. Se tulee voimaan vuoden 2030 alussa, mutta vielä ei tiedetä, koska sitä tarvitaan.