Yrittäjä Arttu Muukkonen: Moni asia hämmentää yrittäjän eläkkeessä

Punatiilisessä makasiinirakennuksessa Lappeenrannan vanhalla kasarmialueella leijailee kahvin miellyttävä tuoksu, kun Arttu Muukkosen omistamassa Lehmus Roasteryssä paahdetaan kahvieriä ja pakataan niitä valmiiksi tuotteiksi.

Pienpaahtimon tuotannosta suurin osa menee kauppoihin eri puolilla Suomea. Kahvia kuluu myös viereisessä kahvilassa ja tehtaanmyymälässä.

Paahtimo täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Yrittäjänä Muukkonen on toiminut kuitenkin koko kahden vuosikymmenen työuransa.

– Varmaankin yrittäminen sopii luonteelleni. On vapaus valita, mihin vuorokauden aikaan tekee sen kymmentuntisen päivänsä. Ja kun aina voi yrittää tehdä asiat entistä paremmin, mielikin pysyy virkeänä, Muukkonen pohtii.

Lehmus Roasteryn liikevaihto oli viime vuonna runsaat kaksi miljoonaa euroa. Yritys työllistää parikymmentä työntekijää vuoden ympäri.

Esitys työtuloksi yllätti yrittäjän

Viime kesänä yrittäjällä oli kuitenkin mennä kahvi väärään kurkkuun, kun hän sai työeläkeyhtiöltään ehdotuksen uudeksi YEL-työtuloksi.

– Kirjeen sanamuoto ei tosin tuntunut ehdotukselta vaan määräykseltä, että eläkemaksuja on jatkossa maksettava moninkertaisesti enemmän. Heikkohermoisempi yrittäjä olisi saattanut ahdistua sellaisesta tekstistä, Muukkonen muistelee.

Muukkosen uudeksi työtuloksi oli laskettu 124 049 euroa vuodessa eli 10 337 euroa kuukaudessa. Hän arvioi, että ehdotettu työtulo ja siitä määräytyvä YEL-maksu oli noin kolminkertainen verrattuna siihen, mitä hänen tulisi todellisuudessa maksaa.

Työtuloarvioni perustui liiaksi työeläkeyhtiöiden käyttämän laskurin tulokseen.

Muukkosen mukaan keskeinen ongelma oli, että työtuloarvio perustui liiaksi työeläkeyhtiöiden käyttämän laskurin tulokseen. Ehdotuksessa ei otettu huomioon yrityksen liiketoiminnan erityispiirteitä.

– Laskennassa oli esimerkiksi käytetty elintarviketeollisuuden mediaanipalkkaa. Pientä voittomarginaalia tekevä pienpaahtimo ei pysty maksamaan sellaisia palkkoja yrittäjälle ja henkilöstölle.

YEL-keskustelun kiihkeys yllätti

Työtuloehdotuksesta suivaantunut Muukkonen julkaisi LinkedIn-palvelussa tulikivenkatkuisen kirjoituksen. Siihen tuli reilusti toista tuhatta kommenttia ja reaktiota etenkin muilta vastaavaa kokeneilta yrittäjiltä.

Vilkkaaseen keskusteluun mahtui myös kritiikkiä, miksi Muukkonen lähti niin äänekkäästi ruotimaan YEL-järjestelmän epäkohtia. Poliittisia tarkoitusperiäkin epäiltiin. Tosin toisten mielestä Muukkonen ajoi oikeiston, toisten mukaan vasemmiston asiaa.

– Keskustelun kiihkeys yllätti täysin. Olin selvästikin saanut jonkinlaisen matopurkin auki.

Keskustelu sai myös asiallista jatkoa, kun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kutsui Muukkosen kylään. Tuomisinaan lappeenrantalaisella oli pilke silmäkulmassa lanseerattua Make YEL Sexy Again -kahvia.

Muukkonen toivoo, että keskustelu vauhdittaa osaltaan parannuksia YEL-järjestelmään. Se on yrittäjille tärkeää sosiaaliturvan kannalta.

Kahviyrittäjän oma työtulo kohtuullistettiin, kun hän lähetti työeläkeyhtiölle lisätietoja yritystoiminnastaan ja pyysi oikaisua. Lopputulokseen hän on tyytyväinen.

– Maksan mielelläni työpanostani vastaavia YEL-maksuja, sillä eläkkeen ohella kyseessä on yrittäjän sairausvakuutus ja sosiaaliturva.

Muukkonen huomauttaa, että YEL-maksut voivat vaikuttaa myös yrityksen arvoon, jos yrittäjä päättää jossakin vaiheessa luopua elämäntyöstään.

Työtulon pitäisi lähtökohtaisesti olla kohdillaan jo eläkeyhtiön antamassa ehdotuksessa. On väärin, että yrittäjällä on tässä todistustaakka.

Yrityskaupan yhteydessä ostaja saattaa kiinnittää huomiota siihen, jos YEL-vakuutusta ei ole maksettu riittävästi. Tästä voi syntyä käsitys, ettei yritys ole ollut riittävän kannattava maksaakseen yrittäjälle asiallista palkkaa.

– Se voi laskea kauppasummaa, Muukkonen huomauttaa.

Yrittäjän työtä vaikea arvioida rahassa

Viimevuotinen episodi innosti Muukkosta perehtymään YEL-järjestelmään ja sen haasteisiin vähän tarkemminkin. Hämmentäviä asioita oli useita, mutta yksi perusongelmista on työtulon määrittely. Sen tulisi perustua yrittäjän tosiasiallisiin tuloihin.

– Ei minulla ole selkeää näkemystä, miten yrittäjän työn arvo voidaan mitata rahassa. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta. Siihen vaikuttaa moni asia.

Yrittäjä voi toki aina tehdä työtuloehdotuksesta oikaisupyynnön. Muukkosen mielestä nykyinen järjestelmä vaatii kuitenkin yrittäjältä hyvin paljon aktiivisuutta.

– On väärin, että yrittäjällä on tässä todistustaakka. Työtulon pitäisi olla lähtökohtaisesti kohdillaan jo ehdotuksessa. Kohtuuttomat ehdotukset rapauttavat luottamusta YEL-järjestelmään.

YEL-järjestelmän rahoitusta vahvistettava

Muukkosen mielestä on yllättävää, kuinka vähän yrittäjien eläketurvasta on tähän asti käyty laajaa keskustelua. Esimerkiksi alivakuuttamisen ongelmat ovat olleet kuitenkin jo pitkään tiedossa. Myös valtion kattama osuus nykyisistä eläkkeistä on kasvanut.

– Valuvikoja syntyi jo järjestelmää luotaessa 1970-luvulla, mutta yhteistä näkemystä niiden korjaamisesta ei ole löytynyt tähän päivään saakka. Järjestelmä on monimutkainen. Ei sitä voi korjata nopeasti, mutta jotain on tehtävä.

Yrittäjien eläkejärjestelmän rahoittamisessa riittää Muukkosen mielestä useita aitoja huolenaiheita. Yrittäjien määrä on hienoisessa laskussa. Myös heidän tienestinsä ovat niukentuneet taloudellisesti epävarmoina aikoina. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, että eläkeikään päässeiden yrittäjien eläkkeet maksetaan.

– Pitkällä aikavälillä etsisin rahoitusongelmaan ratkaisuja työeläkevarojen rahastoinnista. Alkupottiin tarvittaisiin kuitenkin rahaa myös valtiolta, joka tuskin haluaa osallistua liikaa kustannuksiin.