Aikanaan Jaakko Tuomikoski vaikutti eläkeneuvotteluryhmän vakuutusmatemaattisena asiantuntijana.

Kenen eläkemiljardit ovat, Jaakko Tuomikoski?

Rahan kiertokulku on tärkeä osa työeläkejärjestelmää. Työtä tekevien tuottamilla varoilla maksetaan eläkkeellä olevien eläkkeitä ja osa rahastoidaan tulevien sukupolvia varten. Kysyimme takavuosien eläkegurulta Jaakko Tuomikoskelta, kenen eläkevarat oikein ovat.

Tulevaisuudessa eläkkeiden rahoitus on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa. Kenen rahoja työeläkeyhtiöt oikeastaan sijoittavat?

– Ne ovat meidän kaikkien, niin nykyisten kuin tulevienkin eläkkeensaajien eläkkeitä varten kollektiivisesti koottuja varoja, Jaakko Tuomikoski luonnehtii eläkemiljardeja.

– Juridisesti ne kyllä ovat työeläkelaitosten varoja, mutta ne ovat työnantajien ja työntekijöiden yhteisesti keräämiä ja tarkoitettu turvaamaan eläkkeet tulevaisuudessa.

– Toisin kuin moni luulee, eläkevarat eivät ole kenenkään omakohtaisia.

Tuomikoski korostaa, että kyse ei ole myöskään valtion varoista. Laki sanoo, että niitä ei voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Niillä voi ainoastaan turvata eläkkeiden rahoittamista.

Eläkevaroja 270 miljardia

Jo noin neljännes eläkkeensaajille maksetuista eläke-euroista tulee rahastoista.

– Systeemi tehtiin niin, että alkuvaiheesta vuodesta1962 alkaen kerätty työeläkevakuutusmaksu oli alkuun paljon korkeampi kuin eläkemeno – jolloin rahoja kertyi. Tätä jatkettiin ja nyt on sitten mitä sijoittaa, Tuomikoski palauttelee mieleen varautumisen ideaa.

Reilussa kuudessa vuosikymmenessä eläkevaroja on saatu kokoon nyt noin 270 miljardia euroa. Valtaosa sijoitusvaroista on sijoitettu noteerattuihin pörssiosakkeisiin, ja siten rahastotkin liikahtelevat pörssiä peilaten.

– Omalla riskinkantokyvyllään eläkelaitos tavoittelee varoille parasta tuottoa. Ensisijainen riskin kantaja on kukin eläkelaitos itse, Tuomikoski sanoo.

Tarkkaa riskinhallintaa

Hajautetun ja yhteisvastuullisen työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan sääntelyssä on omat niksinsä. Yksityisaloilla yksi sellainen on osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (olv). Sen tarkoituksena on parantaa tuottoja kannustamalla TyEL-laitoksia ottamaan sijoituksissaan enemmän osakeriskiä. Mekanismi siirtää osan riskistä koko järjestelmän hartioille.

– Olv-tekniikka on suunniteltu varmistamaan, että kokonaisriskit ovat hallittavissa eikä kasvaviin osakesijoituksiin liittyvä riski ylittäisi järjestelmän kantokykyä.

Kun olv-mekanismi tuli ensi kertaa käyttöön vuonna 2006, Tuomikoski vastusti sitä hajautuksen vähenemisen vuoksi. Nyt hän arvelee olleensa väärässä.

– Tietämys sanoo, että pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat parhaiten. Näin on myös käynyt, eikä hajautuksen vähenemisestä ole koitunut haittaa.

Toisaalta, jos joku sijoittaa vastuutaan laiminlyöden, vastuu jakautuu viime kädessä kaikkien toimijoiden kesken. Tämä tarkoittaa, että koko järjestelmä kärsii, jos yksi toimija epäonnistuu sijoituksissaan.

– Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikki toimijat noudattavat tarkkaa riskinhallintaa, Tuomikoski muistuttaa.

Tapasimme Jaakko Tuomikosken Taiteiden yössä Helsingissä ennen keikkaa. Pianonsoitto ja sävellystyö kulkevat edelleen matkassa.

Tuottovaatimus kirittää

Tuottovaatimuskin on sidottu osakkeiden keskituottoon. Jos osakekurssit laskevat, myös tuottovaatimus laskee.

– Jos taas osakekurssit nousevat, silloinkaan rahat eivät mene hukkaan vaan tulevat järjestelmän hyväksi. Koska silloin tuottovaatimuskin nousee, Tuomikoski selittää.

Vastaavasti, jos osakkeet nousevat ennen kuin eläkelaitoksella on vastaavaa pottia sijoitettuna, se ei täytä vaatimusta.

– Silloin tulee hätä käteen, ja juuri niitä tilanteita varten laitoksen oman riskinhallintaosaamisen on oltava kunnossa ja lopulta Finanssivalvonta herättelee, jos muu ei auta.

Eläkelupaus on ykkönen

Riskitöntä sijoitusta ei ole olemassa. Ei myöskään riskitöntä eläkejärjestelmää. Kaikissa niissä on omat riskinsä.

– Miten kantti pitää, jos tuottoja ei tulisikaan moneen perättäiseen vuoteen? Siitä riskienhallinnassa on kyse.

– Olennaista on, kuka sen riskin kantaa. Tämä on lempilauluni vuosikymmenten takaa, Tuomikoski sanoo.

Joko sijoitustoiminta ohittaa vakuutustuotteen, kun työeläketurvassa korostuvat yhä enemmän riskipitoiset piirteet?

Sijoitustuotot eivät saa ohittaa vakuutustuotteen ajatusta.

– Sijoitustuotot ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ne eivät saa missään oloissa ohittaa vakuutustuotteen perusajatusta.

Tuomikoski näin sanoessaan korostaa, että työeläkejärjestelmässä on edelleen kyse siitä, että tehdyn työuran jälkeen työntekijöille turvataan kohtuullisen kulutustason takaavat eläkkeet. Tätä sanotaan eläkelupaukseksi.

Tuomikoski näkee, että sosiaalivakuutus ja sijoittaminen eroavat siinä, että lakisääteinen sosiaalivakuutus perustuu yhteisvastuuseen.

– Kun taas sijoittamisessa korostuu yksilöllinen vastuu ja tuottojen tavoittelu. Lopputulokseen syntyy suurta vaihtelua, joka ei sovi työeläkkeen tarkoitukseen.

Työeläkettä 75-vuotias Tuomikoski on nauttinut vuodesta 2011 lähtien. Ilmarisessa näköalapaikalla kolme vuosikymmentä (1981–2011) työskennellyt Tuomikoski seurasi läheltä työeläkejärjestelmän kehittymistä. Aikanaan hän vaikutti eläkeneuvotteluryhmän vakuutusmatemaattisena asiantuntijana ja oli Ilmarisen varatoimitusjohtajana.